Karjalan Rahvahan Liiton piälikön Aleksandr Jeremejevan otčottu Liiton ruavos vuvves 2020.
Jo piäle kolmenkymmenen vuottu Karjalan Rahvahan Liitto ruadau Karjalan rahvahan hyväkse otettuloin Piäsiändölöin mugah. Liiton suurembinnu tavoittehinnu ollah:
- karjalan kielen da kul’tuuran säilyttämine da kehittämine,
- mennyön da nygözen aijan tiedoloin karjalazis levittämine,
- yhtymine karjalan rahvahan eloksen tärgevimien azieloin sellittämizeh.
Paginas olii aigu oli ylen jygei elettävy kogo muailmas. Meihgi äijäl koskih Korona-taudi, da ei andanuh välliä eliä endizeh tabah. Pidi eččie uuzii keinoloi ruavon jatkamizeh, ku vois pyzyö pinnal.
Vuvven 2020 aigua KRL jatkoi vuozinnu 2019-2020 voitettuloin projektoin todevuttamistu. Enzimäine niis ‒ “Yhtes myö olemmo vägi”, kuduan piätarkoituksennu oli opastua rahvastu perustamah omih kylih Alovehellizii yhteiskunnallizii ičehalličuksii libo TOS:oi da kirjuttamah projektoi. Kui tiijämmö, monis kohtis Karjalua rahvas aktiivizesti ottavuttih omil vägilöil parandamah eländysijoi TOS-projektoin den’goih. Myö nevvoimmo rahvahal, kui suaha abuden’gua karjalankielizien pajo-da tansijoukkoloin, teatroin da rahvahan ruuttien luadimizeh. Tämän projektan alguhpanij oinnu oldih meijän johtokundalazet Valentina Mironova da Ol’ga Dubitskaja.
Puhuo yhteh hiileh
Keviäl 2020 KRL voitti vie yhtes Karjalan Tazavallan piämiehen projektoin kilvas da sai läs 500 tuhattu rubl’ua omah Puhuo yhteh hiileh -projektah. Sen todevuttajinnu oldih Oma Pajo -horan johtai L’ubov Nikitina da KRL:n johtokundah kuului da mondu vuottu horas pajattai Natalja Leontjeva. Suuret passibot heille täs ruavos. Projektan piätavoittehennu oli horan da KRL:n yhtymine Suuren Ižänmuallizen voinan loppemizen 75-vuozipäivän pidoh.
Rahvahalline Oma Pajo -horagi täytti 30 vuottu. Tämän suuren projektan ruadoloih segavui Korona-viirusan pandemii. Emmo voinnuh ruadua kaikkie, midä oli miärätty, ga se, min saimmo, andoi hyvii tuloksii da mielialua. Hora ehti kävvä enne kerävyndykielduo Kotkatjärveh, Porajärveh, Anuksenlinnah, pidi suomelas-ugrilazen školan opastujien kel Kenen veneh on raviembi-kilvan. Oli piästetty ilmoih pajoloin kniigu, kuduah on kerätty 25 pajuo karjalan kielel, painettu voinan 75 lopenduvuozipäväle omistettuloi muuzikkukortiloi. Projektan den’goih ommeltih horaniekoile uvvet ruutat, yhtes Periodika-julguamon kel oli pietty žurnalistoin seminuaru. Kevätkuus “Oma Pajo” pidi erinomazen omale 30-vuozipäiväle omistetun konsertan. Siegi oli Karjalan Rahvahan Liitton projektan oma oza.
Karjalan čomuttu anna kaikin nähtäh
Vuvven sydämeh olemmo piässyh voittajikse vie yhten Karjalan Tazavallan piämiehen kilvas. Projektu sai nimen “Karelij a v fokuse”.
Projektan luadi meijän liittolaine Uljana Tikkanen. Projektan piäaziennu oli ozuttua Karjalan čomevus da omaluadužus kaheksas lyhyös fil’mas. Tottu sanuo, monet meis, tiä, Karjalas eläjis, emmo ole käynnyh niih kodirannan kolkih, kudualois roih ozutettu VK-sotsiualuverkostos. Nämmii pienii fil’moi voijah nähtä eri kohtis, sego eri mualois eläjät rahvas, da ihailla meijän kaunistu Karjalua. Kuvavukset oldih pietyt Suures da Pienes Sellis, Piäjärves, Sohjanankoskes, Kinnermäs, Jyškyjärves, Šuures lahtes, Vuokkiniemes, on valmistettu dokumentu Karjalas eläjis inkeriläzis.
Ei sua olla sanomattah, gu projektoin kirjuttamine da kilboih yhtymine on ylen suuri da jygei ruado. Samah aigah, se on, voi sanuo, ainavo keino, kuduan mugah voibi suaha den’gua Liiton ruadoh. Suuret passibot avus projektoin luadimizes da todevuttamizes Karjalan Tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan ruadajile ‒ kandurahvahan ozaston johtajale Jelena Migunovale da piäspetsialistale Aleksandra Anufrijevale. Ilmoin suurevuot passibot meijän buhgalterile Jelena Leontjevale.
Pandemien elaigua eläjes myö opimmo jatkua rahvahan suamistu tiedämäh da tundemah karjalazien istouriedu, kieldy da perindölöi. Internetan kauti KRL pidi Aivokyly-kilboi, kudualoih yhtyi kymmenii eri-igähizii ristikanzoi. Voittajat suadih lahjat.
