Kevätkuun jälgimäzenny pyhänpiän Karjalan Kielen Kodi- yhtymys pidi oman vuoronmugazen vuozikerähmön Vieljärvel. Johtokunnan sellitys omassah ruavos vuvven 2021 aigah oli päivylistan piälimäine pygäl. On vallittu yhtymyksen uuzi paginanvedäi.

Kielipezä juurdui Vieljärveh

Menii vuozi Karjalan Kielen Koile on merkittävy. Yksielpäi, kezäl roiteh kymmene vuottu sit aijas, konzu Vieljärvel lähti huaveh panna väit yhteh Koin kohtan ečindäh da ruavon alguandah. Toizekse, jo nygöi, keviäl, roiteh viizi vuottu N’apukat-nimizele kielipezäle. Kielipeziä nygöi pietäh Koin suurimannu ruavonnu, kudamah mennäh yhtymyksen enimät resursat. Johtokundah kuului L’ubov’ Popova on kielipezän vahnin täs ruavos vastuaju ristikanzu.

Kielipezäh viizi vuottu tagaperin algai kävvä vai viizi lastu, nygöi kävyy jo yksitostu. Nelli lastu, kielipezän piästökästy, kävyy KKK:n piädykauti hommattuh ildupäivykerhoh jälles školua joga argipäiviä. Täs heile taritah karjalankielisty aijanviettuo: opastuksii, kižuandoi, pihalolendoi, syötändöi. Kodi on täyzi lastu, ihan huondekses ildassah. Karjalan kirjukielen opastundu, puuhpoltandu, keitändy, tyttiteatru, muuzikku – moizii kerholoi taritah suurembile, jo piäl kuuttu vuottu olijoile lapsile.

Vieljärven kyläs liženi moizii perehii, ket tahtottas omii lapsii kielipezäh da Karjalan Kielen Kodih. Tädä dieluo pietäh suavutuksennu. Kielipezäh tilua täkse aigua jo ei ole, Kodi tariččou kerholoi toizile lapsile.

Karjalan kielen opastandu yhtistäy

Koronarajoituksih huolimata Karjalan Kielen Kodi pidi mulloi suurehkon pinon ruaduo da dieluo. Johtokundah kuulujan Nina Barminan hyvyös jatkutah karjalan kielen kursat kui elävälleh, mugai internetači – piäl viittykymmendy ruavastu hengie yhtyi niilöih. Kerran nedälis kursupäivii pietäh kahtes kyläs: Vieljärvel da Nuožarvel da kaksi kerdua nedälis internetači ulgomualazih niškoi. Täs yhtevyksenny on Ilomančin kanzalaisopisto Suomen puolel, kudamanke Koil on jo ammustu yhtesruaduo.

Karjalan Kielen Koin Abuniekat -suomenpuolizen yhtymyksen suandu kuuluu mullozih ruadoloih. KKKA pyrgivytäh opastumah karjalan kieldy, kehittelemäh yhtesruaduo da vaihtelemahes ruandunerolois. Hyö vuotettas parembii aigoi, konzu suahah kävvä Vieljärveh. Karjalan kieles on tulluh kahten yhtymyksen yhtehine kieli, sil pietäh online-vastavundoi, ezimerkikse, Piendy Rastavastu da kerähmölöi.

Kieldy da kul’tuurua nägyvih

Korona ei andanuh mulloigi pidiä suurii pidoloi da kerävyö yhteh, yhtelläh pienembil joukkoloil ruado jatkui. “Oma Pajo” da “Meijän pajo” suadih kerroin kävvä Vieljärvel, mugaže KKK:n Randaine-druamuteatru ajeli Sordavalah da Kolatselläl SantaBarbara -spektaklii ozuttamah.

Karjalazien runoloin vuozi 2021 oli merkittävy. Sen puittehis Kois piettih taido-ozuttelu “Karjalazet eeppizet pajot”, jullattih brošuuru, kunne kuvattih kai ozuttelun kuvat da luajittih puolen čuasun kestäi videoekskursii ozutteluu myöte. Tai on olluh ezmäine karjalazien histouries taido-ozuttelun karjalankieline sanelendu, kudai rodih kuvuajan Kirill Ognevan da juondajan Natalja Antonovan hyvyös.

Vieljärveläzen iänelitkettäjän Paraskovja Ivanovan (kuolenduaijas 55 vuottu) mustelendupäivy oli suurembii sygyzyn pidoloi. Sidä piettih karjalazien perindölöin mugah – pitkän pominoičendustolanke da elävän iänelitkunke.

Tieduo KKK:n ruadolois levii kaiken vuvven aigah heittelemä-tä. Äijät TV:n da raadivon programmat kypsettih täs. Koin seinis pastettih šipainiekkua da pyöräkkyö, keitettih huttuu da maimurokkua mieron nägyvih. Täs piettih web-seminuaroi da opastundoi, kohendettih omii ruadoneroloi. Igä elä – igä opastu. Sil mielel täs eletäh.

