Uutiset

Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 16.11.2022
Asiasanat: taide

Runola-projekti jatkuu tänäki vuotena. Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.

Mifologini konseptijo

Vuuvven 2023 kalenterin nimi on “Meččolan mifologija”.

Karjalaisien mifologija on rikaš kekšityistä olennoista, kumpaset vaššatah eri ilmijöistä ta tiloista. Rahvaš ušottih, jotta mečäššä eli eri halteita. Piähaltiet Hiisi ta Tapio vaššattih mečäštä. Jokahisella oli oma rahvaš ta oma omissuš.

Kalenteri esittäy hyvän ta valosan mečän kuvua, missä harvinaisilla kašviloilla, eläimillä ta lintuloilla on oikein mukavua. Niijen rinnalla starinamaisešša Meččola (Tapiola) -mečäššä eletäh haltiet, kultasen Tapio-kuninkahan apulaiset: hänen naini Mielikki, poika Pellervo – meččänurmikkojen šuojelija, tytär Annikki – šoijen emäntä, paimentyttö Tellervo ta muut puijen ta eläimien šuojelijat.

Kanšantiijot meččähalteista on šäilytty tutkijien kirjutukšien ta Kalevala-eepossan anšijošta. Kanšan muissošša aikoinah elänyöt kuvat nykyjäh on melkein unohettu: näin vähitellen häviey koko rahvahan kulttuuri. Meijän tehtävänä on ajanmukaistua vanhoja tietoja.

Etnokalenterin erikoisuot ja mahollisuot

Kalneterin sivu

Tapio-kuninkahan lisäkši Meččolašša eläy hänen naini ta mečän emäntä kaunis Mielikki.

Vuuvvekši 2023 julkaistava kalenteri yhistäy kolme aspektie. Meččähalteijen lisäkši popularisoimma Karjalan harvinaisie eläimie ta kašvija. Jokahisella šivulla on oma laji: eläimie, lintuja, kašvija ta jäkälie. Haluomma koroštua luonnonšuojelun ta ekologijan aiheita.

Kolmanteh aspektih kuuluu Kalevala-eepossan luatimisen istorija runojen keryämiseštä alkuan.

Kalenterin ainehisto antau luajašti popularisoija Karjalan perintyö: luonnon rikkahukšie, kanšallisie runoja ta Kalevala-eepossua, kummaista tunnetah ta tykätäh ei ainuoštah Karjalašša, vain šen ulkopuolellaki. Kalenterin kuvitukšet ta šelityštekstit autetah “Kalevalan” lukijie paremmin tuntie henkilöjä – mečänhalteita, kumpasie ennein hyö višših ei huomattu. Voit olla kennih enši kertua tutuštuu miiffiseh Meččolah. Šamoin painoš antau kertuo Karjalašta, runokylien muašta.

Kalenteri kiinnoštau luajua yleisyö: lukijat šuahah tietyä Meččolan miiffisistä eläjistä, Karjalan “Ruškieh kirjah” lisätyistä šuojelulajiloista. “Kalevalan” lukijat šuahah leventyä omua tietoalua ta tarkkah kaččuo kuulusan eepossan šivuhenkilöih. Folklori- ta etnografini šekä popularitietoainehisto on kyšytty šekä spesialisien, jotta tietohimosien lukijien kešen. Kalenteri on mielenkiintoni Karjalan vierahilla. Painokšešša on kakšikielisie lisäykšie, mi antau popularisoija karjalan kieltä tašavallašša ta šen ulkopuolella.

Miiffisien meččähalteijen miellyttävät kuvat ta yštävällini ilmapiiri houkutellah lapšie ta perehie. Tänä vuotena halusima luatie kalenterin koko perehellä. Lapšet ta vanhemmat voijah lukie šitä yheššä ta paissa šen teemoista. Toivottavašti opaštajat niise ruvetah käyttämäh kalenterie tuntiloilla. Kalenteri kiinittäy huomijuo luontoh, ekologijah ta karjalaiseh perintöh.

Korissuš

Kalenteri on korissettu kirjakuvitukšen tyylissä. Halliččijat värit ollah keltani ta vihrie. Lämmin väriašteikko kuvaštau šuuren hyvän mečän ta šen isännän Tapion kuvua. Kuvitukšissa on harvinaisie eläimie, lintuja ta kašvija, kumpaset šäilytäh Karjalašša ta kuulutah “Ruškieh kirjah”.

Kalenterin kuvittajana on nuori taiteilija Al’ona Tsvetkova. Nuorena hiän kovašti kiinnoštu piiruštamisešta. Kerran Al’ona kuot’t’eli digitalista piiruštamista ta innoštu šiitä. Omašša luomistyöššä hiän käyttäy Sketchbook-ohjelmua.

Luonto, haltiet ta mifologija on aina houkuteltu Al’onua. Karjalaisešša kanšanrunouvešša ei ole äijän tietoja halteijen ulkonävöštä. Taiteilijan anšijošta monet henkilöt enši kertua šuatih oma grafillini kuva. Kalenterin kuvissa Al’ona halusi näyttyä šitä kunnivuo, mitä karjalaiset tunnettih kävelleššä mečäššä ta keškuššellešša halteijen kera šekä taikua, mi halličči mečäššä.

Runola 3.0 -projekti

  • Tatjana Berdaševa – idejan luatija, projektin kurattori, tekstien luatija
  • Al’ona Tsvetkova – taiteilija
  • Marija Koivestoinen – n’euvonantaja, kiäntäjä
  • Jelena Barsukova – n’euvontaja, biologi
  • Inna Nippolainen – toimittaja
  • Belkolesje-kuštantamo, 2022

Lisää infoa Runolasta projektin VKontakte-sivulla: https://vk.com/runola

Teksti: Tatjana Berdaševa, Oma Mua 16.11.2022
Foto: Al’ona Tsvetkovan arhiiva ta Meččolan mifologija-kalenteri

Lue nämäkin:

Nedälin 15 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Nedälin 15 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Päivännouzusuomelazien ruadomatkat ollah pitketty äijälgi kymmenes vuvves. Endisty enämbi kunnanruadajua ajau omal mašinal aijembua pitkembiä ruadomatkua. Suuri vuitti päivännouzupuolizen Suomen kanzanevustajis kannattau eričystalovusalovehen perustandua...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.