Aiempi osa: Tverin karjalaisian šuuret toivot

Kielletty, ka ei unohettu

Vaikka šeuruavan 50 vuuvven aikana karjalan kieli oli kielletty ta unohettu, še ei kuollun karjalaisien kešen. Kieltä käytettih piäasiešša šuullisena ta arkipäiväsenä. Oli ihmisie, kumpaset ruattih karjalan kielen kehitykšen hyväkši.

Vuuvvešta 1957 alkuan Neuvoštoliiton Tietoakatemijan Karjalan ošašton kielen ta kirjallisuon instituutti järješti jokavuotisie lingvistisie tutkimušmatkoja Tverin Karjalah. Šen ruavon tähen vuotena 1963 julkaistih Grigorii Nikolajevič Makarovin luatima Obraztsi karelskoi reči. Kalininskije govori ­-nimini tutkimuškokoelma. Šitä pietäh piäainehistona, kumpani kuvuau karjalan kielen Tverin murtehen iännehopillista struktuurie.

Šamah aikah Tverin eri murtehie tutkittih Aleksandr Antonovič Bel’akov, K. V. Man’žin, Paula Palmeos, Jaan Õispuu ta T. Kukk.

Vuotena 1989 Kalininin alovehella eli 23 169 karjalaista. Perintehellisešti karjalaiset elettih Vesjegonskin, Lihoslavlin, Maksatihan, Spiirovan piirilöissä šekä Tverissä. Karjalaiset oltih šuurilukusie, šentäh piti miärätä heijän kohtaloh.

Uuvvet mahollisuot

1990-­luvun lopušša Venäjän politiikka tuli demokrattisemmakši. Alkuperäset rahvahat šuatih mahollisuš šäilyttyä omua kieltä ta kulttuurie. Vuotena 1990 Tverin alovehella šynty karjalan rahvahan kieltä ta kulttuurie elvyttäjä yhteiskunnallini liikeh. Šen enšimmäisinä innoštajina oltih Tverin valtijonyliopiston tietomieš Vasilii Aleksejevič Vinogradov, Mihail Mihailovič Orlov ta šuomelaini tietomieš Pertti Virtaranta. Heijän asie vielä jatkuu. Karjalan kieltä ta kulttuurie elvytetäh opaštajat, kirjašton ruatajat, kulttuuriruatajat ta myötämielisinä olijat ihmiset.

29. šajekuuta 1990 peruššettih Tverin karjalaisien kulttuurin šeura. Johtajakši valittih V. A. Vinogradov. Vuotena 1992 johtajakši tuli M. M. Orlov, karjalaisen aapisen luatija.

15. pimiekuuta 1997 šynty Tverin alovehellini kanšalliskulttuurini autonomija eli Tverin karjalaisien autonomija. Järještön piätarkotukšena oli Tverin karjalaisien kielen, koulutukšen ta kanšallisen kulttuurin šäilyttämini ta kehittämini.

Vuuvvešta 1993 alkuan järješšettih karjalan kielen opaštumini kouluissa. Šitä varoin tarvittih oppikirjoja ta muuta ainehistuo. Täššä šuunnašša Autonomija ruato tosi äijän. Julkaistih šeuruavat oppikirjat: M. M. Orlovin Bukvari (1992), Aleksandra Vasiljevna Punžinan Karjalan kielen šanakirja (1994), Zoja Aleksandrovna Turičevan lukukirja Armaš šana (1996), L’udmila Georgijevna Gromovan CD-­levy ta koulukirja Aiga lugie i paissa karielaksi (2000) šekä Miun enžimäzet šada šanua karielakši (2012). Vuotena 2018 ilmešty L. G. Gromovan pakinakuršši Pagauta milma karielakši. Viime vuotena julkaistih Irina Petrovna Novakin ta Irina Jur’jevna Komissarovan luatima karjalan kielen opaš, kumpasen nimi on Miun harpaukšet karielan kieleh. Tämän vuuvven kešänä ilmeštyy I. P. Novakin luatima Tverin karielan kielioppi. Lisäkši, on painettu kirjoja Tverin Karjalan istorijašta. On julkaistu kaunokirjallisuon tevokšieki: M. M. Orlovin, Stanislav Vasiljevič Tarasovin, L. G. Barhatovan (Gromovan) runoja (1993, 1997, 2008), Nikolai Mihailovič Balakirevin prousua (2004).

