Artikkelit

Maalaus miehestä joka pitelee vanhanaikaisia silmälaseja nenällään lukiessaan kirjaa.

Šilmälasit

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 30.5.2022
Asiasanat: historia

Varmašti joka ihmini vaikkapa kerran elämäššä paššautteli tavallisie tahi pimentäjie šilmälasija. A tiijätkö šie, kuin mukava niillä on istorija?

Vanhimmat šilmälasit tietomiehet löyvettih Tutanhamon-faraonin kropničašta! Ne oltih kakši hyvin hoikkua izumrudin leikkaušta, kumpaset oli yhissetty kehykšen muotosina pronššilevyillä.

Tavalliset linssit – lasit, kumpasien avulla ihmini paremmin näköy – kekšittih XIII vuosišuan lopušša. Vuotena 1280 lasinvalmistaja huomasi hyytynyön lasin pisaran, otti šen käteh ta alko kačella. Tämä pisara (šilmälasien esikuva) n’euvo muasterie, jotta lasin avulla, mi šuurentau esinehie, voit parentua vanhukšen näkyö.

Enšimmäiset šilmälasit, pyöriet linssit kehykšissä, vähän muissutettih nykyaikasie.

Ihmiset pitälti ei voitu kekšie, mitein šais kiinittyä šilmälasit šilmien eteh. Enšin linssin kehykšeh liitettih varši, näin ilmešty monokkeli. Jälešti XIV vuosišualla kakši linssie yhissettih kuarella ta niin tuli lornetti. Šen jälkeh ilmeššyttih nenälasit – šilmälasit, kumpaset pisyttih nenäššä vieterin avulla.

Vašta XVI vuosišualla linssit kehykšissä kuaren kera ruvettih kiinittämäh nuorilla korvien tuakše. Šiitä nuoran šijašta kekšittih šanka ta näin šynnyttih meilä kaikilla tutut šilmälasit.

Enšin ihmiset varattih šilmälasija. Eryähät äšen ajateltih, jotta niijen linssit voijah imie šilmät. Venäjällä šilmälasit tultih Šakšašta XVII vuosišualla. Kupčat iče valittih niih linssijä.

Nyt šilmälasija käytetäh ei yksistäh nävön parentamisekši. Muotikkahat pimentäjät šilmälasit šuojellah šilmijä kirkkahašta valošta ta päiväseštä. A erikoisšilmälasija käytetäh monissa ammattiloissa.

Foto: Konrad von Soest, 1403

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.