Piäkuva: Seiččemes kevätkuudu 2024 tuli Tamberen paginpertin vuozipäivy. Kuva: Katri Kovasiipi
Tamberen paginpertin paginanvedäjät Sanna Mylläri (SM) da Sanna-Riikka Knuuttila (SRK) saneldih Karjalan Heimon lugijoile, kuibo Tamberen paginperti algoi da kuibo sen dielot ollah tänäpäi.
Terveh Sanna da Sanna-Riikka! Kuibo saitto idejan, jotta alatto vastavuo Tamberen omas paginpertis?
SM: Minä muutin järilleh tänne Pirkanmuale minun kodirannoile sygyzyl 2022, da minul oli olluh mieles, što minun pidäy nygöi tuttavustua paikallizien karjalan kielen pagizijoijen ker.
Samannu sygyzynny olimmo Jovensuun Zoom-paginpertis yhtel aigua Eeva Mannin ker da häi mainičči, što häi eläy Tamberel. Minä en händy aijembah tiennyh, ga työnsin čättäh viestie, ku minägi elän täl alovehel ja olis vessel vastavuo. Häi työnzi minule sähköpoštua ja sovimmo vastavundan Tamberen ruadorahvahanopistoh Kati Kallion Kalevala da itkuvirsi -luvendole.
Luvenduo enne vastavuimmo Sampolan koufeilas, da olimmo ihan kodvazen ehtinyh paista, gu Sanna-Riikka tuli sinne.
SRK: Erähii vuozii tagaperin minul oli karjalan kielen kursat sie Sampolas, da Eeva oli minun opastui. Gu näin Eevan koufeilas, kyzyin, voingo istuo hänen stolah, kus häi istui Sannanke. Kerras rubeimmo karjalakse pagizemah. Olimmo yhty mieldy sih näh, ku pitäis suaha paginperti Tamberelegi. Sovimmo, ku vastavummo ainos enne nämmii ruadorahvahan opiston yleisöluvendoloi, kudamis paistih karjalažuos da Suomen eri vähembistölöis.
SM: Minä olin liittynyh jo aijembah senioriozanottajakse Karjalazet Nuoret Suomes (KNŠ) ry:h, da tiezin, ku sietoinah olis nengozii, kudamat tahtottas karjalakse paista. Minä kyzyin heidy sinne meijänke, gu algazimmo ihan virrallizen paginpertin. Silloi KNŠ:s hyö sanottih, što muga hyö lähtietäh täh kerale. Myö sit alloimmo ne virrallizet paginpertit silloi keviäl 2023, vuozi tagaperin.
Eeva Manni (vas.), Sanna Mylläri da Sanna-Riikka Knuuttila pandih Tamberen paginpertin alguh yli vuozi tagaperin. Kuva: Katri Kovasiipi
SRK: Myö smietimmö, mi olis hyvä paikku paginpertile. Minun enzimäine karjalan kielen kursu tiä Tamberel oli Karjala-Seuran hantuzis, sen täh tuli mieleh tämä heijän oma tila Tamberen keskučas.
SM: Seiččemes kevätkuudu tulou meijän vuozipäivy! Aijembah on olluh nämmii meijän ebävirrallizii paginpertikerähmölöi enne nämmii luvendoloi.
Nämmii nuorii tuli sinne keral. Erähät jo maltettih vähäzen kieldy, hyö oldih sen verdu opastuttu, ku hyö sit terväzeh allettih pagizemah sen keviän aijal.
Tamberen Karjala-seural gu myö vuokrasimmo sen tilan kevätkuus algajen, hyö oldih omile ozanottajile työtty viestii, gu nengoine perti algau.
Myö saimmo meijän rekluamua KNŠ:n someh. Da Jovensuun paginpertin da Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytysprojektan kautigi kulgi tiedo Tamberen paginpertis.
