Sukukansapäivien edeltäjinä pidetään 1920- ja 1930-luvilla vuorotellen Suomessa, Virossa ja Unkarissa pidettyjä ns. suomalais-ugrilaisia kulttuurikokouksia. Ensimmäinen kokous, Yhteissuomalainen koulukokous, pidettiin 20.–22.6.1921 Helsingissä. Tämä kokous oli tarkoitettu ”kaikille sukukansoillemme, jotka vain voivat siihen ottaa osaa”. Toinen kokous pidettiin Tallinnassa v. 1924 ja kolmas Budapestissa v. 1928.
Suomalaisia järjestäjiä kulttuurikokouksissa olivat Kansanvalistusseura, Suomen Kuoroliitto, Säveltaiteilijain Liitto ja Muusikerien yhtymä. Kokouksista on olemassa monisatasivuisia pöytäkirjoja, ja Heimotyö-aikakauskirjoissa julkaistiin useita suomalais-ugrilaisia kansoja käsitteleviä kirjoituksia. Jo ensimmäisiä kokouksia järjestettäessä uskottiin, että olisi jotenkin mahdollista saada unkarilaisten, virolaisten ja suomalaisten lisäksi paikalle myös Venäjällä asuvia kielisukulaisia.
Neljäs Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi pidettiin Helsingissä 16.–18.6.1931. Kunniapuheenjohtajana toimi professori E. N. Setälä ja toiseksi kunniapuheenjohtajaksi oli lupautunut kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela, mutta hän menehtyi äkilliseen sairauteen juuri ennen kongressia. Tässä kongressissa tehtiin päätös, että ns. heimopäivää ryhdyttäisiin viettämään vuosittain aina lokakuun kolmantena lauantaina. Heimopäivä-nimellä kutsuttuja tapahtumia oli vietetty jo aiemminkin, vv. 1928–1930.
Viimeiseksi jäänyt viides Suomalais-ugrilainen Kulttuurikokous pidettiin v. 1936 Tallinnassa, ja heimopäivien viettokin päättyi 1940-luvulla.
Kulttuurikokousten ja heimopäivien perinteitä ryhdyttiin elvyttämään Virossa, Unkarissa ja Suomessa 1990-luvulla. Suomessa toimeen tarttui Suomalaisuuden Liitto, joka perusti toimikunnan ja ryhtyi organisoimaan erilaisia sukukansoihin liittyviä tapahtumia. Vuodesta 1993 vastaavan toimikunnan koollekutsujaksi tuli M. A. Castrénin seura. Jo alkuvaiheessa Suomessa päädyttiin käyttämään nimitystä sukukansapäivä heimopäivien sijaan.
Sukukansapäivän tapahtumia järjestetään nykyään Suomessa pitkin lokakuuta varsinaisen sukukansapäivän ollessa lokakuun kolmas lauantai. Järjestäjätahoja on runsaasti kattaen suuren osan suomalais-ugrilaisiin kansoihin keskittyvistä kansalais-järjestöistä, ystävyysseuroista, instituuteista, keskuksista ja monista muista yhteistyökumppaneista.
Linkki Sukukansapäivät 2020 -facebook-tapahtumaan
Lähde: Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Castrenianumin toimitteita 57. Toim. Marja Lappalainen, Helsinki 2002.
Kuva: Suomalais-ugrilaisen kulttuurikokouksen osanottajia tulossa Seurasaareen. Kuv. Pietinen 1931. Museovirasto. Hiistorian kuvakokoelma. Pietisen kokoelma.
