Karjalan tašavallan piämiehen rinnalla toimija Tašavallan šanaštokomiisi on terminologijan, oikeinkirjutannan šekä paikannimistön kyšymykšistä vaštuaja neuvotteluelin. Šanaštokomiisin toiminnan järješšyš-teknisistä kyšymykšistä vaštuau Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö.
Šanaštokomiisin merkityš
Šanaštokomiisi oli peruššettu vuotena 2003, konša nuoret karjalan ta vepšän kirjakielet aktiivisešti kehityttih.
– Šilloin, 2000-luvun alušša piti ratkaissa propleman uuvven poliittisen, talouvellisen ta muun temaattisen karjalan- ta vepšänkielisen šanašton luajinnašta ta käytäntöh ottamisešta. Tärkeimpänä tehtävänä oli šanakirjojen, pakinašanakirjojen, oppikirjojen valmistamini ta julkaisomini, kerto Šanaštokomiisin piällikkö Jelena Migunova.
Nyt, niise Šanaštokomiisin toiminnan anšijošta, tašavallašša on kuin painettuja, niin ni šähkösie šanakirjoja, lukusie pakinašanakirjoja, oppikirjoja kielikurššija varoin. A opaššušlaitokšissa on täyši komplekti oppikirjoja ta didaktisie materialija peruškouluo varoin.
Viime vuosina Šanaštokomiisin tehtävih liitty aktiivisen kielen ulkoympäristön luomini karjalan ta vepšän kielillä tašavallašša.
Vuotena 2019 pietyn Kanšain välisen kantakanšojen kielien vuuvven kynnykšellä Karjalan tašavallan piämieš Artur Parfenčikov käški luajentua kanšallisien kielien käyttyö tašavallan alovehella. Še aktivoi Šanaštokomiisin kiännöšruatuo, mitä šen jäšenet šuoritettih yhteiskunnan, bisnessiliittojen, valtij onelimien ta laitokšien kyšelyjen mukah.
Šanakši, jo vuotena 2018 Šanaštokomiisin jäšenet kiännettih karjalan kielellä valtij ovallan elimien, Lakienluajintakokoukšen komitiettojen ta ryhmien šekä Karjalan halličukšen ta piämiehen rinnalla toimijien eryähien Neuvoštojen ta Komiisien nimitykšet.
Tänäpiänä Karjalan tašavallan kaikkien valtij ovallan elimien nimitaulut ollah kakšikielisie.
Vuotena 2019 Ministerijö yheššä Šanaštokomiisin ta Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kera valmissettih metodisie ehotukšie karjalan ta vepšän kielen käytöštä tavarojen merkittämiseššä, mainoš- ta tiijotuštaulujen koristamisešša šekä tekstidokumenttija viralliseh muotoh luatimisešša. Šamoin oltih valmissettu ehotukšet, mitein käyttyä venäläisie kaupunkinimijä Karjalan kantarahvahien kielien voimin.
Petroskoissa ašetetah kakšikielisie talokylttijä.
Kielien käyttö ulkoympäristöššä
Karjalan piämiehen käšyllä tašavallan piirilöissä ašetetah laitokšien ta hallintojen kylttijä, tieviittehie, tiijotuštauluja. Ruatoja šuoritetah Karjalan tašavallan kantakanšojen etnokulttuuriseh kehitykšeh šuunnattujen projektien toteuttamisen avulla.
Vuuvvešta 2020 näijen etnokulttuurisien projektien rajoissa on ašetettu noin 2800 kylttie ta tauluo Kalevalan, Priäžän, Aunukšen kanšallisissa piirilöissä, Karhumäjen piirissä, Koštamukšen kaupunkipiirissä šekä vepšäläisissä kylissä, missä kakšikielisie kylttijä ta tauluja ašetetah niise Federalisen b’utžetin rahotukšella, kumpani on šuunnattu Venäjän Federatij on Pohjolan, Siperin ta Loittoisitän pienilukusen kantakanšan, Karjalan tašavallan vepšäläisien sosialisen ta talouvellisen kehitykšen tukeh.
Yhtehisen ruavon hyvänä tulokšena bisnessi-liiton kera voipi pityä karjalankielisie navigatijo- ta tiijotuškylttijä Kalevalan ta Värtsilän P’at’oročka-kaupoissa.
Yhteisruavošša Šanaštokomiisin jäšenien kera Karjalan kanšallisissa piirilöissä šekä Petroskoissa ašetetah kakšikielisie talokylttijä ta tieviittehie. Niin, Petroskoissa on kiännetty noin 1600 kavun nimie.
– On mukava nähä kakšikielisie kylttijä ei ainuoštah kanšallisissa piirilöissä, ka i Karjalan piäkaupunkissa. Šanaštokomiisin ruavon anšijošta ilmeštyy yhä enemmän nimitykšie ta tietoja karjalan kielellä. Še tovistau kunnivuo tašavallan nimikanšan kieleh, auttau karjalan kielen kehittämistä šekä leventäy šen yhteiskunnallisie tehtävie, korošti Pyhäjärven juuret -kanšalaisjärještön jäšen Aleksandr Pšennikov. – Šanaštokomiisin jäšenet kiännettih erilaisie nimitykšie meijänki kyšelyjen mukah Priäžän rakennukšie ta etnotiloja varoin.
Yhteisruavošša Tašavallan valintakomiisin kera Šanaštokomiisin jäšenet kiännetäh tiijotušmaterialija Kalevalan, Aunukšen, Priäžän ta Onegarannan piirien iänissyšpaikkoja varoin. Šamoin šujuvašti jatkuu yhteistyö Karjalan kehityškorporatijon kera. Karjalakši on kiännetty tavaramerkit “Luajittu Karjalašša”, “Starinamaini Karjala”. Šanaštokomiisin jäšenien avulla korissetah etnokulttuurisie puistoja Priäžäššä, Šokšašša, Kalajovešša.
Viime vuotena Šanaštokomiisin jäšenet kiännettih tekstijä Karjalan taitomusejon karjalankielistä audio-opašta varoin Lingua-musejo -projektin rajoissa. A täštä vuuvvešta alkuan Rahavarojen ministerijön kyšelyn mukah Šanaštokomiisin jäšenet kiännetäh livvin- ta vienankarjalakši B’utžetti kanšalaisie varoin-kirjasie.
Kaikkieštah kolmen viime vuuvven aikana Šanaštokomiisin jäšenet kiännettih karjalakši ta vepšäkši yli 3500 nimityštä ta tiijotušmaterialie.
– Tahon kiittyä Šanaštokomiisin kaikkie jäšenie ruavošta. Erityiset passipot Boiko Tatjanalla, Nina Zaitsevalla, Ol’ga Žukovalla, Jelena Ruppijevalla, Ol’ga Ognevalla, Marija Spitsinalla, Natalja Sinitskajalla, Novak Irinalla, Aleksandra Rodionovalla, Larisa Čirkovalla. Hyö otettih omakši tehtäväkši šuuri työ ta kiän nettih erilaisie nimitykšie karjalan ta vep šän kielellä. Šamoin kiitämmä Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ruatajie avušta Šanaštokomiisin toiminnašša, šano Jelena Migunova.
Teksti: Maikki Spitsina, 6.7.2022 Oma Mua
Foto: Alevtina Lesonen ja Uljana Tikkanen
