Suistaman pidäjä sijoittui Luadogan pohjaspuolella da se oli oza Salmin kihlakundua, libo alovehta, kumbasta Suomessa kučuttih nimellä Raja-Karjala. Suistama oli tämän alovehen kessellä. Raja-Karjalan muut pidäjät Korbiselgä, Suojärvi, Salmi, Imbilahti muga i Sovanlahti oldih sen nuaburipidäjie. Suistamalla oli päivänlassun čuralla muarajua dai Harlun da Ruskealan kundien ker. Sordavalan linnah Suistaman pogostalda tuli matkua 45 kilometrie da pidäjän päivännozupuolizen rajan tagana Ven’ah/Neuvostoliittoh oli matkua vähembi kuin 20 kilometrie.
Suistaman aloveh oli vaihtelevaista da sen muaperässä oli monie minerualoi, kuin ezimerkiksi kalkkikivie, rikkikiizuo da järvimalmie. Muaperä taričči hyvän kazvoallustan segä mečän segä vil’l’an kazvatukseh. Pidäjän luondo oli čomua da siellä kazvoi monie kazvie, kumbazie tavattih enimyölleh edupiässä Luadogan rannikolla. Suistamalla oli dai leveidä korbie, rämielöi da suoloi, eritengi pidäjän pohjaspuolella. Suurimmat järvet oldih Suistamanjärvi, Uuksujärvi, Muuvannonjärvi, Iämärvi, Sarranjärvi segä Loimoinjärvi. Näijen järvilöin veit laskiettih libo Jänisjärveh libo Luadokkah.
Enzimäne merkičendä Suistaman eloipaikasta on vuuvelda 1589, mih aigah Suistamalla oli 11 kyliä, 103 savuo da nenga 500-700 eläjiä. 1650-luvun loppupuolella Suistamalda muutti 58 perehtä Tverih. Uuzie eläjie pidäjäh tuli segä päivänlassun segä Anuksen čuralda. Ruočči da Ven’a omissettih alovehen vuorokkah aina vuodeh 1809 suaten, konza kogo Suomi liitettih Suomen haldivoiččijakundana Ven’ah. 1800-lugu oligi Raja-Karjalassa rauhalline vuozisada.
Vuodena 1937 ruatun hengikirjutuksen mugah Suistamalla eli 8122 ristikanzua. Eloipaikkoin kessus oli pogosta, kussa oli läs 1200 eläjiä. Pidäjän muida suurie kylie oldih Alattu, Jalovuara, Koitonselgä, Leppäsyrjä, Loimoi da Uuksujärvi. Suistamalla, kuin muijalgi Raja-Karjalassa, rahvalisto kannatti piäozin pravoslaunoida vieruo da oli kieleldäh karjalankielistä. Suistaman pidäjä kuului melgi kogonah varzinkarjalan pagina-aloveheh.
Suistaman pravoslaunoin prihodan jäzenmiärä oli talvivoinan allussa 7650 hengie. Pidäjän pravoslaunoi kirikkö, Pyhän Miikkulan kirikkö, oli srojittu vuodena 1844 Carl Ludwig Engelin luadiman pluanan mugah. Lizäksi monissa kylissä oli omat časounat da vanhat kalmoimuat. Jevangeli-l’uterskoih kirikköh pidäjän alovehella kuului ozapuilleh 2700 ristikanzua, kumbazet oldih oza Sovanlahen prihodua – Suistamalla ei niät ollun omua l’uterskoida prihodua. Jevangeli-l’uterskoi kirikkö nouzi raudatien vardeh Loimolah vuodena 1932.
Suistaman alovehen piäeloikeino oli muatalovus. Monessa kylässä ruadoi melliččä da ainagi suurimmissa kylissä oli oma suudari, sovanombelija da seppä. Raudatien myödäh paikkakunnalla perussettih dai tevollizuotta da ennen sodie pidäjässä ruadoigi jo kolme meččäzavodua: VR:n Roikonkossen meččäzavoda, Karjalan Puun omistama Loimoin meččäzavoda segä Serlachius Oy:n Vuaherjoven meččäzavoda. Leppäsyrjäh oli srojittu voizavoda da Ulmalahessa ruadoi sähkölaitos. Pidäjässä oli dai 40 eri laukkua da bankka.
Roikonkossen meččäzavodan ruadajie.
Suistaman enzimäne kanzanškola oli avaudun vuodena 1886 da vuodena 1939 pidäjässä ruadoi kaikkiedah 14 alaškolua da 13 yläškolua. Suomen iččenästyttyö perussettih Suistaman pogostah seminuarie, kumbazessa opassettih alakanzanškolan opastajie. Samana vuodena enzimäzen kanzanškolan ker oli pidäjäh avattu dai oma kirjasto. Suistaman da kogo Raja-Karjalan kehittymine ozana Suomie piättyi talvi- da jatkovoinah. Pidäjän eläjät jouvuttih evakkoh enzin Pohjanmualla, myöhemmä hiät eloitettih eritengi Pohjas-Savoh Kiuruvein, Iisalmen da Pielavein kundih. Nygözin eletäh suistamalazien jälgipolvet ymbäri Suomie.
Niko Saatsi, eli Loimolan Voiman tekstittäjänäkin tunnettu Levoin Miikkula, kirjoittaa Uudisčuppuun tarinoita eteläkarjalan murteella eli suvikarjalaksi.
Lähtiet:
Väinö Nenonen, Mikael Rajamo (toim.): Suistamo – muistelmia ja kuvia kotiseudustamme
Suistamo (fi.wikipedia.org)
Suistamo.net (web.archive.org)
Kuvazet:
Suistaman pogostua. Museovirasto: https://finna.fi/Record/museovirasto.58BBC3888C4049C5268195A4439069D5
Roikonkossen meččäzavodan ruadajie. Museovirasto: https://finna.fi/Record/museovirasto.83C99BC2443D80A8B91371E878DEB539
