Artikkelit

Ryhmä ihmisiä ryhmäkuvassa

Resurssit, kumpasie on tärkietä toteuttua

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 10.2.2022

Karjalaisen liikkehen aktivistit ta paikallisen ičehallitukšen etuštajat tašavallan eri piirilöistä otettih ošua seminarih Koštamukšešša 5. tuiskukuuta. Šitä vietettih Karjala – kanšojen joukko -projektin rajoissa.

Ekotilanneh vuatiu huomijuo

Vierahie tervehti Karjalan tašavallan lakienluajintakokoukšen deputatti, Karel’skii okatiš -ošakehyhtyvehen piäjohtaja Maksim Vorobjov. Tašavallan parlamentissa hiän etuštau Koštamukšen kaupunkipiirie ta Kalevalan kanšallispiirie. Maksim Aleksandrovič kerto, mitein kannatetah alasie alovehie ta korošti, jotta kaikki proplemat ollah ratkaistavat, a tärkeimpänä on konstruktiivini dialogi. Še puuttuu monissa kylissä. Paikalliset eläjät ta deputatit tarvitah tilua, jotta kačella kipeitä kyšymykšie ta valmistua yhtehisie alottehie.

Karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Raisa Samodajeva luati šujuvan Karjalaisien runojen vuuvven yhtehvevot. Lisäkši hiän pakasi vuotena 2020 hyväkšytyn tiekartan toteuttamisešta. Valitettavašti erähät paikannimet viittehissä on kirjutettu viärin. Jotta korjata virheitä pitäy kiäntyö Venäjän Federatijon RosRejestrin puoleh. Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen spesialistit omissetah istorijallisešti tovissettuja asiepaperija ta lisätäh muutokšie teijen perušremontin aikana. Kačeltih Karjalan piämiehen Artur Parfenčikovin miäräyštä luvettelošta karjalaisista perintehellisistä elinpaikoista Karjalan tašavallašša.

Karjalan kielen virallisen statussin kyšymyš on vielä yhtä ajankohtani tašavallašša. Raisa Vasiljevna kuuluu työjoukkoh, kumpani vaštuau muutokšien lisyämiseštä Karjalan tašavallan perušlakih, ka niitä muutokšie hyväkšytäh lakienluajintakokoukšen deputatit ta karjalaiset tarvitah heijän kannatušta.

– Vuuvvešta vuoteh ekologini tilanneh vuatiu enemmän huomijuo. Aktualisimpina aiheina ollah harraššuškalanpyynti, lohen kašvatuš, jätelajittelu. Karjalašša lohitaloukšien kartta on tosi luaja. Tietyšti, ne talouvet luuvvah työpaikkoja, ka mimmosen hinnan makšamma? Puhaš vesi on arvo kaikilla šukupolvilla, ka jo nykyjäh emmä voi juuvva šitä vesistöistä, šano Raisa Samodajeva.

Lohen kašvatuš voipi olla ympäristöyštävällini, ka pitäy šijottua rahua kalan pivon ta vejen puhissukšen nykyaikasih keinoloih. Raisa Samodajeva myönti Viena-šeuran ošallistujalla Anna Nikandrovalla kiitoškirjasen avušta ympäristöšuojelušša.

Karjalan kieli on muamonkieli

Karjalaisen kultuurin Viena-šeuran johtaja, karjalaisien IX kerähmön valtuutettu Ol’ga Remšu kerto, mitein šeura šäilyttäy ta popularisoiččou karjalaista kulttuurie Koštamukšen piirissä. “Vienan” ošallistujat kannatetah karjalan kielen šäilyttämistä ta šen opaštamista kaupunkin päiväkotiloissa ta kouluissa. Tulokšekkahan ruavon anšijošta 1. lysejon 3 B -luokašša šujuvašti opaššutah karjalan kieltä, kumpani on liitetty perušopaššušohjelmah. Valinnaisainehena karjalan kieltä opaššetah Juakko Rugojevilla nimitetyššä 1. koulušša. Jotta eistyä karjalan kieltä ta perintehie vuotena 2021 Viena-šeura perušti Orvokki-kuklateatterin. Näytelmie valmissetah šuomen, karjalan ta venäjän kielellä.