Matkailuala da koin palvelut kehitytäh

Karjalan Kielen Koin toine kerros mulloi puutui työnyttiä kogonah käyttöh. Nygöi täs suat matkailupalvelut: syötändät, magaitandat, pezevyndät, piirualoin pastandupajat, ekskursien Kodii myöte, karjalan kielen lyhyön express-kursan. Sanommo, kaheksassuas rubl’as suat yöpuun, kahtessuas – huondesveron. Tänne kävväh rahvas enimytteh kezän aigua. Ulgomualazet puututah jo harvembah, enämbäl kävväh ven’anpuolizet turistat.

Prozuet-nimizen projektan puittehis kehitelläh matkailualua. Sanommo, Koin tyves, dorogas poikki, järvirandazel azuttih puulagevo. Sinne meinatah azettua suuri infolaudu, kunne kerätäh tiedoloi Vieljärveh da Karjalan Kielen Kodih nähte.

Karjalan kielen kodi andau ruadokohtat kyläs

Omien ruadoloin da palveluloin kehittämizekse Karjalan Kielen Kodi mulloi muutti oman ustuavan. Suurimat muutokset koskietah sidä, ku yhtymys vojii pidiä kaupputoimindua. Sanommo, myvvä kniigoi, käziruadoloi, andua vuograh omii tiloi. Net kai autetah Koile pyzyö pystyi, yhtymys lunnastau varua omih ruadoloih ičeväil.

Kodi tariččou alallistu, täyzipäivästy ruaduo kuvvele hengele: viizi ollah vieljärveläzet naizet, Koin da kielipezän ruadajat da yksi bokkalaine kirjanpidäi. Halličus pidäy tädä kohtua myös suurennu suavutuksennu. Kylän dielos ruatuttua kuuttu ristikanzua tavallizen rahvahan yhtymyksen väil on poikkevus.

Yhtymyksen vuozib’udžiettu on olluh vähästy piäl kahtu mil’l’onua rubl’ua. Enimät varois mendih kielipezän piendäh, palkoin da veroloin maksandoih. B’udžietan suurin vuitti ollah lahjoitukset, pienembät vuitit – vahnembien maksot lapsien piendöis da ruadoprojektat. Endizelleh Koile äijäl autetah: ken kodisyömizel auttau, ken minto čotan maksau, ken midätah tavarua da brujua tuou. Mostu ristittyy on jo monii kymmenii.

Ainavoluaduine yhtymys

Karjalan Kielen Koin yhtymykseh kuuluu piäl viittykymmendy hengie. Sidä enämbi on auttajua da lahjoittajua. Yhtymyksen johtokundah on vallittu seiččei hengie. Uuzi paginanvedäi on kielipezän vahnin, vieljärveläine L’ubov’ Popova. Endine Ol’ga Gokkojeva on olluh paginanvedäjänny yheksä vuottu da on jiännyh yhtymykseh kuulujakse da abuniekakse.

Karjalan Kielen Koil on jo kogemustu opastua karjalua suomenkielizile internetači. Kursoi pietäh kaksi kerdua vuvves: kolmin kuuloin talvel da sygyzyl. Mennyön vuvven aigah niilöih yhtyi läs kolmiekymmendy hengie, heidy oli juattu kolmeh joukkoh kielimaltoloin mugah.

Karjalan Kielen Kodi rahvahallizennu yhtymyksenny olles andau alallistu ruaduo kuvvele kyläläzele ristikanzale. Se on poikkevus kogo Karjalas. Karjalazien liittoloin keskes meijän čural mostu ei ole.

Kielipezän ruandu livutti induo muuloih kohtih Karjalua loitombakse. Kodi on valmis jaguamah tieduo da neruo. Sulakuun 15. päivänny KKK da Kielen, literatuuran da histourien instituuttu pietäh yleisven’alaine web-seminuaru “Kielipezä. Azummo da ruammo”.

KKK:n piäruavot vuvvennu 2021:

• Kielipezä da ildupäivykerho sen piästökkähile
• Karjalan kielen kursat internetači da elävälleh
• Viijen alallizen kerhon piendy
• Koin eläitändy da kunnos piendy
• Karjalan kieldy da karjalastu nygyaigastu kul’tuurua kehittäjät pivot
• Konsertutoimindu da yhtehizet pivot
• Toizien opastandu da omien ruadajien opastundu
• Matkailualan da Koin palveluloin kehitändy
• Resursoin kehitändy da ruanduvaroin ečindy
• Projekturuavot
• Verkostumine, yhtesruavot. Mieron tiijotandu

Teksti ta foto: Natalia Antonova, 30.3.2022