Vuuvvešta 1996 vuoteh 2017 šuaten julkaistih Karielan Šana -­lehti. Še oli tärkie vaihe kielen kehitykšeššä. Lehen tärkeimpinä tarkotukšina oli muuvvoštua kanšallista ičetajuntua, kertuo merkittävistä tapahtumista, tuttavuššuttua lukijie rahvahan istorijah ta kulttuurih šekä karjalaisen kirjallisuon tevokših.

Nykyjäh Tverinkarjalan murrehta käytetäh piäasiešša kulttuurisella alalla. Karjalaisien elottamissa šeutuloissa on kulttuuritaloja, kirjaštoja, musejoja. Lihoslavlin kotišeutumusejošša on Tverin karjalaisilla omissettu ainani näyttely. Kirjaštojen toiminta on tosi tärkie karjalan kielen ta kulttuurin šäilyttämisellä. Vuotena 1999 Tverin alovehellini A. M. Gor’kin tietokirjašto toteutti Tverin karjalaisien kulttuuri ta elämä internetissä ­nimisen projektin. Šen tarkotukšena oli kerätä dokumenttija ta tietojen lähtehie eri varaštoista. Projektin rajoissa luotih Tverin karjalaiset ­ nettišivu. Šiinä on karjalankielisie painokšie, runoja, starinoja, šananlaškuja, loiččušanoja, kirjutukšie, videoita, nauhotukšie ta valokuvie. Tverin Karjalan kirjaštot – tiijon, koulutukšen ta elvyttämisen keskukšet ­nimisen projektin rajoissa toimiu Tverin Karjala. Lihoslavlin piiri ­nimini nettišivu, kumpasešša on kirjutukšie, valokuvie, kanšanrunouven nauhotukšie.

Tverin Karjalaisien on šemmosie luomisjoukkoja kuin Virži, Karielan koivune, Marjazet, Zor’ane, Koivune, Marjane.

Vuuvvešta 2000 alkuan vuoteh 2005 Lihoslavlin pedagogisešša opistošša opaššuttih karjalan kieltä ta kirjallisutta. Vuuvvešta 2007 lähtien opisto on yhteistyöššä Karjalan Tašavallan koulutušministerijön ta Itä­-Šuomen hallinnon koulutušošašton kera. Opisto ošallistuu seminariloih ta muih tilaisukših.

Mi pelaštais karjalan kielen?

Nykyjäh karjalan kieltä ei opaššeta kouluissa, vain kurššiloilla ympäri Tverin alovehta.

Talvikuušša 2017 peruššettih komiisi, kumpani on vaštuullini karjalan kielen käytöštä julkisella alalla. Komiisin johtajana on L. G. Gromova, kašvatušopin kandidatti, Tverin valtijonyliopiston dosentti, Tverin karjalaisien kanšallis­kulttuurisen autonomijan johtaja šekä Karielan Šana ­lehen piätoimittaja. Komiisin varajohtajana on filologijan kandidatti, Tietoakatemijan kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkimušapulaini I. P. Novak. Komiisin šihterinä on karjalan kielen kurššien opaštaja I. J. Komissarova (Tver). Komiisin jäšenien joukošša on kielentutkijie, filologija, oppikirjojen luatijie ta niitä, ket tiijetäh šyväšti karjalan kieltä ta kulttuurie. Komiisin tehtävinä on panna järješšykšeh karjalan kielen terminologija ta oikeinkirjutuš, valmistua temattista šanaštuo ta karjalankielisie kirjutukšie avonaisien toimenpitojen aikana. Še ruatau yheššä šuomelaisien ta karjalaisien järještöjen ta tutkijien kera. 12. tuiskukuuta 2018 komiisi pi ätti šiirtyö karjalan kielen yhtenäiseh kirjaimikkoh, min tulokšena ü-­kirjain muutettih y:kši.

Valitettavašti nykyjäh Tverinkarjalan kielen tilanneh on tosi vaikie, vet kieltä ei opaššeta kouluissa, a karjalaisien lukumiärä vähenöy. On proplemoja mit tarvitah ratkaisuja. Esimerkiksi, kieliopin alalla on kyšymykšie, kumpasie kohti tutkijilla ei ole yhtenäistä mieltä, šilloin kuin normitetun kielen kehityš auttais pelaštua Tverin karjalan murtehen häviennäštä.

Teksti: Irina Zaitseva, Oma Mua, 29.7.2020
Kuva: M. M. Orlovin Bukvarin julkaisomini vuotena 1992 oli šuurena tapahtumana.