Uutiset

Runola-kalenteri: uušie juonie ta mukavie halteita

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 18.11.2020

Tulija vuosi on ilmotettu Karjalašša karjalaisien runojen vuuvvekši. Šen viettämisen šuunnitelma on valmis ta šiih kuuluu luaja tapahtumien luvettelo.

Merkkivuuvven kynnykšellä pakasima Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folklorintutkijan, Runojen vuuvven valmissušryhmän jäšenen Marija Kundozerovan kera. Meijän pakinašta tiijuššatta, mitä varoin piti ilmottua Karjalaisien runojen vuosi, mimmosie toimenpitoja pietäh šen aikana ta mi on Runola-kalenterin erikoisuš, mi valmissettih tulijan vuuvven kynnykšellä.

Karjalaisien runojen vuosi

Tämän vuuvven kešäkuušša enšimmäistä kertua piettih Karjalaisien runojen päivyä. Myöhemmin šynty ajatuš, jotta pitäy järještyä Karjalaisien runojen vuosi. Näin keräyty toimiryhmä, kumpaseh kuuluu yhteiskunnallisien järještöjen ta paikallisen vallan etuštajie, tietomiehie, vapuaehtosie ošallistujie.

– Enšin oli ajatuš panna karjalaiset runot UNESCO:n ei-ainehellisen kulttuuriperinnön muistomerkkien luvetteloh, ka vuuvvešta 2003 yksikänä objekti Venäjältä ei voi liittyö tähä luvetteloh, šentäh kun šilloin Venäjä ei vahvistan šopimušta ta viimeset Venäjän ei-ainehellisen kulttuuriperinnön objektit pantih UNESCO:n luvetteloh 17 vuotta takaperin. Jakutijan Olonho-eepossa kerittih panna luvetteloh. Jakutijašša nyt pietäh Kanšallisien runojen vuosikymmentä ta heijän kokemuš innošti meitä. Toivomma, jotta konšanih šopimuš vahvissetah ta karjalaisilla
runoilla šuau antua kulttuuriperinnön objektin statussi. Nyt tahomma kiinittyä enemmän huomijuo runoih, šentäh ni olemma kirjuttan Karjalan piämiehellä ehotukšen ilmottua tulija vuosi Karjalaisien runojen vuuvvekši, alko oman kertomukšen Marija Kundozerova.

Ehotuš oli hyväkšytty ta järješšetty työryhmä, kumpasen tehtävänä on valmistua šeuruavan vuuvven toimenpitojen luvettelo ta järještyä ne. Työryhmän johtajana on Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministeri Sergei Kisel’ov. Enšimmäini tapuamini šuunnitellah pityä pakkaiskuušša.

Nyt on tiijošša, jotta vuuvven aikana pietäh äijän erilaisie luventoja, järješšetäh näyttelyjä, kilpailuja, vietetäh pruasniekkoja. Piätapahtumakši tulou Karjalaisien runojen päivä 10. kešäkuuta, konša pietäh seminari ta folkfestivali.

– Enši vuuvvekši niise tahomma ilmottua kilpailu, kumpasen tavoittehena on kerätä lisätietuo runonlaulajista. Još kellänih šuvušša oli ukkoja tahi pavoukkoja runonlaulajie, niin pyyvvämmä lähettyä tietoja heistä, lisäsi Marija.

“Runolan” tuntomattomie halteita

Merkkivuuvven kynnykšellä ilmah piäsi Runola-kalenteri. Enšimmäiset kappalehet on jo painettu ta piäštih tiluajilla. Kalenteri ei ole tavallini, šiitä šuau tietyä karjalaisien mifologijan hahmoista ta nähä mimmosina hyö voitais olla. Tietoja halteista Marija keryäy oman tutkimušruavon rajoissa. Hiän kerto mitein löyvytäh uuvvet haltiet ta mintäh juuri nämä 12 šankarie otettih kalenterih:

– Enšin oli ajatuš kertuo ta näyttyä kalenterissa Agrikolan luvettelon 12 karjalaista jumalua, kumpaset löyvytäh saltterin alkušanoista. Vain proplemana on še, jotta eryähistä näistä jumalista myö emmä tiijä mitänä. Agrikolan luvettelo on 1500-luvulta ta runot, kumpaset šäilyttih, ollah 1800-luvulta, šentäh eryähät jumalat kavottih vuosišatojen šyväh. Šentäh ottima šemmosie hahmoja, ketä mainitah runoissa.

