Vuotena 2020 Piäjärven karjalaisien liikeh täytti 25 vuotta. Enšin vuotena 1995 oli peruššettu Piäjärven karjalaisien šeura Karjalan Rahvahan Liiton alaošaštona. Vuotena 2010 peruštima ni Vienan virta -järještön ta rupesima ruatamah yheššä.

Merkittävimmät pivot ta ruato jiätih mieleh. Pitimä kokoukšie, missä käyttimä karjalan kieltä, kumpani oli melkein katon käytöštä. Oli tapuamisie, kumpasissa myö muistelima kavonnuijen kylien istorijua. Rupesima viettämäh pruasniekkoja ta tuttavuštamah Piäjärven šekä lähikylien väkie Kalevala-eepossah. Näissä tilaisukšissa mukana aina oltih Kiestinkin ta Sohjanankošen lauluryhmät.

Rikeneh käytih meilä i Kalevalan teatterin artistat ohjuajan Valentina Saburovan kera esittämäh karjalankielisie näytelmie.

Myö kävimä Karjalan Rahvahan Liiton kokoukših, ottima ošua Karjalaisien kerähmöih šekä Šuomelais-ugrilaisih kongressiloih (vuotena 2000 Anni Vlasova kävi Šuomeh, vuotena 2012 Marija Galdina Unkarih).

Šuomen karjalaiset

Monipuolini yhteistyö meilä oli ta nytki on Šuomen karjalaisien kera, kumpasien kantatuatot oli mänty Šuomeh pakolaisina juštih meijän šeuvulta.

Vuotena 1997 myö pitimä šuuren karjalaisen pruasniekan. Šilloin monet etuštajat Šuomešta löyvettih omie heimolaisie ta yštävie. Yhteistapahtumat ta käynti toini toisien luokši on huomattavašti autettu meilä muissuttua ta kehittyä karjalan kieltä.

Pohjois-Viena-šeura Oulušta on tullun hyväkši kumppanišeurakši, eniten šen johtajat Anja Suvanto (johti šeurua 1992– 2006 vuosina) ta Kerttu Nurmela (tuli šeuran johtajakši vuotena 2006) šekä yštävät Helvi Alaviitala, Vasselei ta Margit Rohkimaiset, Aune Loukusa ta monet muut. Niin, toisien hyvien töijen lisäkši, vuotena 1997 hyö järješšettih karjalaisien kanšallispukujen ompelukurššit, kunne käytih Louhen piirin karjalaiset.

On mukava, jotta meijän Laine-lauluryhmä esiintyy niissä pukuloissa, kumpasie myö ompelima omin käsin. Tämä lauluryhmä toimiu jo 26 vuotta, šen ohjuajana on Katerina Kuranova.

Kuusamo-Viena-šeura on ollun muun muašša apulaisena meijän ošallistumisešša Tie Vienah-simposiumih Kuusamošša vuuvvešta 1998 alkuan. Šieltä myö šaima äijän uušie tietoja karjalan istorijašta ta kulttuurista. Niin, ennen myö emmä tietän, jotta Marina Takalo (Nikitina) oli pakolaisena Oulankašta ta tuli tunnetukši runonlaulajakši vašta Šuomešša. Hänen pačas on ašetettu Kuusamošša.

Himottais muissutella Kuusamo-Viena-šeuran jäšenie Ali Pesoista, Pauli Keräista (tuonilmasih šiirtynyt), Erkki ta Saara Homasie, Martti Määttälyä, Juha Kaartista, Maija ta Veijo (tuonilmasih šiirtynyt) Korpeloja ta monie muita.

Šamoin nämä mainitut šeurat oltih tukena Piäjärven ta Kiestinkin tytöillä, konša hyö opaššuttih Kuusamon ta Pudasjärven lukijoissa. Heijän kurattorina oli Tamara Padarina.

“Vienan virran” touhut

Vuotena 2010 meilä alko uuši kauši, konša peruštima Vienan virta -järještön (enšimmäisenä johtajana oli Marija Kundozerova). Juštih šilloin Kuusamon karjalaiset lahjotettih meilä kankašpuut, kumpasie meijän šeuvuilla ei ollun. Svetlana Ponomar’ovan avulla myö iče kulettima kankašpuita rajan kautti ta vuokrasima pienet tilat kulttuuritalošša.

Kuusamolaiset opaššettih meitä kutomah ta monet naiset mielelläh ruvettih käymäh ta kutomah kaunehie ta lujie mattoja. Tahon kiittyä yštävieapulaisie Šuomešta Ali Pesoista, Juha Kaartista, Aija Jaakkolua, Irma Leinoista, Liisa Hämäläistä.

“Vienan virralla” on mitä muissella toiminnan ihan alušta alkuan. Niin, Marija Kundozerova oli talkotöijen alkuhpanijana paikallisen Tuhkapatuna-joven puhistamisešša monivuotisešta ruhkašta ta lahonnuista puista. Projektin rahoilla kunnoštima patunan ympäristön ta nyt Tuhkapatunašta tuli Piäjärven nähtävyš.

Šuurimpana šuavutukšena meilä oli etnokulttuurisen “Karjalaisen pirtin” peruštamini vuotena 2015. Tuaš talkotöinä korjasima koulun työluokan vanhat tilat, šiirtimä šinne kankašpuut, niijen ruavošta rupesi vaštuamah Lidija Logutova. Rakennukšešša jäi tilua ni kokoukšien ta toisien pitojen viettämiseh.

