Uutiset

Iäkäs harmaa mies istuu pöydän äärellä kahvikuppi edessä ja kädet puuskassa.

Pekka Zaikov täytti 75 vuotta

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 21.10.2021
Asiasanat: uutiset

Pekka Zaikovie taikka karjalaiseh tapah šanuon Jehkimän Mehvon Pekkua tunnetah šekä Karjalašša, jotta šen ulkopuolella vienankarjalan kirjakielen tuattona, tutkijana, professorina, lahjakkahana opaštajana ta yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Kiestinkissä 16. šajekuuta 1946 karjalaiseh pereheh šynty Pekka-nimini poika. Šovanjälkini elämä oli vaikie. Muamo vanhempien lapšien keralla myöšty Solikamskista, missä hyö oltih evakošša šovan aikana. Tuatto kotiutu huavotettuna šovašta ta pereh ašettu elämäh Kiestinkin kyläh. Ta vaikka heilä oliki jo oma talo kaunehen järven rannalla, hyö lähettih nälkyä pakoh paremman elämän eččoh Murmannin puolella Koutajärven rannalla. Še oli pieni karjalaini huuttori, missä eli vain kolme perehtä. Šielä šekä lapšet, jotta ruavahat välissäh paistih vain karjalakši.

Poika opaštu Knäšöin venäjänkieliseššä koulušša. Šiitä oli armeija, missä hiän karjalaisena ollešša kelpasi tulkiksi. Ta vašta šiitä hiän tuli opaštumah Petroskoin yliopiston šuomelais-ugrilaisella ošaštolla.

Jo vanhemmilla kurššiloilla Pekka alotti keruutyön Kuolan niemimualla. Georgii Martinovič Kertin, saamen kielentutkijan ta tulijan johtajan kera hyö kerättih saamen kieliainehistuo. Ta šiitä jo yliopiston lopetettuo Tietoakatemijan aspirantuurašša hiän jatko tätä alotettuo työtä, kumpasen lopputulokšekši tuli väitöškirja Akkalan saamen murtehešta. Väitettyö karjalaisena ollešša hiän valičči koko elämäh hommakši karjalan kielen. Pekka näin muisteli šitä aikua:

– Alko rahvahallisen iččetunnon noušu ta kielien kehittämini. Huomattih, jotta karjalan kieli on katomašša ta unohtumašša, nuoret ta lapšet šitä melkein missänä ei paistu. Piti kiäntyä ihmisien mielet omih juurih päin, tovistua kaikin voimin, näyttyä koko muajilmalla, jotta karjalan kirjakieli ei ole utopija.

Tuli oppikirjojen tarvis. Šeki lankesi enšin Pekan niskoih. Kielen tutkimisen hommah lisäyvyttih šanakirjatyö ta tulijien karjalan kielen opaštajien kašvattamini. Pitän aikua hiän oli kanšainvälisien karjalan kielen kurššien järještäjänä ta opaštajana. Monie vuosie hiän oli karjalan ta vepšän kielen laitokšen opaštajana ta johtajana. Vuotena 1996 Pekka Zaikov väitti tohtoriksi. Kolme laitokšen opaštajua hänen johtamina (Jelena Bogdanova 2003, Natalja Gilojeva 2004, Tatjana Paškova 2008) valmistu filologijan kandidatiksi.

Vuotena 2011 Pekka muuttu Jovenšuuh ta jatko karjalan kielen hommuah Päivännoušu-Šuomen yliopiston professorina. Nykyjäh eläkkehellä ollešša hiän luatiu karjalais-venäläistä šanakirjua.

Kielihommien lisänä miehellä oli muutaki mukavua, tärkietä ta hyövyllistä toimintua. Toistakymmentä vuotta hiän johti Karjalan Rahvahan Liittuo. Hiän kerkisi olla ainuonki muajilmašša karjalankielisen Čičiliušku-kuklateatterin artistana.

Teksti: Jevgenii Karakin, Oma Mua 20.10.2021

Lue nämäkin:

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut tällä viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa arvioidaan sika-influenssa-rokotteen ja narkolepsian syy-yhteyttä seitsemän sairastuneen osalta. Kuluttajien luottamus talouteen saavutti syyskuussa jälleen uuden pohjalukeman,...

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Karjalan Sivistysseuran pääsivuilla on julkaistu Oppimateriaalit-osiossa uusi Pieni suomi-karjala sanakirja. Sanakirjan ovat laatineet Euroopan kielten päivän 26.9. innoittamana Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva. Sanakirjassa karjalan eri murteet on...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.