Artikkelit

Punatiilinen rakennus jonka pihalla on pyöriä telineissä ja puita ja lunta maassa

Päivännouzu-Suomen yliopisto on suannuh valdivonabuu karjalan kielen elvyttämizeh

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 1.2.2021

Suomen opastus- da kul’tuuruministerstvan annettu jenguabu pietäh karjalan kielen elvyttämisprogrammah vuozikse 2021–2022. Programman pohjannu ollah karjalan da toizien vähimistökielien tutkimukses suavut tiijot.

Päivännouzu-Suomen yliopisto on karjalan kielen tutkimuksen keskus. Sinne on avattu karjalan kielen professuuru. Yliopistos voibi opastuo karjalan kieldy da kul’tuurua sivuainehennu, tiä tutkitah da opastutah kaikkii karjalan kielen murdehii.

Valdivon abujengat pietäh karjalan kielen tutkimizeh, opastukseh, karjalakse pagizij oin tugemizeh sego karjalankielizien julgavoloin painandah. Yliopisto koordiniiruiččou kogo ruaduo da piättäy, kunne pidiä jengat, ga karjalan kielen elvytändyprogrammu on luajittu kaikkih karjalankielizih niškoi Suomes.

Suomen valdivo on andanuh valdivontugie karjalan kielen elvytysprojektale vaste erähän vuvven aigua. Tännesäh täs projektas vastai Karjalan Kielen Seuru. Kieldy elvytettih kui yksittäizet kieliaktivistat mugai yhtymykset. Karjalan kielen tutukimusprojektoih on suadu jengua eri fondoispäi. Muga Kiännä da elvytä -projektu sai jengua Konefondaspäi.

Valdivon abujengoih ruvetah pidämäh kielikerholoi, ližiämäh karjalan kielen opastamistu da opastumistu.

– Suomes monil nuoril on ylen suuri himo opastuo omien buaboloin da died’oloin kieldy. Ližäkse ruvetah tugemah karjalan kielen kirjallistu käyttyö da sanastoruaduo. Opitah kerätä kai uvvet karjalazet sanat yhteh kohtah, ku sie niidy voidas löydiä kai karjalankielizet. Da ylen äijäl tarvičemmo karjalan kielen opastusmaterjualoi suomenkielizih niškoi, sanou Päivännouzu-Suomen yliopiston suomen kielen professoru, karjalan kielen professoran ruadoloi ruadai Helka Riionheimo.

Yhtelläh 200 tuhattu jevruo kahtekse vuvvekse ei olla suuret jengat.

– Onhäi se aiga pieni summu, gu kaččonemmo, mittuine suuri tarveh karjalan kielen elvyttämizel on. Tiettäväine, toivommo, gu tuliel valdivontugi olis alalline da moine suuri, ku sidä täydys kaikkih tarbehih, sanou Riionheimo.

Karjalan kielen elvyttämisprogramman suurimakse tavoittehekse professoran mieles vois ajatella virrallizen elvytyprogramman:

– Ministerstvu sanou tädä rahoitustu elvytysprogrammakse, ga karjalan kielelhäi Suomes ei olluh, eigo ole olemas nygöi mostu virrallistu elvytysprogrammua, kui saamen kielele on luajittu 2000-vuozien allus. Ajattelen, yksi tämän kaksivuodizen rahoituksen suuris tavoittehis olis ruadua yhtes kielen elvyttämizen spetsialistoin kel da luadie pitky elvytyspluanu monekse vuottu edehpäi. Sen pluanan pohjannu oldas tiedomiehien tiijot häviemäs olijoin kielien pellastamizes, Helka Riionheimo painottau.

Hos karjalan kielen elvytysprogrammu on uuzi, ga yliopisto huavuau ottua sih kai Karjalan Kielen Seuran elvytysprogramman hyvät ruavot: kielikerhot, lapsien luageriloin piendy, rahvahanopistoloin karjalan kielen opastujien yhtehizet vastavukset.

Suomes on vägi tukku karjalan kieldy da kul’tuurua tugij ua yhtymysty. Karjalankielizii on äijy ymbäri Suomie, hyö eletäh eri kohtis. Yliopisto rubieu ruadamah karjalan kielen hyväkse yhtes karjalankielizien ristittyzien da karjalazien yhtymyksien kel. Kui tädä yhtehisty ruaduo karjalan kielen elvyttämisprogramman hantuzis ruvetah ruadamah, piätetäh nevvottelus vuvven 2021 tuhukuus.

– Tärgevin prinsippu on se, ku kuultah kaikkii da kaikkii pietäh tazapuolizesti. Tiijän, tämä kiinnostau nygöi kaikkii, ga enämbiä juuri nygöi sanuo en voi. Ruado on vaste algavumas. Voimmo paista täs myöhembä, konzu meil jo ollah konkriettizembat ruadopluanat, uskaldau Riionheimo.

Teksti: Ol’ga Ogneva, Oma Mua 27.1.2021
Foto: Elina Potapova. Päivännouzu-Suomen yliopisto on suomen kielen tutkimuksen keskus. Sinne on avattu karjalan kielen professuuru.

Lue nämäkin:

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.