Runojen vuuvven piätapahtumua – Karjalaisien runojen päivyä piettih Petroskoissa. Oli valmissettu šuuri ohjelma, min rajoissa kaupunkin eläjät ta vierahat kuunneltih luventoja, otettih ošua leikkilöih ta opašretkeh, kačottih konserttie. Runojen päiväkši valittih 10. kešäkuuta, šentäh kun folklorin keryäjä Sakari Topelius vanhempi juuri šinä päivänä 200 vuotta takaperin kirjutti enšimmäisen runon Akonlahen talonpojalta Timoselta.

Karjalaisien runojen päivän piätapahtumana oli konsertti Karjalan kanšallisešša teatterissa. Lavalta šai kuulla kantelehen šoittuo, lauluja karjalan kielellä, kaččuo tanššija ta teatteriesitykšie.

Konsertin alotti Karjalan kanšallini laulu- ta tanššiyhtyveh “Kantele”. Ammattilaini kantelehšoittajien orkesteri lahjotti kaččojilla ihanie musiikkikappalehie, tanšširyhmä – kirkkahie tanššiesitykšie ta vokaliryhmä – kaunehie lauluja.

Karjalaisien runojen teema on tärkie monešša folkloriryhmäššä. Runot innoššutah luovie ihmisie esittämäh niitä alkuperäsinä tahi šepittyä niijen pohjalla uušie šovitukšie ta šoittua niitä nykyaikasella tyylillä.

Karjalaisien runojen teema on tärkie monešša folkloriryhmäššä

Karjalaiset runot oltih šamoin luovan kilpailun teemana. Piärunuo eččimäššä -kilpailun järještäjä, Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö ilmotti šen Runojen päivän kynnykšellä. Kilpailuh oli työnnetty yli šata luovua tevošta Karjalan eri piirilöistä. Tevokšena oli voinun olla vaikka mi ruato: piiruššuš, esityš, musiikkikappaleh, runo, käsityö, kirjutuš, valokuva, video, pakauttelu ta muita taitehen muotoja. Eryähät kilpailun ošallistujat šyvennyttih istorijah ta tutkittih omua šukuo. Konsertissa ilmotettih voittajien nimet. Kaikki kilpailuh ošallistunuot šuahah ošallistujan diplomit ta voittajat – muistolahjat. Voittajien ruatoja šuau kaččuo Karjalaisien runojen vuuvven ryhmäššä.

Karjalaisien runojen päivä ta iltakonsertti keräsi karjalaisien runojen ihailijie. Kanšallisen musiikin šoitto ta karjalaiset laulut muissutetah, kuin arvokašta on šäilyttyä folkloriperinnehtä ta šiirtyä še enši šukupolviloilla.

– Karjalaisien runojen päivänä järještäjät ta ošanottajat oltih oikein hyvällä mielellä. Iluo tuotih kaikki toimenpivot, kumpaset piettih juhlapäivänä. Erikoista huomijuo kiinitämmä konserttih, še šynnytti kaupunkilaisilla šuurta kiinnoššušta. Illalla runojen päivän ohjelmua lopetti kyykkä-pelin muasterioppi, kumpasen ošanottajat šuatih uušie tietoja pelistä ta mukavašti vietettih aikua. Kiitämmä kaikkie, ket vietettih tätä päivyä meijän kera, šano Runojen päivän järještäjä, Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön spesialisti Aleksandra Anufrijeva.

Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön järještämien toimenpitojen lisäkši kanšalaisjärještötki oli pietty omie tapahtumie. Viime vuotena Karjalaisien runojen päivä oli pietty enšimmäistä kertua juuri kanšalaisjärještöjen ehotukšella.

Kalevan perintö -kanšalaisjärještö Runojen päivänä esitti videoluventoja, avasi lapšien piiruššukšien näyttelyn ta järješti karjalaista čäijynjuontie kahvilašša.

– Meilä on oikein iloista, jotta kanšalaisjärještöjen aloittama ideja šai tänä vuotena valtijollisen kannatukšen. Myö omalta puolelta avasima Karjalaisien runojen hahmot -näyttely, kummaista varoin lapšien piti löytyä runon šankari ta piiruštua še. Oli tärkie, jotta lapšet löyvettäis runoja, kumpasie ei ole eepossašša. Illalla myö järještimä interaktiivisen vaštautumisen, šiih tuli Tatjana Berdaševa ta Marija Kundozerova, kumpaset kerrottih omašta uuvvešta kirjašta “Runola”, a muusikko Polina Vorobjova kerto Vienan lauluperinteheštä ta laulo karjalaisie runoja, šano Kalevan perintö  kanšalaisjärještön johtaja Julija Andrejeva.

Runojen päiväh ošallistunuot ihmiset šuatih äijän uutta tietuo karjalaisista runoista ta koroššettih, jotta olis hyvä, još pruasniekašta tulis jokavuotini perinneh.

Kilpailun voit tajiksi piäštih šeuruavat tevokšet:

• Oleg Obnosov, piiruššuš “Anni” (“Aino”);
• Ol’ga Zaviletskajan johtama taiteilijien ryhmä, Kalevala-eepossalla omissettu kuvašarja;
• Irina Kondratjeva, “Mečäššykšen kappaleh” (kultasella lankalla merkkauš);
• Orvokki-teatteri, ohjuaja Tatjana Grebzde, näyttelijät – Viena-šeuran jäšenet, “Yksin meilä yöt tulevat, Yksin päivät valkeavat”;
• Petroskoin 74. päiväkojin Lintuset-ryhmä, Lapšet leikitäh KALEVALAH -esityš;
• Marina P’avina, tutkimuštyö “Piäruno miun ämmön kohtalošša”;
• Daniil Liukkonen, räppi Kalevala-eepossan mukah;
• Aleksei Ognev, Pietari šuuri Viipurin lähellä -runon esittämini karjalan kielen livvin murtehella;
• L’udmila Timojeva ta Pauši Lemnu, Runoista šyntynyöt laulut -laulušarja

Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, Oma Mua 16.6.2021