Artikkelit

Piirretty väinämöinen keltaisessa logossa jota reunustaa tekstii "runonlaulajien koulu" mutta venäjäksi.

Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 14.1.2022
Asiasanat: opiskelijat

Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Myö opaššumma pereheššä, päiväkojissa, yliopistošša, kurššiloilla. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?

Runonlaulajien koulun ošanottajilla oli mahollisuš kehittyä ičeššä šemmosie taitoja. Koulun järješti Kalevala-eepossan ekspertti, Kalevala open -projektin johtaja Irina Rinkevič. Miun niise onnistu tulla koulun opaštujakši. Runonlaulajien koulušša myö kahekši kuukauvekši čukeltuma “Kalevalan” taikaseh ilmapiirih, šaima tietyä mi on kalevalamitta, tuttavuštuma kirjallisuškeinoih, yrittimä kačahtua muailmašynnyn šyvyöh omien ajatukšien ta tuntehien kautti yheššä Kalevala-eepossan šankarien kera.

Koulun merkitykšeštä

Mie pakasin Rinkevič Irinan kera hänen projektista. Muissutan jotta “Runonlaulajien kouluo” toteutetah Kalevalan alkuh -projektin rajoissa, mi on omissettu Karjalaisien runojen vuuvvella ta šai presidentin granttišiätijön kannatušta.

– Irina, ole hyvä, kerro oman projektin tarkotukšešta.

Vaaleahiuksinen nainen kameran kanssa punaista taustaa vasten

Projektin johtaja Irina Rinkevič.

– “Kalevala open” on ainani kenttä, kumpasella šuau toteuttua “Kalevalah” liittyjie projektija – šuurempie ta pienempie, rahotukšen kera ta ilman šitä. Runonlaulajien koulu on mahollisuš ymmärtyä runojen tyylie, piäštyän šitä ičen kautti. Joka oppitunnilla oli annettu tietoja ta järješšetty harjotukšie. Kaikkieštah meilä oli 10 oppituntie. Piäšytutkinto kouluh piettih Runonlaulajien kilpailu -stolapelin avulla. Jokahini ošanottaja heitti kuutijon ta šai oman komponenttien kokomukšen, kumpasella pitäis löytyö oma paikka runošša. Šamašša muuvvošša oli pietty ni piättötutkinto. Järještäjien idejan mukah šaman kilpailun toistamini auttau nähä, mitein ošallistu tevokšet muututtih opaššukšen jälkeh.

– Mimmosie toivehie šiula oli projektin toteuttamisen alušša ta mitä ajattelet šuatušta kokemukšešta šen lopušša? Innoššuttiko tämä projekti šilma? Ollahko runot, kumpasie kirjutettih ošanottajat vain kotitevokšie, “Kalevalan” runojen tapasie? Vain onko niissä kirjallisušta kulttuuriarvuo?

– Še, mitä ošallistujien onnistu luatie, antau šuurie vaikutukšie. Toičči luvet ta tunnet, kuin šyväimelliset ollah ne tekstit. On olomašša runoja, kumpasissa juoni on kiinnoštava ta on käytetty šyvie taitovertailuja. Myö emmä kilpuale 200 vuotta takaperin kirjutettujen runojen kera ta emmä yritä olla niijen tapasina, ka myö yritämmä esittyä omie ajatukšie ta tuntehie, konša olemma šamoissa tiloissa meijän esituattojen kera – mie niin šitä ymmärrän. En ole šitä mieltä, jotta Runonlaulajien koulun tulokšet ollah vain kotitevokšie. Vuotena 2019 Piiterin Skifija-kuštantamo valmisti Kalevalan muailma -kokomukšen. Šeilä niise on nykyaikasie tekstijä runojen tyylissä. Tuanoin miula lahjotettih tämä kirja ta miun mieleštä še, mitä luotih Runonlaulajien koulun ošallistujat, on äijyä mukavampi. Miula ei ollun konkrettisie vuottamisie, oli vain halu toteuttua ajatukšie. Miušta tuntu, jotta projektista vois tulla mitänih mukavua. Onnakko, konša mie muistelen šitä ihaššušta ta kummaššušta, mitä tunsin, konša luvin kilpailun ošanottajien ruatoja, ni maltan, jotta kaikki miun tajuttomat vuottamiset toteuvuttih.

– Šuauko Runonlaulajien koulu jatkuo? Tulouko niin šanottu toini kauši?

