Karjalaisien runojen vuosi on loppun Karjalašša. Vuosi oli rikaš tapahtumilla ta monilla karjalaiset runot tultih innoššukšen lähtehekši. Vuuvven lopputilaisuošša šelailtih tapahtumien kalenterie ta muisseltih, mitä oli pietty vuuvven aikana koko Karjalašša.
Ehotuš ilmottua vuosi 2021 Karjalaisien runojen vuuvvekši tuli kanšalaisjärještöiltä ta Karjalan piämieš kannatti šen. Oli valmissettu vuuvven šuunnitelma, ta Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen ministerijö tuli šen piätoteuttajakši.
Yhtenä tärkeimmistä tapahtumista oli yhistämini olomašša olijien tietojen runonlaulajista ta starinankertojista kalenterin muotoh. Šamoin šelvät kertomukšet runonlaulajista on esitetty Karjalan runonlaulajat: šähköni tietošanakirja-internet-portalissa. Šieltä joka halukaš voit šuaha lisyä tietuo runonlaulajista ta vanhašta perinteheštä.
Vuotena 2021 Karjalan eri kylissä oli avattu art-kohtehie, tieto- ta muistotauluja runonlaulajien muissokši, oli pietty runonlauluperintehellä ta Pohjosen kantakanšojen perinnöllä omissettu seminari, konferenššija, kumpasissa paistih runoloista, oli valmissettu ta julkaistu Dmitrii Dmitrijevin “Runostarinat” lapšilla karjalaisien runojen mukah šekä vietetty lukusie pruasniekkoja, näyttelyjä ta kilpailuja. Niistä kirjutettih Karjalaisien runojen vuosi -VK-ryhmäššä.
– Runojen vuosi autto avata meilä šitä viisahutta ta rikkahutta, kummaista karjalaiset runot šäilytetäh, šekä karjalaisen rahvahan šielun šyvyttä. Tämä perintö on šäilyn täh päiväh šuaten ta meijän tarkotukšena on tuttavuštuo šiih meijän lapšie. Karjalaisien runojen vuosi loppu, ka meijän yhtehini ruato kanšalaisjärještöjen ta luovaryhmien kera jatkuu, korošti Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov.
Karjalaisien runojen vuuvven lopputilaisuš piettih Petroskoissa Karjalan kanšallisešša musejošša.
Ministeri myönti kiitošta kunnivokirjoja järještöillä ta laitokšilla, kumpaset aktiivisešti otettih ošua Runojen vuuvven tilaisukšien järještämiseh ta pitämiseh. Niise oli myönnetty palkintoja runojen parahilla esittäjillä. Kilpailušša oli viisi nominatijuo ta niijen voittajiksi tultih soloesittäjät šekä lapšien ta aikuhisien ryhmät.
– Myö kertoma lapšilla ta nuoremmalla šukupolvella karjalaisista runoista, niijen tarkotukšešta ta šiitä, mintäh ne ollah Karjalan rikkahuš. Nyt mie kiitän kaikkie, ket ošallistu tilaisukšien pitämiseh ta järještämiseh, šano Karjalaisien IX kerähmön valtuutettujen neuvošton johtaja Raisa Samodajeva.
Šäilyttyä tietoja Karjalan runoloista olis mahotointa ilman folklorin ta kanšanrunouven tutkijien tietoruatuo. Miäräykšen mukah kunnivokirjoja šuahah Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkijat Valentina Mironova ta L’udmila Ivanova, šekä kiitoškirjan – Marija Kundozerova.
– Tietomiehet aktiivisešti otettih ošua Runojen vuoteh. Hyö luajittih šuuri panoš tietoih šiitä, jotta runonlaulajat esitettih eeppisie, loičču- ta tuuvitušrunoja. Šen jälkeh Elias Lönnrot keräsi ne eeppiseh runoelmah ta kekši šiih juonen. Petroskoin yliopiston tietomiehien kirjutukšet -leheššä painettih karjalaisilla eeppisillä lauluilla omissettu artikkelien šarja. Äijän huomijuo annettih tunnetuilla šekä ni vähän tunnetuilla runonlaulajilla. Šuuren panokšen tutkimukšeh luati Pohjois-Luatokan rannikon alovehellini musejo, kumpani keräsi tietoja XIX vuosišuan runonlaulajista ta kantelehenšoittajista, kerto folkloristi L’udmila Ivanova.
Enši vuosi on ilmotettu Karjalašša ei-ainehellisen kulttuuriperinnön vuuvvekši, šentäh tulou uušie šyitä ta teemoja mukavien tilaisukšien pitämisekši.
Parahien eeppisien laulujen esittäjien kilpailun tulokšet
Solistit-nominatijo:
1. aštehen laureatti Aleksei Ognev,
2. aštehen laureatti Valentina Libertsova,
3. aštehen laureatti Jesenija Nikulina.
Lapšien yhtyveh -nominatijo:
1. aštehen laureatti “Vesläžed”,
2. aštehen laureatti duetti Irina Nemtsova ta Jekaterina Kuleva,
3. aštehen laureatti Emilija Loimojeva (Kulkuset-yhtyveh).
Lapšien kollektiivi -nominatijo:
2. aštehen laureatti Kulkuset-yhtyveh,
3. aštehen laureatti Rodniki-teatteri.
Aikuhisien yhtyveh -nominatijo:
1. aštehen laureatti Sohjanan virta -folkloriryhmä.
Aikuhisien kollektiivi -nominatijo:
1. aštehen laureatti Oma Pajo -kuoro,
2. aštehen laureatti kanšanmusiikin Toive-yhtyveh.
Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, Oma Mua 15.12.2021