SRK: Enämbi 30 hengie on käynnyh Tamberen paginpertis eri aigoih. Enimyölleh viizitostu hengie oli yhtes vastavundas, puaksuh sie on 8–10 hengie. Tamberen paginpertin WhatsApp-joukos on 18 ozanottajua, sit on erähii kudamat ei olla WhatsAppis.
Tamberen paginpertis mačkuteldih hyväs mieles Aira Sumiloffin ylen magieloi hapainlettuloi. Kuva: Katri Kovasiipi
Olettego käynyn paginpertilöis sežo toizis linnois?
SM: Konzu minä alloin 2021 sygyzyl opastuo karjalan kieleh, minul ei olluh nikedä, kenen ker paista karjalakse. Oli sidä korona-aigua. Jovensuun paginpertis, kaikkien paginpertis, enzimäine čuassu on ainos Zoomas. Sie olen käynnyh, allukse olin sie vaigu zoomači.
Ga myöhembä minä olen iče käynnyh sie Jovensuun paginpertis paikan piäl, minul ku on olluh puaksuh käyndiä Jovensuus. Minul on sil čural karjalan kielen kursat, ruado – da mielespiettävy.
Ga minul on olluh mieles jo hätken, gu tahtozin sinne piälinnan paginpertih mennä.
SRK: Minä tahtozin Ouluh, gu sie on Olga Gokkoeva. Olis vessel, ku kezäl voidas pidiä suuri yhtehine paginperti!
Minä olen olluh hyväs mieles täs paginpertis, ku tiäl Tamberel ei ole olluh nikedä, kenenke paista karjalakse. Jovensuus minä ruavoin yliopistos da ainos Natalian [Giloeva] da Olgan [Karlova] da toizienke pagizimmo karjalakse.
SM: Sit häi [Sanna-Riikka] čökkävyi sinne stolah ennen Sampolan luvenduo, löydi meijät, minut da Eevan! [Nagrau.] Myö kolme, Eeva, Sanna-Riikka da minä sit panimmo alguh paginpertin da otimmo nuoret kerale.
Hyvä paikku paginpertile on Tamberen Karjala-Seuran tila Tamberen keskučas. Kuva: Katri Kovasiipi
Mi on teijän oma, persounalline histourii karjalan kieleh näh?
SRK: Ven’an kieli oli minun piäaineh yliopistos, suomen kieli sivuaineh. Vuvvennu 1994 folklouristiikan opastujat lähtiettih ruadomatkale Vieljärveh, da minä piäzin tälle matkale, sendäh gu minul oli ven’an da suomen kielen malto. Siel Vieljärves karjalan kieli da kul’tuuru kerras puututtih minun syväimeh.
Minä olin opastui da sain kaččuo kui kuulužat Karjalan perindölöin da kul’tuuran tutkijat, ezimerkikse Kaija Hiekkinen, Pekka Hakamies da Niina Lavonen, pagizutettih rahvastu da kerättih tutkimusmaterjualua omih tutkimuksih niškoi.
Laura Jetsu, kudai sih aigah kirjutti väitöskirjua karjalazes kuolendankul’tuuras, oli sežo täl matkal. Händy kučuttih erähän mužikan muahpanendah da myö lähtimmö sinne kaikin. Se oli moine kogemus, nikonzu en voi sidä unohtua.
Kahtennu kezänny, 1995 ja 1996 olin Raija Pyölin tutkimusabuniekkannu Kotkatjärven hierus. Ga midäbo ruadau abuniekku? Kandau magnetofounua da matkan jälgeh kirjuttau bumuagale kai paginat. Jo sih aigah Raijahäi pagizi omah kieleh – livvikse – parembua opastajua en voinnuh ni duumaija. Abuniekan ruado kaikkiedah oli minule toven kielikyly!
Minähäi olen roinnuh Tamberel, olen tamberelane. Da kezäl tulou 30 vuottu, konzu olin enzimäzen kerran Vieljärves, vuozipäivä tulou. Vastevai čotaičin, ku olen ajelluh Karjalah da Ven’an muah läs 150 kerdua.
