Tuhukuun 10. päivänny Pyhärven kul’tuurutalois piettih lyydiläzen itkettäjän da runonpajattajan Anna Česnokovan mustopäivy. Vastavus omistettih Anna Vasiljevnan 120-vuozipäiväle. Karjalazien runoloin matkoi -pido avai Karjalazien runoloin vuvven Karjalas.
Tänävuon kuulužan pyhäjärveläzen itkettäjän Anna Vasiljevna Česnokovan roindas täydyi 120 vuottu. Anna Česnokova rodivui 10. tuhukuudu 1901 Čarniemen kyläh, kudai nygöi kuuluu Pyhärveh.
Anna Česnokovan mustopäivänny Pyhärven eläjät da gost’at kerävyttih hänen kalmoile. Net rahvas, kudamil enne puutui vastavuo Anna Vasiljevanke, kerrottih omii mustelmii.
– Olen ylbei, ku elän samal mual, kus eli Anna Vasiljevna. Konzu häi kuoli, minul oli 13 vuottu. Minä tässäh mustan hänen iänen. Konzu naine itki iänel, kaikin ruvettih itkemäh, sanoi Pyhärven juuret -liittoh kuului Ol’ga Zaharova.
Kalmoile käydyy rahvas lähtiettih kul’tuurutaloih, kus piettih pieni konferensii da kul’tuuruprogrammu. Pidoh yhtyi Priäžän piirin da Petroskoin virgumiehii, tiedomiehii, žurnalistoi, kul’tuuru- da tiedoalan ruadajii da pyhärveläzii.
Pidoh yhtyi Anna Česnokovan bunukku Valerii Mihailov. Mies sanou buabua toizekse muamakse, sendäh ku enne školah lähtendiä häi eli buaballuo Pyhärves. Valerii mustelou omua buabua rahmannoinnu da pagizijannu naizennu. Jälgivuozinnu talven aigua Anna Česnokova eli Petroskois Anastasija-tyttären da Valerii-bunukanke.
– Olen kazvanuh buaban kozan maijol da karjalakse pagizendal. Omat enzimäzet sanat sanoin lyydikse, sanoi Valerii Mihailov.
Lapsennu olles Valerii kävyi buabanke muah panendoih, naizen itkuvirret ylen äijäl vaikutettih bunukkah. Valerii Mihailov musteli, kui buaban luokse käydih tutkijat Pertti Virtaranta da Vladimir R’agojev, kerdoi, ku Anna Česnokova maltoii tiedovoijagi.
– Kerran minul rubei kivistämäh hammas. Abuh tuli buabo, häi lugi puhiet, sit aijas minä en tunne hammaskibuu. Voinan aigua buabo avvutti tiedovoičendal minun muamuagi, kudual oli kova kouhkoloin taudi. Kummastuttau, ku muamo jäi hengih moizel jygiel aigua, sanoi Valerii.
– Vuvvennu 1967 Anna sai korgien palkindon – Kalevala-eeposan 100-vuozipäiväle omistetun medalin. On mainittavu, ku sidä medalii ruvettih jaguamah vaiku vuvvennu 1965, Anna Vasiljevna on enzimäzii medalin suajii, sanoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Sergei Minvalejev.
Konferensien avai Karjalan Kanzallizen poliitiekan ministerstvan kandurahvahien kannatuksen ozaston piälikkö Jelena Migunova. Häi kerdoi ministerstvan mullozes ruavos dai pluanois täkse vuvvekse. Jelena kuhkutti rahvastu aktiivizembah yhtymäh Karjalazien runoloin vuvven pidoloih.
Anna Česnokovan roindupiän kul’tuurutalois lugi videoluvendon Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai, folkloristu Valentina Mironova. Tutkii kerdoi Priäžän piirin liygiläzien runonpajattajien perindös. Anna Česnokovan elaijas kerdoi Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Aleksandra Rodionova.
Pivon aigua sai kuulla karjalazien runoloigi. Priäžän taidoškolan opastai Julija Tolmačova pajatti Kožičendu Hiitolas -runuo. Pyhärven horan artistat pajatettih “lyhyzii pajoloi”, kuduat enne pajatti Anna Česnokova. Petroskoin lapsien muuzikkuškolan opastui Polina Vorobjova soitti kandelehel da jouhikol.
Nygöi Pyhärven kul’tuurutalois ruadau Anna Česnokovale omistettu fotokuvien ozuttelu. Sie on fotokuvii da lehtikirjutuksii perehen arhiivaspäi. Pyhärven eläjät säilytetäh mustuo kylän ainavoluaduzes itkettäjäs da runonpajattajas Anna Česnokovas.
Karjalazien runoloin vuvven hantuzis Priäžän piiris mustellah vie yhty runonpajattajua – Praskovja Prokopjevna Ivanovua. Pido rodieu Vieljärven kyläs oraskuus.
Teksti: Elina Potapova, 17.2.2021 Oma Mua
Foto: Irina Zaitseva. Pyhärven Oma randaine-horan artistat pajatetah runoloi, kuduat enne pajatti Anna Česnokova.