Šuojun kyläs piettih Lyydiläzien eländykohtien paikannimilöin sanakniigan prezentatsii. Sanelemah uudeh kniigah da Šuojun lohkon paikannimilöih nähte Šuojun kirjastoh tuli kniigan erähii kirjuttajii professoru Irma Mullonen.
Kniigan prezentatsii piettih 7. sulakuudu, vastavukseh kerdyi Šuojun školan vahnembien kluasoin opastujii da paikannimilöih kiinnostunnuzii kyläläzii.
Šuojun kyläkundu kuuluu lyydiläzien eländykohtih. Kyläs jo ammui ei kuulu karjalan kieldy, Zaitsevan nimine souhozu mennyt vuozisual keräi Šuojun lohkole eri kanzoin rahvastu: valgoven’alastu, liygilästy, vepsälästy, vienalastu da muudu. Šuojun kyläkundah on jiännyh vaiku yksi lyydiläine kylä, kus aniharvah toinah vie kuulet karjalastu paginua, se on Nuamoilu. Nuamoilan kandueläjien jälgeläzii nygöi eläy Šuojus, kylä jäi duaččukohtakse.
Yhtelläh Šuojun eläjät iče sidä tiedämättäh käytetäh omas paginas vahnoi saamelazii da vepsäläs-karjalazii sanoi, kudamat säilyttih paikallizis paikannimilöis. Niilöis saneli Karjalan paikannimilöin tutkii professoru Irma Mullonen.
– Kaiken oman eloksen minä ruan yhtes kohtas (Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas -toim.) da kogo aijan yhtes omien opastujienke, kudamat jo roittihes ruadodovarišoikse, tutkin Karjalan paikannimistyö. Konzu vai livunnet tutkimah paikannimilöi, heittiä tädä ruaduo jo et voi. Joga paikannimel on pitkyaigaine histourii, meil Karjalas on säilyhyh moizii paikannimilöi, kudamil jo läs tuhattu vuottu. Net nimet siirryttih polvespäi polveh, vähäzel muututtih aijan aloh, a meijän ruavonnu nygöi on ellendiä, mis net nimet suadih algu, algoi oman paginan Irma Ivanovna.
Šuoju voi olla kaidu lahti
Enzimäine kniigu Karjalan paikannimilöih nähte piäzi ilmah vuvvennu 1976. Sen nimi on “Karjalan paikannimistön arbaituksii”, se luajittih Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijat Georgii Kert da Nina Mamontova. Sen jällesgi oli julgavoloi, ga tämä uuzi kniigu lyydiläzih paikannimilöih nähte tutkijoin sanoin mugah, ei ole tarkoitettu vaiku tiijon alan ruadajile, ga kaikile.
Šuoju on Karjalan vahnimii eländykohtii, jo Vikingoin aigah, X-XI-vuozisavoin rajal arheologoin tiedoloin mugah täs oli suuri myöndykohtu. Rahvas myödih elättilöin nahkoi da ostettih Jevroupan tavaroi. Konzu nämmile mualoile XIII-vuozisual tuldih novgorodalazet, hyö ruvettih nimittämäh paikallizii muanruadajii lydi-sanal, nenga hyö sanottih rahvastu, kudamii ei nalogoitettu, kudamat ei maksettu nalougoi. Juuri X-XIvuozisavoil roittih tämän lohkon vahnimat paikannimet, kudamat pandih suurile jogiloile da järvilöile täs eläjät saamelazet (tutkijoin mugah, hyö tuldih tänne 500 vuottu enne meijän aijanluguu da elettih täs meijän aijanluvun X-vuozisuan loppussah). Erähii heijän jätettylöi paikannimilöi ollah Änižjärvi da Šuoju. Änižjärvi merkiččöy ’suurdu’ järvie, Šuojusanal on eri sellitysty.
– Yhtet ollah sidä mieldy, ku Šuojun jogi sai oman nimen suosanas, sildy ku jogi suau allun Suojärves. Yhtelläh minä olen tostu mieldy. Suurii jogiloi tavan mugah nimitettih jovensuulois libo ala-agjois, ei ylä-agjois (sildy ku rahvas eloitettih mualoi jogiloin randoi myöte alahaspäi yläh virdua vastah -toim.). On moine muinas-saamelaine sana “sui” libo “šui”, kudai merkiččöy kaidua lahtie. Moizii vois olla Änižjärven Petroskoin lahti. Rahvas ajettih sih lahteh da suadih tiediä, ku sitpäi iellehpäi matkuau vezitie, se oli tärgei, sendäh rahvas sih aigah liikuttih enimite vetty myöte, sellittäy Irma Ivanovna.
Ukšjärvi da matkači merkitäh yhty samua
Kniigan prezentatsien aigua Irma Mullonen tarkah saneli Šuojun lohkon kuulužis da jo hävinnyzis paikannimilöis da hairahtukis, kudamii nygöi puaksuh puuttuu internetas.
Vie eräs vahnimii paikannimilöi on Ukšezero libo Ukšjärvi. Tutkijan mieles, järven nimen vardaloh peityi vahnu suomelas-ugrilaine sana “ukti>uksi”, kudai merkičči tiedy, kudamua myöte volokoittih venehty yhtes vezistöspäi toizeh. Karjalas on äijy paikannimie, kudamat roittih täs sanas: Uksa, Uhtuo, Vuohtjärvi, Ohtjärvi da muut.