Nyt karjalaisilla tuli oma paikka, vaikka kaikki hommat pitäy järještya ičen, ilman palkkua. Pienet makšut kutojilta kankašpuijen vuokrašta mäntih lämpöta šähkömakšuloih.

Pirtin avajaisih tuli vierašta Petroskoista, Oulušta, Kuusamošta šekä lähikylistä.

Kahen vuuvven piäštä myö kyšymä käyttöh toisen tyhjän kouluhuonehen, puhistima ta korjasima šen, ašettima musejon eksponatit, tilasima lisyä puuskammie, riputtima koulutaulun – niin meilä tuli luokka karjalaisien kurššien jatkoh. Mie tulin kielikurššien opaštajakši jo vuotena 2015, kun oli jo vähäsen kielineruo ta ei löytyn ketänä muuta tähä työh.

Karjalan Rahvahan Liiton jäšenet lahjotettih meilä tietokonehen ta taulun, a KT:n kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö anto oppikirjoja.

Alušta kielikurššiloih kävi meijän šeurojen jäšenie, myöhemmin tuli toisieki ihmisie šekä koululaisie. Šen lisäkši Pohjois-Viena-šeura kakši vuotta peräkkäh (2018–2019) autto meitä järještyä karjalan kielileirijä lapšilla  Piäjärveštä, Sohjanankošešta ta Kiestinkistä.

Meijän tiloissa oli ni kanšainvälisie karjalan kielen kurššija vuotena 2016.

Šamoin myö piemmä karjalan kielen pakinaklubie. Klubin issunnot omissamma, esimerkiksi, Muamonkielen päivällä, Kekrin ta Roštuon pruasniekoilla. Roštuokši meilä aina käyt Ape Nieminen Pudasjärveštä.

Myö jo nellä vuotta kešällä olemma käynyn Kuusamon laulujuhlih, missä myö myömmä omie käsitöitä ta mattoja. Yhteishenkilöjä šielä ollah Liisa ta Kari Salmivaarat. Myö piemmä ni muasteri-oppija, Šuomeštaki kävi muasteri Aune Helen.

Yhteikunnallini toiminta

Kaiken lisäkši myö kehitämmä kyykkyä. Tämän šeikan alkuhpanijana niise oli Marija Kundozerova. Hiän hommasi välinehet pelie varoin, šiitä tašottima kentän Karjalaisen pirtin lähellä ta järještimä turniirie lähikylien kešen. Šiitä rupesi vaštuamah Šanteri F’odorov. Viime aikoina šuurin oša kyykänpeluajista ollah koululaiset.

Koulun kera yritämmä pityä yhteyttä. Koululaiset käyväh Karjalaiseh pirttih Miun Karjala-tunnilla šekä tuttavuštumah vanhoih käsitöih ta musejon eksponattiloih. Šamoin meijän luokši käyväh turistit, kumpasilla myö kerromma Karjalan istorijašta ta kulttuurista.

Hyviksi yštäviksi on tultu ekologis-muantiijollisen Trolliuskerhon ošanottajat oman johtajan Marina Kirilan kera. Hyö ušein pietäh omua kerhuo meijän tiloissa, pelatah kyykkyä, kerätäh ruhkua Tuhkapatunan alovehelta.

Olemma pyrkin koulun johtajie vielä rikenempäh käyvä meijän luo, niin meilä tulis vielä šuurempi vaštuu omašta työštä karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämiseššä.

Hyvänä uutisena on še, jotta meijän kakši vuotta keštänyöt šopimušpakinat Louhen hallinnon kera, missä myö kyšymä virkamiehie ottua vaštuu lämpötilantehešta meijän Karjalaisešta pirtistä onnissuttih. Virkamiehet hyväkšyttih uuši vuokrašopimuš ilman makšuo koko rakennukšen lämmöštä. Še on šuuri apu, kiitämmä heitä.

Myö tunnemma Oma Mua -lehen šuurta merkityštä karjalan kielen kehitykšeššä ta tiluamma lehtie. Vuuvven 2021 enšimmäisellä puoliskolla myö tilasima lehen 22 kappalehta Piäjärveh. Šamoin meijän ehotukšien mukah Louhen piirin toisien kylien 23 karjalaista tilattih “Omua Muata”.

Olemma yhteistyöššä Periodika-kuštantamon tiloissa toimijan kieliresurssikeškukšen kera, ošallissumma Šanelu karjalan kielellä -aktijoh, olemma yhtyn Karjalaiseh Kruugah, käynyn seminariloih, ottan ošua kilpailuissa, olemma i voittan niissä.

Šamoin myö šeuruamma VK- ta Facebook -sosialiverkoissa monien ryhmien toimintua, mi koškou karjalan kieltä kuin Karjalašša, niin ni Šuomešša. Käytämmä internetissä karjalan kieltä.

Tahomma kiittyä meijän šeurojen kaikkie jäšenie aktiivisešta monivuotisešta yhteistyöštä. Kiitämmä ni šuomelaisie yštävie yhteistyöštä, toivomma, jotta še jatkuu ni tulovaisuošša.

Toivotamma kaikilla šeuralaisilla hyvyä tervehyttä, lykkyö, perehonnie, voimua ta intuo karjalan kielen kehitykšeššä.

Viime vuotena koronaviirussin pandemijan takie ei onnistun viettyä merkkipäivie meijän šeuroissa, näkeyvymmä tänä vuotena!

Teksti: Anni Vlasova, Oma Mua 20.1.2021
Foto: Šanelu karjalan kielellä -aktijo Piäjärven Karjalaisešša pirtissä vuotena 2016. Šaneluo lukou Anni Vlasova. Piäjärven karjalaisien šeuran arhiiva.