Uutiset

Sukukansapäivien historiaa ja nykyisyyttä

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 17.10.2020
Asiasanat: historia, yhdistykset

Sukukansapäivien edeltäjinä pidetään 1920- ja 1930-luvilla vuorotellen Suomessa, Virossa ja Unkarissa pidettyjä ns. suomalais-ugrilaisia kulttuurikokouksia. Ensimmäinen kokous, Yhteissuomalainen koulukokous, pidettiin 20.–22.6.1921 Helsingissä. Tämä kokous oli tarkoitettu ”kaikille sukukansoillemme, jotka vain voivat siihen ottaa osaa”. Toinen kokous pidettiin Tallinnassa v. 1924 ja kolmas Budapestissa v. 1928.

Suomalaisia järjestäjiä kulttuurikokouksissa olivat Kansanvalistusseura, Suomen Kuoroliitto, Säveltaiteilijain Liitto ja Muusikerien yhtymä. Kokouksista on olemassa monisatasivuisia pöytäkirjoja, ja Heimotyö-aikakauskirjoissa julkaistiin useita suomalais-ugrilaisia kansoja käsitteleviä kirjoituksia. Jo ensimmäisiä kokouksia järjestettäessä uskottiin, että olisi jotenkin mahdollista saada unkarilaisten, virolaisten ja suomalaisten lisäksi paikalle myös Venäjällä asuvia kielisukulaisia.

Neljäs Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi pidettiin Helsingissä 16.–18.6.1931. Kunniapuheenjohtajana toimi professori E. N. Setälä ja toiseksi kunniapuheenjohtajaksi oli lupautunut kansallistaiteilijamme Akseli Gallen-Kallela, mutta hän menehtyi äkilliseen sairauteen juuri ennen kongressia. Tässä kongressissa tehtiin päätös, että ns. heimopäivää ryhdyttäisiin viettämään vuosittain aina lokakuun kolmantena lauantaina. Heimopäivä-nimellä kutsuttuja tapahtumia oli vietetty jo aiemminkin, vv. 1928–1930.

Viimeiseksi jäänyt viides Suomalais-ugrilainen Kulttuurikokous pidettiin v. 1936 Tallinnassa, ja heimopäivien viettokin päättyi 1940-luvulla.

Kulttuurikokousten ja heimopäivien perinteitä ryhdyttiin elvyttämään Virossa, Unkarissa ja Suomessa 1990-luvulla. Suomessa toimeen tarttui Suomalaisuuden Liitto, joka perusti toimikunnan ja ryhtyi organisoimaan erilaisia sukukansoihin liittyviä tapahtumia. Vuodesta 1993 vastaavan toimikunnan koollekutsujaksi tuli M. A. Castrénin seura. Jo alkuvaiheessa Suomessa päädyttiin käyttämään nimitystä sukukansapäivä heimopäivien sijaan.

Sukukansapäivän tapahtumia järjestetään nykyään Suomessa pitkin lokakuuta varsinaisen sukukansapäivän ollessa lokakuun kolmas lauantai. Järjestäjätahoja on runsaasti kattaen suuren osan suomalais-ugrilaisiin kansoihin keskittyvistä kansalais-järjestöistä, ystävyysseuroista, instituuteista, keskuksista ja monista muista yhteistyökumppaneista.

Linkki Sukukansapäivät 2020 -facebook-tapahtumaan

Lähde: Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Castrenianumin toimitteita 57. Toim. Marja Lappalainen, Helsinki 2002.

Kuva: Suomalais-ugrilaisen kulttuurikokouksen osanottajia tulossa Seurasaareen. Kuv. Pietinen 1931. Museovirasto. Hiistorian kuvakokoelma. Pietisen kokoelma.

Lue nämäkin:

Viikon 44 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 44 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Tietomurron uhreiksi joutuneet Psykoterapiakeskus Vastaamon asiakkaat saavat maksutta käyttöönsä Asiakastiedon OmaLuottokielto-turvamerkinnän (OLK) ja Tietovahti-palvelun vuodeksi. Suomessa saattaa olla tuhansia ihmisiä, jotka ovat sairastuneet koronasta kuukausiksi....

Karjalan Kielen Kodi pyrgivyy valdivollizeh jen’guabuh

Karjalan Kielen Kodi pyrgivyy valdivollizeh jen’guabuh

Vuvvel 2013 oman ruavon alganuh Karjalan Kielen Kodi-yhtevys työndi mennyöl nedälil kirjazen Karjalan tazavallan virgumiehil. Karjalan kieldy akkiloiččii da kehittäi liitto kyzyy abuu tazavallan b’udžietaspäi. Kirjazen suajat ollah Karjalan piämies Artur Parfenčikov,...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.