– En vielä tiijä, tulouko jatkuo. Još mie löyvän mukavie teemoja tehtävie varoin ta tietoja, kumpaset autettais runojen kirjuttamisešša, ni moušot Runonlaulajien koulušša ilmeštyy toini luokka, ka nyt šemmoista tehtävyä miula ei ole. Onnakko on olomašša toini ideja: valmistua oppituntien kuvaukšet, lisätä niih runojen hyvie esimerkkijä ta julkaissa šähköllisenä metodiikkakirjana pdf-muuvvošša,
min vois šuaha joka halukaš.

Runonlaulajien koulun voittajie

Parrakas hymyilevä mies baretissa ja taustalla näkyy järvimaisema ja kirkko

Koulun voittaja Dmitrii Ovs’annikov.

Kaikkieštah enšimmäiseh Runonlaulajien kilpailuh otti ošua 33 ihmistä Petroskoista, Koštamukšešta, Kalevalašta, Louhešta, Čupašta, Segežašta, Kemistä, Läskeläštä, Tveristä ta Moskovašta. Heijän luvušša oli 20 aikuhista, šeiččemen koululaista ta kuuši nuorta ihmistä. Opaštuo Runonlaulajien koulušša tahto 28 henkie, ka loppušuorah piäsi vain viisi ihmistä. Šelvisi, jotta kirjuttua omie ajatukšie runojen muuvvošša on melko vaikieta. Runonlaulajien koulu loppu 13. talvikuuta piättötutkintona. Kaikki viisi finalistie – Jelena Kolomainen Kemistä, Aleksandra Lesonen Koštamukšešta, Dmitrii Ovs’annikov Moskovašta, Nadežda Rastrigina ta Edvina Tuhkala Kalevalašta – šuatih kuppija Koulun logon kera (šen piirušti taiteilija Dmitrii Dmitrijev). Runola-kirja oli lähetetty Moskovah kilpailun voittajalla Dmitrii Ovs’annikovilla. Näin myö piättimä ekspertin Inna Nippolaisen kera. Inna arvošti ošan ottajien runoja ainunutluatuisuon puolelta šekä anto ni käytännöllisie neuvoja.

Šanakši, kilpailun voittaja, kirjailija Dmitrii Ovs’annikov on Oskolki Sampo (Šammon palasie) -kirjan luatija. Dmitrii niise kerto miula omie ajatukšie Runonlaulajien koulušta:

– Miula oli šuurena ilona, jotta karjalaiset runot kiinnoššetah niin äijän ihmisie. Tämän jälkeh, miun mieleštä, ei pie kiistyä šiitä, jotta eläykö perinneh, vain ei. Mie olen varma – perinneh ei ole kavotettu, še voipi elyä ta kehittyö. Olis mukava uuvveštah myöštyö runojen šepittämiseh eri teemojen mukah, ottamatta huomijoh “Kalevalan” tapahtumie ta šankarija, ka šäilyttämällä runojen perintehellistä tapua ta käyttyän runonlaulannan taitokeinoja. Pitäy ymmärtyä, jotta runo ei ole ainuoštah kahekšantavuni horei ilman loppušointuo. Mie tahon koko šyväimeltä kiittyä Runonlaulajien koulun järještäjie ta toivottua Koululla uušie kaušija ta uušie ošallistujie!

Onnittelemma Runonlaulajien koulun kaikkie finalistija! Passipo Rinkevič Irinalla, jotta hiän anto meilä mahollisuon avata omie mahollisukšie, näyttyä omua šieluo esituattojen kielellä runojen muuvvošša. Toivon, jotta konšanih meijän onnistuu kekšie runoja ni karjalan kielellä!

Teksti: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 12.1.2022

Lue nämäkin:

Tulkua meilä čäijyllä ta kahvilla!

Tulkua meilä čäijyllä ta kahvilla!

Nykyaikani ihmini on tottun šiih, jotta čäijy ta kahvi aina ollah kiän alla. A mitein ennein karjalaiset Vienan Karjalan kylissä käsiteltih čäijyn- ta kahvinjuontua, ta mitein šuatih niitä juomie? Juuri čäijyn- ta kahvinjuonnan perintehistä – šemmosista mukavista...

Uvven vuvven hyvittelyt

Uvven vuvven hyvittelyt

Armahat yštävät! Kalenterin viimeni lehti on kisottu ta šeisoja oven takuana pakkaiskuu vuottau onnitteluja. Myö onnittelemma teitä tulijalla Uuvvella Vuuvvella! Anna kaikki teijän toivot toteuvutah! Olkah vuosi 2022 onnellini ta tuokah še iluo teijän taloih!...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.