Merkittävy vuozi
Vuozi 2020 on merkittävy meijän Karjalan karjalazile. Kevätkuus Anuksenlinnas oli pietty Karjalan karjalazien IX kerähmö. Sen Rezol’utsieh on otettu ylen tärgiet meidy, karjalaizii, koskijat aziet, meijän tulii aigu. Meil kaikil Karjalan Rahvahan Liittoh kuulujil pidäy auttua Rezol’utsien pygälien todevuttamistu omis eländy-, ruado- da olendukohtis.
Tänävuon meil on vie yksi suuri suavutus. Myö saimmo oman ristikanzan karjalazii edustajan Barents Jeuro-Arktizeh Nevvostoh. Kirjutimmo sinne pyrgimyksen Karjalan Rahvahan Liitospäi, da meile annettih Nevvoston ruavonmenon tarkastelijan sija. Sinne myö ehoitimmo kaikile hyvin tundietun meijän liittolazen Aleksei Tsikarevan.
Sygyzyn allus myö tiij ustelimmo rahvahan mielii karjalan kielen kursiloin avuamizes. Annoimmo ilmoituksii ruadivon, televiidenien, lehtien, sego internetan kauti. Tulla opastumah da jatkamah opastustu suostui lähäl 60 hengie.
Sovimmo Kanzallizien kul’tuuroin da ehoituksien keskuksen kel algua opastustu kylmykuus. Joukot oli juattu algajih da jatkajih. Algajii liygii opasti yliopiston opastai Anastasija Afanasjeva, vienankarjalua ‒ yliopistos jälgimäzel kursil opastui ‒ Anastasija Jungina. Opastumistu jatkajat harjavuttih kieleh opastajien Tatjana Baranovan da Svetlana Kondratjevan kel. Algu oli hyvä, ga tuaste šemavui Korona.
Alguopastujii väheni, loppiettih vai viizi hengie, netgi siirryttih onlain-opastundah. Jatkajat oldih rohkiembat, opastuttih Keskukses. Ket käydih kursiloil, kiitetäh omii opastajii, gu opastuttih lugemah da kirjuttamah karjalakse, suadih paista omal kielel, da tahtottas jatkua tädä ylen heille tärgiedy ruadua tulien vuongi.
Yhtes ruammo enämbän
Vuozi 2021 on sanottu Karjalas “Karjalazien runoloin pajattajien vuvvekse”. KRL:n puoles suurdu ruaduo ruatah täh vahnanaigazeh karjalazien runoloin pajatanduperindöh da pajattajih tuttavuttamizeh niškoi Valentina Mironova da Marija Kundozerova. Heijän tiedoloi täs teemas suadih kuulta da lugie monet rahvas. Passibot tutkijoile!
Liiton puoleh kiännyttih da pakittih kannatustu omien projektoin todevuttamizeh eri yhtevykset da järjestöt. Yhteiskunnalline yhtevys “Karjalan rahvahien ystävysliitto” pokoroičči meijän kannatustu Ilmu-projektale, kuduadu johti Tatjana Tkačenko. Hyö iänitetäh da luajitah 500 CD-levyy, kudualois roitah karjalankielizet pajot livvin murdehel nygyaij an nuorižon hip-hop- da world-music-stiilih. Kannatimmo Veškel’čoin Kylii myöte -projektua, kudai oli miärätty karjalan kielen da kul’tuuran säilyttämizekse. Kannatimmo Jessoilan rahvahan runofestivualii “Anna lennetäh runot- linduzet Siämärven piäl”, kudai oli omistettu rahvahan kirjuttajale Aleksandr Volkovale. Minä täs jo mainičin erähis ruadolois, midä ruattih KRL:n ozastolois. Parahat sanat da suuret kiitokset Jessoilan KRL:n ozastole, kuduadu johtau Galina Vasiljeva, Veškelyksen ozastole ‒ Irina Pogrebovskajale, Alavozen ozastole ‒ Irina Palatinale da Ol’ga Limarenkole, piäjärveläzile, kudamien ozasto täyttäy 25 vuottu. Ozastuo nämmä vuvvet johti Anna Vlasova. Äijy midä karjalazien hyväkse on ruattu Nuožarves, ozastuo johtau Galina Jelisejeva da Segežas, johtai – Vladimir Ivanov.
Suurekse ilokse tänävuon meile rodih se, gu Uvven Vilgan kajalan kielen kluubu “Ildukečoi” joukolleh yhtyi Karjalan Rahvahan Liittoh. Tädä ozastuo johtau Tatjana Kirilkina.
Täs minä sanelin meijän KRL:n vuvven aijan tärgevimis ruadolois. Iellehpäi on äijy meijän, karjalazien, elaigua koskijua tapahtumua. Mainiččizin vai kaksi niis. Kogo Ven’an rahvahan luguhpano da Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmöh edustajien valličus. Täs meijän edeh tulou kaksi suurdu kyzymysty: ket myö olemmo da kedä valličemmo. Tahtozin kaikile meile toivottua parembua tuliedu aigua, ga se ei tule vai sanondal da vuotandal, se tulou jogapäiväzel ruavol.
Teksti: Aleksandr Jeremejv, 2.6.2021
Foto: Julija Filippova. Uljana Tikkanen pagizuttamas Vuokkiniemen eläjiä Julija Krasikovua Karelija v fokuse -projektan mugah.
