Uutiset

Mies ja nainen seisovat kyltin edessä.

Pirttilahešša Vienan henki šäilyy muuttumattomana

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 5.8.2022
Asiasanat: Pirttilahti

“Karjalašša višših ei ole kaunehempua paikkua, kuin še pitkä čuuruniemi šen rantoineh, missä šijoutuu Pirttilahen kylä”, aikanah šano šuomelaini akatemikko, kielentutkija Pertti Virtaranta.

Juuri šielä, entiseššä Pirttilahen kyläššä, Taipalehuuttorilla Gundirevien pereh ta karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran ošallistujat otettih vaštah vierahie heinäkuun lopušša.

Pruasniekka oli šijotettu Taipale-alovehešta kertojan tiijotuštaulun avuamiseh. Tietotaulu oli valmissettu Karjalan tašavallan piämiehen šiätijön kannattaman Myö – karjalaiset -projektin rajoissa. Taulun luatijana on Vuokkiniemen eläjä Aleksandr Lesonen.

Tiijotuštaulun juhlallisissa avajaisissa huuttorin isäntä Leonid Gundirev vietti keräytynyillä istorijallisen ekskurssin. Tosiasiešša niijen paikkojen enšimmäisinä eläjinä oltih saamelaiset. Hyö kalaššettih, mečäššettih, kašvatettih poroja. On äšen šäilyn hautoja porojen pyytyö varoin. Niitä vielä voipi löytyä maisemašta.

– Legendan mukah noin 600 vuotta takaperin näillä paikoilla tuli kakši Kalisien veikkuo. Hyö rakennettihki enšimmäini pirtti. Šiitä ilmešty Pirttilahen kylän nimi. Kyläh kuulu kakši ošua: iče kylä ta Taipale. “Taipale” tarkottau tietä, matkua. Šiinä paikašša oikieštah kulki rekikeli, kummaista myöten lähikylien eläjät heposien vetämällä rejellä ajettih kalalla tahi heinällä etähisistä heinämaista. Niise šiinä kulki kauppamatka Šuomešta Vienan Karjalah, šaneli Leonid Gundirev.

Vuotena 1878 Pirttilahešša oli 19 taluo, kumpasissa eli 109 henkie. Vuotena 1905 oli jo 25 taluo ta 161 eläjyä. Neuvoštoaikoina kyläššä oli kauppa, paja, telegraffi, šähkö ta Krasnaja zar’a  -kalaštajakolhosi. 1960-luvulla Pirttilakši oli lisätty perspektiivittömien kylien lukuh ta likvitoitu. Ainuona eläjänä, kumpani kieltäyty lähöštä omašta kyläštä oli Marija Petrovna Kallio (Taipalen Muarie). Hiän eli Pirttilahešša yksin ympäri vuuvvet 1980-luvun loppuh šuaten. Muarien anšijošta on šäilyn Taipalentalo. Šitä pietäh Vienan Karjalan ainuona hyvin šäilynyönä perintehellisenä talona, missä šaman katon alla ollah elin- ta taloušrakennukšet. Gundirivien perehella še on šukutalo.

Nainen soittaa kitaraa puutalon portailla ja toine nnainen pitelee tyttöä vierellään ja kuuntelee kitaransoittajaa

Anita (vaš.) ta Meri Gundirevit laulettih karjalaisie lauluja.

Neljä naista tekee käsitöitä pöydän äärellä

Juhlašša Viena-šeuran ošallistujat järješšettih muasteri-oppija.

 

 

 

 

 

 

Pruasniekašša Viena-šeuran ošallistujat ta vierahanvaraset isännät järješšettih muasteri-oppija, missä opaššettih luatimah olkiheposie ta lintuja lankašta šekä jauhoman vil’l’ua jauhinkivillä. Šamoin juhlašša oli vietetty karjalan kielen pienoiskuršši.

Perintehen mukah kaikin tanššittih ta laulettih karjalaisie lauluja. Elävä musiikki ta laulajien heliet iänet levittih koko ympäristyö myöten. Ihmisien lämpö ta nakru uuvveštah täyvennettih kylyä.

Teksti: Aleksandra Lesonen, 3.8.2022 Oma Mua
Kuvat: Viena-šeura

Lue nämäkin:

Nedälin 13 Yle Uudizet karjalakse

Nedälin 13 Yle Uudizet karjalakse

Ammattiliittoloin keskusjärjestö SAK jatkau poliittizii zabastoukkoi vie nedälil SAK:n halličus on piättänyh, gu zabastoukat ei loppevuta täh nedälih, ga jatkutah keskevymättäh. Halličuksen ruadomarkinupluanat juatah rahvastu. Tämä tiijustettih Eloikeinoeloksen...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.