Pr’alka-kanšalaisjärještön peruštajat Tatjana Dobrodejeva ta Il’fanija Nafigina kerrotih, mitein kanšalaisjärještö kannattau kanšallista kulttuurie omašša piirissä.

Priäžän kaupunkikunnan neuvošton johtaja, karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen neuvošton presidiumin jäšen Tatjana Izotova kerto alovehellisista kyläkunnista. Tällä alalla ieššä on Puudožin piiri.

– Alovehelliset kyläkunnat alettih aktiivisešti kehittyö vuuvvešta 2017. Eniten kyšytty šuunta on alovehien kunnoštamini. Šemmoni ičehallituš antau eläjillä mahollisuon ilmottua tärkieštä proplemašta, järještyä yhtehistä työtä ta ratkaissa šitä. Lisäkši šemmosista aktivistiloista muuvvoššutah reservit deputattikuntua varoin. Alovehelliset kyläkunnat autetah alovehien kehityštä ta annetah mahollisuš käyttyä omie kykyjä, piätti Tatjana Nikolajevna.

Karjalan tašavallan piämiehen granttišiätijön johtaja Jekaterina Isakova šelitti, mitein kanšalaisjärještö voipi šuaha kannatušta tašavallan piämiehen kilpailujen rajoissa. Kanšalaisjärještöt voijah šuaha rahavaroja tärkeih aseih kirjuttamalla projektianomukšie kilpailuh. Projektien piätarkotukšena voit olla kylän tahi piirin kehityš.

Resurssi on käytettävä kehitykšen hyväkši

Iltapäivällä seminarin ošallistujat keräyvyttih pyörieh stolah “Toteu tamma Karjalan tašavallan karjalaisien IX kerähmön piätökšie”. Šen vetäjänä oli neuvošton presidiumin jäšen Inga Gurilova. Tilaisuošša kačeltih kerähmön viettämisen muotuo ta šen sosialistatussie tašavallan yhteiskunnallisešša elämäššä. IX kerähmön valtuutetut Karjalan eri piirilöistä kerrottih omista šuavutukšista ta rauhattomuošta ympäri karjalan kielen ta kulttuuriperintehien šäilyttämistä omissa kylissä.

Illan lopušša piirin vierahie šyväimellisyöllä otettih vaštah Koštamukšen keškuškirjaštošša. Kanšallini Hete-folklorikollektiivi valmisti ihanan karjalaisen ohjelman lauluineh, tanššiloineh ta kisoineh. Tilaisutta vietettih šalissa, missä toimiu Karjalan kanšantaiteilijan Vitalii Dobrininin töijen näyttely.

Seminari uuvveštah muissutti, jotta myö elämmä tašavallašša, kumpasella on omie rikkahie etno-, kieli- ta turistimahollisukšie. Karjalan kieltä ta kulttuurie pitäy šäilyttyä joka päivä. Myö omissamma ainutluatuista ta voimakaš ta resurssie. Eläjien ta hallintoelimien on käytettävä šitä asiellisešti alovehen kehitykšen hyväkši. Šamah aikah ei kannata kieltyä, jotta Karjala on monikanšallini tašavalta. Još myö autamma toini toista ta otamma huomijoh toisien hyötyjä, ni še auttau meitä ruatua šopusašti ta tulokšellisešti.

Teksti: Aleksandra Lesonen, 9.2.2022 Oma Mua. Foto: Seminarin ošanottajat tašavallan eri piirilöistä šekä Hete-folklorikollektiivin artistat Koštamukšen keškuškirjašton šalissa, missä toimiu Vitalii Dobrininin töijen näyttely.

Lue nämäkin:

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Šoijen čuaritar, karpalo

Šoijen čuaritar, karpalo

Tällä marjalla on monen monta lisänimie: šitä šanotah marjojen čuarittarekši, elämän marjakši, pohjoisviinimarjakši, šuon liäkäriksi. Šuomättähien šammalešša rušottavat karpalon marjat muanitetah, onnakko monta hikie lähtöy, kuni šuat kerätä aštien täyvekši. Ka...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.