Kešäkuun 10. päivänä Karjalašša vietetäh Karjalaisien runojen päivyä.
Muutoma vuosi takaperin ruvettih viettämäh Runojen päivyä, šentäh kun juuri šinä päivänä vuotena 1820 enšimmäini runo oli pantu paperilla. Tapahtumašta tuli perinneh. Tänä vuotena še niise šai jatkuo ta juhlapäiväkši oli valmissettu eripuolini ohjelma.
Juhlapäivänä oli ilmotettu luovan kilpailun “Piärunuo eččimäššä” kilpailun tulokšet. Kilpailuh oli työnnetty 30 luovua ruatuo. Ne ollah eri teknikoissa ta tyylilöissä valmissetut käsityöt, mualuatut taulut, kirjutetut runot ta kirjutukšet, lyhyöt spektaklit ta äšen šepitetyt musiikkitevokšet. Arvoštelijat valittih kahekšan voittajua: Irina Kolovanova, Jevgenija Torkkeli, Aleksandr Jurša, Valentina Libertsova, Darja Andrejeva, Ilja Maksimenko, Jelena Ligotskaja ta Aleksandr Antipin.
Omamedia-portalissa oli julkaistu runoilla omissettu uuši KV-SHOW-ohjelman lähetyš. Tällä kertua Aleksandra Aniskina ta Andrei Gorškov oltih oppahina karjalaisien runojen muailman šalaisukših.
Aleksei Derevl’ov ta Alina Kartinen esiinnyttih näyttelyn avajaisissa.
– Runot aina oltih karjalaisien elämäššä. Rikeneh niitä lauletih kotihommie ruatuas’s’a. Runonlaulajie ylen kunnivoitettih, šentäh kun hyö šiirrettih perinnehtä ta viisahutta yheltä šukupolvelta toisella. Miellyttävimmät tiijot karjalaisista runoista on kerätty meijän uuvvešša lähetykšeššä, šelitti Andrei Gorškov.
Periodika-kuštantamošša oli pietty pyörie stola “Karjalaiset runot Karjalan kulttuuriperinnön ošana. Nykyaikani näkemyš”. Šen ošanottajat paistih runojen perintehistä ta niijen tutkimisešta nykyaikana.
– Karjalan valtijollisen konservatorijan spesialistien šeloššukšet ollah tämän päivän seminarin pohjana. Niise myö kuččuma Valentina Libertsovan, kumpasella on oma näkökulma runoloih. Tällä kertua naini valmisti esitykšen Pietari Šuurella ommissetuista runoista. Runot ollah niin šyvä aihe, jotta šiitä aina löytyy mitänih uutta, šano Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön kantakanšojen valtijollisen kannatukšen ošašton johtaja Jelena Migunova.
Iltapäivällä oli avattu näyttely “Karjalan kanšan muinaset runot”. Näyttelyššä on 33 runon pätkyä ta alkušanat. Joka runolla on šelityš, kumpasešta näyttelyn vierahat tiijuššetah mistä tämä runo oli löyvetty, ken ta konša šitä laulo, ken pani šen paperilla šekä mi juoni ta merkityš šillä on.
Avajaisissa esiinty Periodika-kuštantamon johtaja Natalja Sinitskaja. Hiän korošti, jotta tämän näyttelyn valmistamini on šuuren joukon ruato. Näyttelyn idejan alkuhpanijana ta tekstien valmistajana on Inna Nippolainen. Tekstijä kiännettih karjalakši Natalja Sinitskaja ta Marija Spitsina, taiteilijana on Vitalii Nakonečnii, disainerina – Jegor Perm’akov, korrektoriloina ta tekniillisinä toimittajina ollah Jelena Ravitskaja ta Jelena Nikitina. Runojen tekstijä iäneššettih Andrei Gorškov ta Santra Aniskina. Musiikkie näyttelyö varoin šepitti Natalja Šamrai.
Näyttelyn avajaisissa tervehittih ta kiitettih kaikkie näyttelyn luatijie, ta tietyšti šai kuulla runoja. Aleksei Derevl’ov ta Alina Kartinen esitettih Vaka vanha Väinämöini -runuo ta Oma Mua -lehen toimittaja Uljana Tikkanen piti lyhyön opašretken näyttelyö myöten. Šen jälkeh vierahat iče šuatih čukeltua muinasien runojen muailmah.
Teksti: Uljana Tikkanen, 15.6.2022 Oma Mua
Foto: Aleksandra Kuznetsova
