Suistamalla on voinun olla kirikkö jo 1600-luvulla, gu muanmittari Erik Utterin karttah vuuvelda 1648 on piirretty kolme kiriköllistä rakennusta, kumbazet oldih Alatussa, Niinisyrjässä da Laidivozessa. Ruočin da Ven’an voinien täh Suistama tuli välillä hyllätyksi, a Uuvenlinnan rauhan jälgeh Suistaman eläjät piästih myöstymäh järilleh. Suistaman vanha časouna levennettih nyt kiriköksi da venčaidih käyttöh vuodena 1753. Ristikanzat kučuttih tädä kirikkyö Miikkulan kiriköksi. Kirikkö oli srojittu puusta, se oli madala, pienehkö da vilu. Tästä huolimattah oli kirikkö ruavossa voi sanuo suan vuuven aijan – viimizet sluužbat siellä piettih vuodena 1845. Miikkulan kirikkö hävizi tulipalossa 20.6.1871.
Suistaman pogostan toista kirikkyö ruvettih luadimah keviällä 1763. Kirikkö nossettih prihodan enzimäzen da toizen papin perttilöin välizellä alovehella, vanhan dorogan da nygözen juaman rannalla olijalla kalmoimualla. Kirikkö oli kaidarungohine, 12,5 metrie pitkä da sihi luajittih yksi päčči. Kirikön luadu muissutti samoih aigoih srojittuo Suojärven Leppäniemen kirikkyö da sen obrazaseinä oli kolminkerdane. Valamoin manasterin iguumena Jefrem venčaidi kirikön Spuassan ristimizen muissolla vuodena 1765, sentäh kirikkyö kučuttihgi Vieristän kiriköksi. Kirikkyö käytettih vuodeh 1844 suaten, tämän jälgeh siellä piettih vain vieristän pruazniekkua. Kun kirikkö riičittih vuodena 1873, luajittih sen parziloista samah kohtah časouna, kumbane dai blahoslovittih Spuassan ristimizellä. Nenga oligi vieristä Suistamalla ainos kallis da suuri pruazniekka.
Suistaman uuven – libo nygözen – kirikön sroju zavodittih vuodena 1832. Suistaman kirikön ezimies, buatuška Feodot, oli kiändynyn Hengellizen halličuksen puoleh da kirjutti, jotta Suistaman kiriköt oldih ylen huonot da vanhat. Nyt tilattihgi pluanat uudeh kirikköh niškoi, piirrokset oli luadinun Carl Ludvig Engel. Oli aigomus, jotta uuzi kirikkö olis lad’d’attu kirpičöistä, a konza pogostalla ei ollun kylläldi savie, jouvuttih kirikkö rakendamah puusta. Hot i tuligi kirikkö puusta, ezitti se ykskai Engelin arhitektuurua da stiilua.
Tarbehelline puutavara kuattih pogostan yhtehizestä mečästä. Srojinnan urakoiččija oli piiteriläne kauppamies Feodul Gromov. Hiän dai andoi prihodalla ruadoh vellan, kumbasta oli mahollista lyhendiä pienissä ozissa. Kirikön perusta luajittih betonakivijallalla. Rakennus oli vägi pitkä ristakirikkö, piduhutta 34 metrie da levehyttä 10 metrie, ristavarzien kohassa ihan 20 metrie. Katto piälyssettih žestillä da kruassittih myöhemmä vihannaksi. Kirikön päivänlaskupuolehizessa očassa oli kolmetaittehine kellobašn’a, kussa oli kaikkiedah kuuzi kelluo. Kessellä kirikkyö oli kupola, kumbazen tuveksi oli pandu kaheksan korinfalaista pačasta. Kirikkö venčaidih käyttöh 17.5.1844 da se blahoslovittih Pyhällä Miikkulalla, kuin oli pidäjän vanhin kirikkö dai blahoslovittu.
Kirikköh ei alluksi luajittu päccilöi. Päčit sinne suadih vasta vuodena 1903, kun prihoda möi kirikön kohennukseh niškoi pappiloin virgataloloin meččiä. Kirikköh lad’d’attih seiččemen kuafelipäččie. Samah aigah hommattih kirikköh dai uuvet ukset da ikkunat segä laudavuorattih kirikön parziseinät. Kirikön ymbärillä vielä nygözingi olija rauda-aida luajittih vuodena 1913 da sähköt kirikköh suadih tulda andamah vuodena 1932. Kirikön pruazniekkapäivät, kevätmiikkula da syysmiikkula, pruaznuidih pogostalla kirikkökalendarin mugah ainos 9.5. da 6.12.
Talvivoinan sytyttyö jäi kirikkö paikoilleh yhteh tukkuh. Kirikön obrazaseinän obrazat ehittih ottua turvah, ne leikattih veičellä pois kehyksistä. Kellot laskiettih alah da siirrettih Syväin-Suomeh. Konza voinan jälgeh jouvuttih Suistama luovuttamah Ven’alla, muutettih ven’alazet kirikön kinoksi da viedih sen ezinehistön iäreh. Jatkovoinan aigana hyö siidä sytytettih kirikkö palamah, a suomelazet saldatat suadih palo sammutetuksi. Siidä kirikkö kohennettih da vielä kerran suadih suistamalazet siellä sluužie.
Voinan jälgeh riičittih ven’alazet kirikön kellobašn’an, a muiten seizou kirikkö Suistaman vanhalla pogostalla iellehgi. Kirikkö on nygözin yksittäzessä omissuksessa da toičči siellä on vielä pietty jumalansluužbie. Ičegi olen tuassa ezivanhembien kirikössä piässyn kerran pyhillä käymäh.
Niko Saatsi
Lähtiet:
M. Rajamo: Suistamon seurakunnan historia
Timo Lehtonen: Karjalan kadonneet kirkot ja tsasounat
Kuvazet:
Pyhän Miikkulan kirikkö. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.
Sluužba Suistaman kirikössä. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.
