Artikkelit

Santra Stepanovan elämän polku

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 6.9.2021
Asiasanat: historia, kirjat

Jo heti kannešša näkyy yhellä autolla tahi hevoiskärryllä ajettava muantie. Šen molommin puolin šeisotah vahtina koivikot kešävuatteissah, aivan kun tahottais kyšyö: “Hyvä imehnini, jakšatko šie aštuo?” Jyrkältä vuaralta kaččuon alempuana loittuona šinertäy järvi. Tämä kanšikuva šamua kyytie viey lukijan oman kotišeuvun viehättävih muisselmih ta tiijottau, jotta šilma vuottau mitätahto šyväimellä hyvin lähistä. Niät šen tovekši, kun avuat Santra Stepanovan Elämäni polku -kirjan.

Šompajärven istorijan šivuja

Karjalaisen folklorin keryäja ta tutkija Santra Stepanova šai kokoh kirjan Šompajärveštä, kaunehešta kyläštä šamannimisen järven rannalla. Nämä muisselmat hiän kirjutti enšin venäjäkši (“Pomni korni svoi”) ta šamašša alko miettie karjalantamisešta. Kannattau šanuo, še hyvin onnistuki, ilmankoš Santra pieneštä šuaten kašvo karjalaisešša ympäristöššä. Oman kielen kuvannolliset keinot, vertaukšet ta šananpolvet painuttih mieleh, šamoin kun rahvahan tavat, laulut ta šuarnat.

Šompajärven kylän istorijua tutkies’s’a Aleksandra Stepanovna on kyšellyn entisiltä kyläläisiltä ta penkon arhiivadokumenttija. On šemmosieki tietoja, mit on šailytty vain šanoissa ta vielä paikannimissä. Vaikkapa ne kantatuatoilta kantautunuot hämärät muisselmat lappalaisista alkueläjistä. Niitä mainitah monissa muissaki vienalaisissa paikoissa. Kuiteski myö olemma tottun pitämäh tarkoista tietoloista.

Virkamiehet käytih kylissä kirjuttamašša verolistoja. Tosieh niihi merkittih kotitalouvet, niijen isännät ta aikuhiset pojat, naisie ei otettu lukuh. Jälešti naisieki ruvettih kirjuttamah. Ne kirjat on šäilytty arhiivoissa. Šieltä löyty, jotta jo 1678 vuotena Šompajärveššä oli kolme kotitaloutta ta šuatto kuuluo 13 miešpuolista eläjyä. Šiitä imehnisie lišäyty, kylä kašvo. Tämä kašvu näkyy verolistoista, niin jotta 1915 vuotena oli jo 14 kotitaloutta: 65 mieštä, 55 naista, yhteheš 119 henkie.

Toisenmoini eläma alko Neuvoštovallan aikana. Kaikki jyrkät uuvvissukšet purettih imehnisien entini elämäntapa, aina häilähteliyty kielipolitiikka.

Vuotena 1932 oli peruššettu kolhosi. Šielä oltih tiukat olot, varšinki alušta alkuan. Joka talošta piti antua lehmie, heposie. Ruattih äijän, ka kaikki mäni valtijolla, kolhosniekoilla ruatopäiväštä makšettih vähän, oli nälkä ta puuteh.

Rahvaš puattih kyläštä, löyvettih työtä meččäpunktiloissa ta muuvvalla. Šentäh kylän väkiluku väheni. Täššä mylläkäššä hyvänä puolena oli rahvahan kouluttamini. Kyläššä alko toimie alkeiskoulu 1929–1930 vuosina.

Tavoista ta uškonnošta

Šompajärveššä ei ollun omua kirikkyö, oli vain šuuri puuristi keškikylällä. Pitäjän kirikkö oli Puanajärveššä, 55 virššan piäššä. Papit kierrettih kylie kerran tahi kakši vuuvvešša. Santra Stepanovan mieleštä še ei ollun kumma, šentäh kun tiet oltih pahat, voipi šanuo niitä ei ollun. Talvella še helpommin piäsi loittosih kylih, ka toisenmoista oli šama matka šulan muan aikana. Kuvauš vuuvvelta 1908:

“Matat ollah erittäin vaikiet… Kurkeh, 25 virštua, pitäy männä jalkasin, enimmäkšeh šoita myöten. Niistä viijen virššan pituhini Pahkašuo on oikein pehmie, kulet polvie myöten muvašša. Välillä on hetteitä… Šuolapohjah 30 viršua šoita myöten, šiltoja ei ole. Kurešta Šombajärveh vielä 20 virštua, niistä 13 šoita myöten, šeiččemen venehellä… Kuorilahteh 70 virštua.”