Kalenterin luatijat haluttih näyttyä ni tuntomattomie jumalie ta halteita, kumpaset puututtih Marija Kundozerovalla tai toisilla projektin ošanottajilla tutkimukšien aikana.

– Oli vaikie kuvitella niitä, myö vet emmä voi nyt kyšyö muinaisihmisiltä mimmosina haltiet oltih heijän mielikuvitukšešša. Šamoin meijän kuvataiteilijalla on oma mieli, miten kuvual’l’a niitä. Myö ajattelima, mimmosissa oloissa, tilantehissa näyttyä Ukkuo, Tursasta, Lievuo ta kalenterin toisie šankarija, vet joka niistä voi esiintyö eri runoissa eri rooliloissa. Esimerkiksi, starinan mukah myö tiijämmä, jotta Šyöjätär muutti neiččyön muššakši šoršakši ta hänen muamoh muššakši lampahakši. Eeppisissä runoissa Šyöjätär oli aivan toisissa rooliloissa, taikašanoissa – toisissa. Esimerkiksi, kiärmehen vihoissa piti kertuo kiärmehen ilmeštymiseštä ta šen mukah kiärmehet ilmeššyttih Šyöjättären šyleštä, konša hiän šylki veteh. Toisissa loiččuloissa šanotah, jotta hiän imetti Pakkaista nenattömillä nännillä. Viimeni juoni piäsiki kalenterih. Tämä pikku pakkani kašvau šuurekši ta voit tulla ihmisen kuoloman ta nälän šyykši, kerto tutkija.

Nyt myö voimma nähä erilaisie halteita kirjoissa, kuvissa, internetissä. Ennein ihmisellä ei ollun šemmosie mahollisukšie, ka haltiet oltih heijän mielikuvitukšešša. Mimmosina ne voitih olla? Tähä kyšymykšeh Marijalla niise löytyy vaštauš:

– Kaikki tulou muinasešta mifologisešta ajattelutavašta. Rahvaš oli varma, jotta joka luonnon ošalla ta ilmijöllä on šielu ta kaikki on elävä: mečällä on šielu, vejellä, taivahalla. Haltiet voitih olla erilaisissa muotoloissa. Esimerkiksi, myö ajattelima mimmosena vois olla Äkräš (Egräs) – nakrehen jumala? Kyllä šen piti olla nakrehen muotosena, ka myö löytimä šelitykšen, jotta äkräš on rujo nakris, kumpasešša yhteh kašvo kakši tahi enemmäh nakrista. Još tämmöni nakris kašvo muašša, še piettih parahana ta jätettih šiemeniksi. Šentäh “Runolašša” Äkräš onki šemmoni. Niise Tursas on mukava haltie. “Kalevalan” mukah Väinämöini šano hänellä taikašanoja ta še ei noštan enyä myrškyjä merellä, toisissa tekstilöissä on tietoja, jotta naini čukelti mereh, piäsi Tursahan luokše ta šynnytti hänellä yhekšän lašta. Šemmosie uušie ta mukavie juonija myö ottima kalenterih, jotta še olis mukavampi.

Kalenterija luajitah tiluajien rahalla. Šitä šuau tilata Belkolesje-kuštantamošša. Kalenterin luatijat: projektin kurattori ta idejan kekšijä Tatjana Berdaševa, tekstin toimittaja ta kiäntäjä Marija Kundozerova, kuvataiteilija Dmitrii Dmitrijev ollah hyvällä mielellä ruavon tulokšešta. Nykyaikani ta kaunis kalenteri tulou hyväkši lahjakši Uuvvekši vuuvvekši. Niise hyö toivotah, jotta še kiinittäy enemmän huomijuo karjalaisih runoih, mi on hyvä niijen šäilyttämistä varoin.

Teksti ta foto: Uljana Tikkanen, Oma Mua 18.11.2020

Lue nämäkin:

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut tällä viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa arvioidaan sika-influenssa-rokotteen ja narkolepsian syy-yhteyttä seitsemän sairastuneen osalta. Kuluttajien luottamus talouteen saavutti syyskuussa jälleen uuden pohjalukeman,...

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Karjalan Sivistysseuran pääsivuilla on julkaistu Oppimateriaalit-osiossa uusi Pieni suomi-karjala sanakirja. Sanakirjan ovat laatineet Euroopan kielten päivän 26.9. innoittamana Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva. Sanakirjassa karjalan eri murteet on...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.