Artikkelit

Yhdeksän naista lavalla laulamassa vihreissä asuissa, mies soittaa vieressä istualtaan haitaria

Pajatammo yhtes -festivuali on yhtistännyh läs kahtusadua pajattajua

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 23.5.2022
Asiasanat: musiikki

Sen verran karjalan kielel pajattajua jo ammui emmo nähnyh da kuulluh yhtel laval pajattamas. Priäžäh Pajatammo yhtes -festivualih, kudaman luadijannu da pidäjänny oli mennyt kuun vuozipäivyniekku Meijän pajo -joukko, tuli kaheksatostu pajojoukkuo eri Karjalan piirilöispäi. Priäžän, Petroskoin, Anuksen, Veškelyksen, Pitkänrannan, Puadenen, Pyhärven, Suojärven, Munjärvenlahten pajattajat ihaškoitettih sinä piän priäžäläzii da kylän gostii omil pajoloil.

– Meile tuldih enimät pajojoukot, kudamat tänäpäi pajatetah karjalan kielel. Kaikkiedah enämbi 180 hengie on ottanuh ozua festivualih. Pidäy sanuo, ku jälgiaigua äijät festivualit oli pietty online-formuatas. Rahvas on igävöitty sidä aigua, konzu sai vastavuo da pajattua laval kaččojien ies, sendäh vikse nenga äijän rahvastu on kerännyh meijän festivuali, sanou Meijän pajo-joukon ohjuaju, eräs festivualin luadijois Julija Tolmačova.

Pajatammo yhtes -festivualin aigah saimmo kuulta perindöllizii karjalazii pajoloi da nygyaigazii kirjutettuloi. Uuzien kirjutettuloin joukos oli Zinaida Dubininan, Aleksandr Saveljevan, Jelena Bogdanovan, Galina Lettijevan, Anna Usovan, Irina Kudel’nikovan da toizien karjalazien runoilijoin sanoih kirjutettuu pajuo.

Kuusi naista ja yksi mies seisomassa rivissä

Aleksandr Saveljev Veškelys-joukon pajattajienke.

Mieleh oli kuunnelta, kui kuulužii pajoloi karjalan kielel pajatetah eri pajojoukot. Veškel’čät ollah huikattu Aleksandr Saveljevan Heboizen val’l’astan vembeleh -pajuo. Sidähäi olemmo harjavunnuh kuulemah meijänpajolazis. “Armas randaine” Pitkäsrannaspäi on pajatannuh tundiettuu Karjalaine-pajuo. Tämän pajon karjalan kielel on työnytännyh mieroh Oma Pajo -hora. A kuulužua Ruskei neičyt, valgei neičyt -pajuo saimmo kuulta kai kaksi kerdua. Sidä pajatti Jessoilan S’amozerje-joukko da Petroskoin “Kulkuset”.

Pajatammo yhtes -festivuali rodih tovellizekse karjalazen pajon pruazniekakse da yhteh hiileh puhujien ystävien lämmäkse vastavuksekse, sen pandih merkile kai festivualin ozanottajat. Festivuali loppih yhtehizeh Meijän pajo -pajoh, kudai on Meijän pajo -joukon gimnannu. Meijänpajolazet toivottas, ku tämä pajo rodies kaikkien karjalan kielel pajattajien yhtehizekse pajokse.

Vuozipäivän hyvittelyt

Pajatammo yhtes -festivualin aigah Meijän pajo -joukko on ottanuh vastah hyvittelylöi. Priäžän kanzallizen piirin piälikkö Oksana Gavroš da Priäžän kyläkunnan piälikkö Valentin Garnin ollah juattu vuozipäivyniekoile kiitändykirjazet.

Karjalan tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kiitändykirjazet ollah suadu Ol’ga Hotejeva, Tatjana Vlasova, Julija Tolmačova, Dmitrii Muhorin, Jelena Ignat’kova. “Meijän pajon” ohjuaju da soittai Dmitrii Muhorin on suannuh Priäžän kanzallizen piirin kunnivokirjazen omas suures ruavos kanzallizen kul’tuuran kehittämizekse Priäžän piiris da Karjalan tazavallas. Meijän pajo-joukko on suannuh Karjalan tazavallan kul’tuuruministerstvan kiitändykirjazen aktiivizes ruavos da suures panokses Priäžän piirin da Karjalan tazavallan indoruadoelokseh. Priäžän kyläkunnan kunnivokirjazet suadih Larisa Ivanova, Jevgenija Vlasova da Lija Anhimkova.

Meijän pajo

Sanat da muuzikku: Aleksandr Saveljev
Karjalankielizet sanat: Tatjana Baranova

Myö kaikin yhtes suvaičemmo pajuo panna,
Myö gostih vuotammo, työ tulgua pajattamah.
Täs hyvin vastuammo, on vastah ottua mieleh,
Dai teij än kyzymykseh sanommo sit teile:

On meijän pajo meil kaikkii paras.
Myö pajatammo čomas meijän rannas,
Kui suvaičemmo meijän karjalua
Dai aiven käytämmö vai sidä myö.

Meil mieldy myö on meijän Karjal, järvet, jovet,
Sit sendäh olemmo myö pajattamah ruadi.
Täh pajattamah kučummo myö omah kieleh,
Dai teijän kyzymykseh sanommo sit teile:

On meijän pajo meil kaikkii paras.
Myö pajatammo čomas meijän rannas,
Kui suvaičemmo meijän karjalua
Dai aiven käytämmö vai sidä myö.

Teksti: Jelena Ruppijeva, Oma Mua 18.5.2022
Kuvat: Natalia Kolesničenko

Lue nämäkin:

Olgan čuppuni: Čakka-aika

Olgan čuppuni: Čakka-aika

Kuuntele artikkeli luettuna:   Karjalaisien uškomukšien mukah ennein Iivananpäivyä ei šais meččyä liikuttua eikä niyhtä čakkua tappua. Niätšen šieklallini inisijyä lisäytyy, hoš vaikka yheltä henken vienet. A jälkeh Iivananpäivän še šamani ruato šuau čakkašieklan...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.