Elokuun 29. päivänä aktiivisen karjalaisen miehen Rudolf Toivosen šytän pietty.
Rudolf Toivonen šynty 10.3.1935 Vuokkiniemeššä. Hiän lopetti Uhtuon koulun 1953 vuotena ta vuoteh 1958 opaštu Leningradin meččäakatemijašša. Rudolf Toivonen ruato Jyškyjärven lespromhosissa 1959–1966 vuosina, toimi Kemin rakennušvirašton johtajana 1966–1969 vuosina ta šiirty elämäh Petroskoih, missä ruato Karellesstroi-yhtymäššä.
Rudolf oli Karjalan Karjalan Rahvahan Liiton jäšen ta ollun jäsenellä ihan alušta šuaten, kun še järješty. Monie vuosie oli johtokunnan jäšenenä, enšimmäisien Oma pajo-kuorolaisien joukošša.
2004 vuotena hiän šattu käymäh Karhumäjen piirissä Puatanešša ta kävi kylän hautuumualla, minne on hauvattu Olimpialaini meštari F’odor Terentjev (karjalaiselta nimeltäh Heikki tahi Huoti Teronen). Hauta oli šilloin ihan kurjašša kunnošša. Kuvua ei näkyn eikä šitä ollun helppo tunnuštua kenen hauta še on.
Rudolf huoleštu täštä jutušta ta piätti, jotta tätä ei šua jättyä niin ta tultuo kaupunkih heti mäni urheilukomitiettah ta kerto kaiken mitä oli nähnyn.
Valtijon urheilukomitietašta oli šuatu rahua uuteh paččahah. Toivosen čikon vävy autto luatie hautakiven ta muistomerkin. Ne olivat ašetettu kešällä 2005, a avajaiset piettih šykyšyllä 80-vuotispäivänä F’odor Terentjevin šyntymäštä. Nyt Puatanen kylän kalmismuala on Terentjevilla nimitetty muistokokonaisuš.
Myöhemmin Puatanen keškikoulun pihah oli ašetettu F. Terentjevin rintakuva ta Rudolf luati Terentjevin šukututkimukšen.
28 kešäkuuta 2011 Petroskoissa ilmešty F. Terentjevilla nimitetty hiihtokeškuš ”Kurgan” ta muistopačaš Olimpialaisella meštarilla F’odor Terentjevilla. Kun vähän ajan piäštä vandalit oli viety muistopaččahašta oša (šukšišauva), ni hiän tuaš otti šen hommakšeh ta pačaš šuatih entiseh kuntoh.
Jo monta vuotta Rudolf Toivonen tovarissojeh kera yritetäh šuaha aikah šen, jotta karjalaisella tiijuštelijalla Vasselei Kirillovilla myönnettäis palkinto.
Vasselei Kirillov omašta tunnollisešta työštä vihollisen šeluštašša ei šuanun mitänä palkintuo. Päinvaštoin hänet oli šyytetty oman muan petokšešta. Tämänki asien ajajakši tuaš rupesi Toivoni. On vuosien mukah kirjutettu lukusie kirjasie eri viraštoih ta ministerilöih, kuitenki ei ole šuatu myöntehistä vaštaušta.
Vasselei Kirillovin muistolauta pal’l’aššettih hänen šankaritevon 70-vuotispäiväkši Kalevalašša šajekuušša 2012. Kuitenki Toivosen mieleštä tämä ihmini on anšainnun Venäjän korkeimman palkinnon, vaikkapa kuoloman jälkeh. Nyt kaikki dokumentit hiän on luovuttan Kalevalan keškikoulun musejoh. Hiän iče ei jakša enämpi jatkua tätä työtä ta ajattelou, jotta šielä še vois jatkuo.
Šiitä hiän tuaš ryhty vielä yhteh tärkieh hommah.
Tietoakatemijan filialin kirjašta šai tietyä, jotta Karjalašša eläjien Mainehen kunnivomerkin ritarien joukošša oli kakši karjalaista – Anani Sem’onovič Arhipov Nogeukšen kyläštä ta Vasili Ivanovič Lazarev Jyškyjärveštä.
Jyškyjärveššä oli jo kylän voimilla ašetettu muistolauta Vasili Lazarevilla. Anani Arhipov oli šuuremman ošan elämäštäh elän ta ruatan Lietmajärven kyläššä. Rudolf otti yhteyttä paikallisen koulun johtajah ta šieltä lähetettih lisätietoja. Karjalan Rahvahan Liiton avulla oli hommattu muistolauvan kivi. Veštäjä L’udvig David’an otti tehtäväkšeh muistolauvan luatimisen. Tarkotukšena on ašettua še Lietmajärveh Voitonpäiväkši ta nyt še on šielä. Kun tämän kaiken šain tietä, ni tuli šemmoni ajatuš, jotta jokahisešša näistä muistolauvoista ta paččahašša on pieni tipahuš Rudolfin nyt jo melko pahua tervehyttä, hänen hermon pätkä ta kappaleh šyväintä. Vielä on šuuri oša hänen erikoista himuo šäilyttyä karjalaisien istorijua tulovilla polvikunnilla.
Toivosen alottehešta ta yritykšeštä on ašetettu muistolauvat L’udmila Lukinalla – Jyškyjärvi, Vasselei Kirillovilla – Kalevala, Veikko Hakulisella – Šuomi, Anani Arhipovilla – Lietmajärvi, Juakko Rugojevilla – Petroskoi (hautuumualla).
– Rudolf on niitä harvinaisie miehie, ken uškaltau ruveta näin šeikkasih ta šuurih hommih, uškaltau pakautella vaikka kuin šuurie herroja asien hyväkši ta aina on huolissah mistänih karjalaisešta jutušta tai ihmiseštä, muistelou Toivosen työkaveri ta sussieta Valentina Karakina.
Rudolf Toivonen oli peruštehellisena šukututkijana. Hiän rupesi tutkimah omua šukuo vuotena 1997. Karjalan Šivissyššeura on myöntän anšijomerkin Rudolf Trofimovičilla miehen šuurešta panokšešta šukututkimuštyöh.
Viimeset jiähyväiset Rudolf Toivosella voipi šanuo 1. šyyškuuta Vol’naja-kavun 2. šurušalissa klo 12.00—13.00.
Teksti: Valentina Karakina