SM: Muga, myö mennyt kezän ajelimmo yhtes Sanna-Riikan ker Jovensuuh; Sanna-Riikka meni lomale, da myö veimmö minun mašinas moizen ylen kallehen lastin, ku veimmö Raija Pyölin 1990–1992- vuozinnu pagizutetut c-kasietat Jovensuun yliopistoh, Karjalan kielen elvytysprojektale. Heijän pidäs net digitaliziiruija… Net ollah sie arhiivas. Kui vois sanuo, äijygo čuassuu – oisgo kaikkiedah 40–50 čuassuu toven karjalan kieldy niilöil kasietoil?
SM: Minun tuaton tuatto rodih Salmispäi, no häi ei paissu karjalakse omale perehele. Olimmo muudam vuozi tagaperin löydänyh tuatonke sugututkimuksen da lövvimmö tiijon, ku meijän sugu on olluh karjalankieline.
Olin sit keviäl 2021 ruavottomannu kogo keviän sen koronan täh da duumaičin, mibo ollus parembi ruado kui tuttavuo omih karjalankielizih juurih.
Perindölline školaopastus ei minule kielenopastundah ylen hyvin päinnyh. Ku piäzen luonnollizeh kieliymbäristöh, ku olen kuulluh kieldy, olen sežo ylen terväh opastunnuh kieleh.
Minä ečittelin YouTuben videjot, kudamas vai kuulizin karjalua, da alloin kuundelemah Santtu Karhun diskua. Hänen kaikil diskoil on pajoloin sanat keral, da ihastuin Santtu Karhun pajoloih ihan kerras – sit tahtoin ottua selviä, midä pajolois sanotah, da ečin kirjastos karjalan kielen sanakniigan. Opastuin perussanastoh, nenga ihan perussanat, kudamat toistuttih ainos. Sanakniigu oligi minul hätken laihinas.
YouTubes kävyin sit läbi Petroskoin televiizoran karjalankielizet lähetykset da alloin kuundelemah karjalankielizii uudizii. Kuundelin Olga Ognevan programmua Lähtin minä Läkköiläh, kudamas karjalazih paikannimih ja nimilöih tuttavutah. Olgua suvaičen ylen kuunnella, häi selväh tabah pagizou da sidä on kebjei ellendiä.
Panin karjalan kielen kuulumah minun korvih. Lähdin ainos meččäh kävelemäh da kuundelin samah aigah, čuassučotal kuundelin joga päiviä. Opastuin ezmäi ihan kuundelemal. Se avvutti minuu ku kuundelin vai: se kielioppi meni minun piäh.
Sit sanakniigu käis alloin luadimah some-kirjutuksii. Yhten pienen päivityksen luadimizeh meni puoli čuassuu [nagrau].
Keviäl 2021 tuli sežo tiedo, ku Päivännouzu-Suomen yliopistos avvonazen yliopiston kauti voibi loitoči opastuo karjalah. Sygyzyl alloin sit opastuo luvendoloil. Pidäy sanuo, ku minun opastai Natalia Giloeva on ylen hyvä da häi on muitegi äijäl minuu avvutannuh kielioppidielolois. A nenga myöhä olen tulluh karjalankielizeh yhtehistöh, sendäh ku minul ei aijembah olluh tieduo minun suvun karjalankielizih juurih näh.
Nygöi karjalan kieli on minun arren kieli da olen registriiruinnuh sen minun muamankielekse. Minul on karjalankieline mielespiettävy da minä pagizen karjalakse joga päiviä; myö olemmo läs joga päiviä telefonas. Karjala on minule sežo opastundu– da ruadokieli, ruan karjalan kielen elvytysprojektas.
”Piä oppiu kiändiä sen paginan valdukieleh,
da sentäh olis tärgei, ku sen paginpertin aijan pagizet karjalakse.”
