Neuvostokalevalaisten runojen pienoisnäyttely on esillä Tampereen työväenmuseo Werstaan Komuutti-huoneessa 15.6.–27.8.2023. Näyttely perustuu Joonas Aholan kirjaan, joka julkaistaan elokuussa 2023.

Tampereen työväenmuseo Werstaaseen on avautunut pienoisnäyttely “Perinne ja propaganda Neuvosto-Karjalassa Stalinin aikaan”. Se perustuu folkloristi Joonas Aholan tutkimustyöhön 1930-luvulla syntyneestä neuvostokalevalaisesta runoudesta, jossa kohtasivat ikivanha karjalainen suullinen perinne sekä nuori neuvostoideologia. Tällaisen “uusaiheisen” runouden tehtävänä oli ylistää sosialistista järjestelmää karjalaisen kulttuurin keskeistä kulmakiveä hyödyntäen. Kuvituksen näyttelyyn on tehnyt graafikko Karstein Volle.

Työväenmuseon pienoisnäyttelyssä on mahdollista tutustua neuvostokalevalaiseen runouteen sekä ilmapiiriin, jossa se syntyi ja kehittyi 1930–1960-lukujen Neuvosto-Karjalassa. Perusluonteeltaan neuvostokalevalainen runous oli ristiriitaista ja nykynäkökulmasta jopa keinotekoista: siinä, missä perinteinen karjalainen runonlaulu oli vahvasti runonlaulajien henkilökohtaista vapaata itseilmaisua, oli neuvostokalevalainen runous ylhäältä käsin ohjailtua propagandistista kulttuuria. Sitä esittäneiden runonlaulajien aiheiksi vakiintuivatkin mm. johtajien, työväen sekä neuvostojärjestelmän ylistäminen.

Sosialististen aiheiden tuominen runonlauluun ei tapahtunut kuitenkaan kivuttomasti: esimerkiksi sensuuri ja runonkerääjät muokkasivat neuvostokalevalaista runoutta oikeaoppisemmaksi niin sisällön kuin sanavalintojenkin suhteen. Neuvostokirjallisuuden päämääränä oli luonnollisesti kasvattaa ja kannustaa ihmisiä toimimaan neuvostoideologian ihanteiden mukaisesti – sama tehtävä lankesi myös neuvostokalevalaisen runouden osaksi. Selviytyäkseen hengissä karjalaisen kulttuurin oli sopeuduttava uuden yhteiskuntajärjestyksen vaatimuksiin.

Neuvostokalevalaisen runouden tutkimus Suomessa on ollut kaiken kaikkiaan vähäistä. Aiheesta on vaiettu pitkään lähinnä siksi, että Kalevala on ollut suomalaisen nationalismin kulmakiviä. Neuvosto-Karjalassa kalevalainen runous taas valjastettiin päinvastaiseen tarkoitukseen, eli ylikansallisen sosialistisen järjestelmän rakentamiseen. Nyt avautunut näyttely valottaakin ensimmäistä kertaa Suomessa juuri tätä jälkimmäistä tulkintaa kalevalaisesta perinteestä.

Työväenmuseon näyttelyssä on mahdollista tutustua erilaisiin aineistoihin, jotka avaavat niitä olosuhteita, joissa neuvostokalevalainen runous sai alkunsa. Aineistoina ovat muun muassa runotekstit, neuvostoajan sanomalehdet ja kunniamerkit sekä Karstein Vollen kuvitukset. Volle hyödyntää kuvituksissaan perinteistä neuvostokuvastoa, tehden siitä kuitenkin neuvostokalevalaisen runouden hengessä ristiriitaista. Näyttelyssä esitetään myös videoita, joihin on yhdistetty mm. karjalankielistä neuvostoaiheista runonlaulua sekä katkelmia neuvostoajan klassikkoelokuvista.

Pienoisnäyttely on esillä Tampereen työväenmuseon päänäyttelyn yhteydessä 15.6.–27.8.2023. Näyttely perustuu Joonas Aholan kirjaan Neuvostokalevalainen runous – Perinne ja propaganda Neuvosto-Karjalassa 1937-1963, joka julkaistaan Karjalan Sivistysseuran kustantamana elokuussa 2023.

Kuvat: Karstein Volle.