Mukava on lukie karjalaisista tavoista ta jokapäiväseštä elämäštä. Rahvaš piti arvošša moralipuhtahušta ta rehellisyttä, naisen neiččeyttä. Šiihi Aleksandra Stepanovna kertou esimerkin oman muamon miehellämänöštä:

“Šulhani oli omakyläläini. “Vajehukšet” jo pitimä, ka mie enämbi enni mänis, dai vajehukšet pois otin, vain kun kisoissa hänen kera yhellä skammilla issuin, nin šitä varasin, jotta šiitä tulou huikie! Niin piti männa!”

Muisselmie omašta ta perehen elämäštä

Kirjuttajalla on hyvä muisti, šen tovissukšena ollah kuvaukšet alla kolmevuotisen ikusešta alkuan ta šamoin myöhemmätki.

Joukošša on kertomukšie lapšien kisoista ta eri tapahukšista. Äijän oli poikkipuolista Santran elämäššä, ka kuitenki piti keštyä kaikki ta elyä ielläh. Šuurin yhtehini peta oli šota ta evakkomatka. Stepanovien pereh šäily evakošša.

Santra Stepanovan ylen himotti opaštuo. Hiän piäsi Petroskoin yliopiston šuomelais-ugrilaisella ošaštolla. Šamalla kurššilla opaštu hänen tulija mieš Pekka Tupitsin. Šiihiki aikah liitty karkeita vuosie, konša Pekka joutu tyrmäh. Aleksandra Stepanovna yksin kašvatti Erkki-poikua. Enšin hiän ruato koulušša opaštajana, šiitä piäsi tutkijakši Venyähen tietoakatemijan Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituuttih rahvahanrunouven ošaštoh.

Tutkijan ura alko iänelläitkuloista, niijen kuvannollisešta muajilmašta. Santra vuotti, vet uškollini šytän šuattau vuottua ta uškou parempah. Loppujen lopulta Pekka piäsi, pereh yhisty ta hyö šuatih Eila-tyttö.

Santra Stepanovan elämäštä vois kertuo pitälti, ka parempi on lukie iče kirja, še antau mielihyvyä šuuremmilla tai pienemmillä.

Kirjan lopušša on Šompajärven eläjien šuušanallista perinnehtä: eeppisie runoja, šuarnoja, arvautukšie ta arvauttamisen tapoja, iänelläitkuja, šananlaškuja. Enšimmäisie lauluja kirjutti Borenius Arhippaisen Iivanalta 14. heinäkuuta 1872, niijen luvušša “Väinämöisen virži”, “Meččämiehen lukuja”, “Karjan lukuja”, “Puun šyndy”.

Teksti: Raisa Remšujeva, Oma Mua 1.9.2021
Foto: Foto: Santra Stepanova kirjuttau Marija Malikinua Vuonnisešša, vuosi 1967.

Lue nämäkin:

Šanašuari: Kesryäjä

Šanašuari: Kesryäjä

Piäkuva: Tyttö opaštuu kesryämäh. Kuva: Uljana Tikkanen Tuaš muisselmissa mie myöššyn kyläh, Dus’a-ämmön mukavah taloh. Mie muissan hänen ruatajie käsie, lämmintä ta leikkimielistä kačahušta ta niin šielulla omua pakinantapua. – Dus’a-ämmö, opašša milma kesryämäh. –...

Šuomelais-ugrilaini koulu täytti 30 vuotta

Šuomelais-ugrilaini koulu täytti 30 vuotta

Piäkuva: Koko juhlanetäli koululaiset otettih ošua mukavih tilailukših. Kuva: Šuomelais-ugrilaisen koulun VK-šivu Petroskoin šuomelais-ugrilaini koulu on etumaini opaššušlaitoš, missä lapšet opaššutah karjalua, šuomie ta vepšyä. Šajekuun 25. päivänä koulu piti oman...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.