Kuibo voizimmo inehmisen huijusteluo kebjendiä, gu häi oppiu kehnol karjalal paissa?
SM: Olemmo toven duumainnuh, ku se kynnys paista pidäy olla madal. Ihan mittumaltahto karjalal voit paista, ei se muite lähte. Pagizemine on sidä opastunduo.
Karjalakse pagizendu ei ole ičel olluh huigei, gu ei toizetgi suomelazet malteta ihan putilleh. Maksau duumaija, ku toizetgi paistah kuitahto pahoi, silloi net omat hairehet ei tunnuta nenga pahale. Sidä hairehtu pidäy vai tirpua da hairehii pidäygi luadie, muite ei opastu.
Sežo paginpertis niken ei pagize tävvellisty karjalua, hyvin madal on se kynnys paista. Myö yhtes kyzelemmö, mi tämä sana on karjalakse.
SRK: Yhtes myö duumaičemmo da ečimmö sanua, kaikinhäi myö opastummo. Se on yksi paginpertin merkičys. Da uuttu sanua karjalah tulou äijän.
SM: Minule on olluh tärgevin piästä pagizemah. Gu piäzöy pagizemah toizienke, se vai on kaikkii parembi taba opastuo pagizemah.
Piä oppiu kiändiä sen paginan valdukieleh, da sentäh olis tärgei, ku sen paginpertin aijan pagizet karjalakse. Sentäh minä olen oppinuh tolkuttua sidä, ku paginpertin piäkieli on karjala; yksittästy sanua voibi sanuo valdukielel, ga karjalankieline moine ymbäristö avvuttau. Sinä opastut raviembah.
Lopukse kižattih vie karjalankielistä Adaman gruunu -muistokižua, kudaman luadijat ollah Katerina Paalamo da Sanna Hukkanen da julguaja Karjalan Sivissysseura. Kuva: Katri Kovasiipi
Se on kielipezän ideju ezimerkikse lapsil – sinne ei tuvva valdukieldy, piäkielenny pidäy olla se vähembistökieli. Karjalankieline ymbäristö avvuttau sih, ku sanat aletah tulla mieleh da harjavut hil’l’akkazin pagizemah karjalakse.
Minä piätin allus algajen, gu pagizen kaikile karjalua sežo paginpertin ulgopuolel, ellendettäneh hyö.
Minuu on iččie avvutannuh tovessah se, ku minule on opastundan allus algajen erähät paistu karjalakse. Allukse vastain suomekse, ku en karjalakse malttanuh. Nygöi voin avvuttua toizii karjalankielizen tilan luajindas.
_____________________________________
Tämängi pagizuttelun aijal Sanna-Riikan ja Sannan mielih tulou ylen äijy uuttu idejua, kudamat vaigu vuotetah parembua aigua.
Tulgua terveh paginpertih!
Tekstu: Katri Kovasiipi, Sanna Mylläri, Sanna-Riikka Knuuttila
Paginpertit kerävytäh vähimiten Tamberel, Jovensuus, Oulus, Kuopivos da piälinnas.
Lizätieduo: blogs.uef.fi/karjalanelvytys ja Karjalan kieli eläy -Facebookas.
_____________________________________
Lähetä palautteesi tästä jutusta: paatoimittaja@karjalanheimo.fi
Artikkeli on julkaistu myös Karjalan Heimon numerossa 3–4/2024.
Karjalan Heimon irtonumeroita voit hankkia Karjalan Sivistysseuran verkkokaupasta.
Karjalan Heimon digitaaliset näköislehdet ovat saatavilla Lehtiluukku.fi-palvelussa.
Karjalan Heimo on Karjalan Sivistysseuran jäsenlehti. Voit hakea jäseneksi tai tilata lehden ilman jäsenyyttä: Karjalansivistysseura.fi/yhdistys/jasenet/