– Kusbohäi oli se tie, kudamua myöte volokoittih venehty? Minä duumaičen, ku täs, ozuttau Irma Ivanovna kohtua kartas. – Sendäh ku täs on Matkačikylä. A mibo on Matkači? Sanan vardalos on karjalas-vepsäläine sana “matka”, kudai merkiččöy tiedy, taibalehtu, a enziallus se mirkičči juuri mostu tiedy, kudamua myöte vedeltih venehty. Toizin sanoin, Ukšjärvi da Matkači merkitäh yhty samua, vaiku Ukšjärvi täs eläjän muinazen rahvahan sana, a Matkači on myöhembi tänne tulluzien karjalazien da vepsäläzien sana.
Šuoju on Karjalan suurimii kylien pezii
Šuojun voulostih XIX-vuozisual kuului läs kahtukymmendy kyliä: Bir’učevo, Vonžinskaja, Vimorskaja, Jeremenskaja, Ivanovskii pogost, Kolovoi ostrov, Kun’akovo, Laževšina, Lembačevo, Plaksino, Pustoša, Sagarva, Sisojevskaja, Matkač, Navolok, Timoninskaja, Fofanovo, Usadiše. Erähät niilöis oldih pandu kirjoile jo XVI-vuozisual. Enimät suadih omat nimet niilöin enzimäzien eläjien mugah. Kylähäi sai allun sen enzimäzes perehes dai sai nimen tämän perehen nimen libo sen ižändän liigunimen.
– Lembačevo-kylän alguperänny on ei-kirikölline nimi Lembi. Lembi on armas, oma. Voimmo sanuo, ku tämän kylän enzimäzen eläjän nimi oli Lembi. Biričevo libo Bir’učevo voinnuh roita muinasven’alazes sanas “birič”, kudai merkičči virguniekkua, kudai andoi eri käskylöi. Toinah se oligi liigunimi – nenga šuutkakse voidih nimitellä ristikanzua, kudai suvaičči andua käskylöi, sellittäy Irma Ivanovna.
Vonžinskaja-kylän nimi rodih lyydiläzes vong-sanas, vong (livvikse – vongu, toim.). Se kylä oli Pogostal joven rannal, sie joves on vongu.
Paikannimilöi vardoiččou zakon
– Vuvvennu 2011 Besoučan kyläh sordui lendokoneh. Silloine Karjalan piämies Andrei Nelidov kehittii muuttamah kylän nimie (rahvahan etimolougien mugah Besovets-kylän nimi rodih ven’ankielizes bes-sanas). Ga myö voimmo muuttua vaiku aeroportan nimen, mi oligi ruattu myöhembi, nygöi se on aeroport Petrozavodsk, a kylän nimilöi ei sua muuttua, sehäi on histourielline eländykohtu. On olemas federualline zakon, kudai puolistau histouriellizii nimilöi. Nelidovan kehoitukses tiijustettuu Besoučan eläjät kerättih ylen äijy ualekirjutustu oman kylän nimen muuttamistu vastah. Sehäi on heijän kohtu, heijän histourii, sinne on pandu muah heijän vahnembat. Tiettäväine, Besoučča-paikannimen vardalos ei ole nimittumua biessua, muga sanottih joven bauhujua koskie, sanou tutkii.
Rahvas puaksuh viäräh sellitetäh paikannimilöi, otammo hos Jänišpuoli-kylän. Ven’akse se on Jänišpole. Rahvas kiännetäh paikannimi kui Zaječje pole, Jänöin peldo, jänišhäi on jänöi. Kylän oigei nimi on Änižpuoli. Enne kyläs oli kaksi puoldu, se, kudai oli lähembä Oniegua, sanottih Änižpuolekse, myöhembi se puoli andoi nimen kogo kyläle.
Kandueläjät tietäh enämbän
– Kylän eräs eläi on kehitännyh yhtistämäh Šuojun nygösty da vahnua kartoi, ku nävys, ku, sanommo, nygözel Rečnaja-pihal enne oli Lembačevon kylä. Voibigo luadie nengoine kartu? kyzyi Šuojun kirjaston ruadai Marina Gerojeva.
– Moine ruado luajittih kalevalalazet, sie erähän paikallizen projektan mugah luajittih endizen Uhtuon da nygözen Kalevalan kartu, Veškelyksesgi luajittih oma kartu, vastai Irma Mullonen. – Ga moine ruado voijah luadie vaiku paikallizet rahvas, paiči heidy niken ei tiijä, mittumas konkrettizes kohtas oli se libo tämä kylä.
Tämä uuzi paikannimilöin sanakniigu on lyydiläzien paikannimilöin pieni muruine. Sanommo, Kielen, literatuuran da histourien instituutan kartotiekas on ruokos vaiku yhteh Kendärven
kyläh kuulujua 700–750 paikannimie, niilöih kuulutah ei vaiku pienet kylät, ga kai kohtat: pellot, ojat, suot, silmykaivot, kivet da muut. Šuojuhäi on äijiä suurembi, ga pahakse mielekse, ei ehtitty aijoilleh panna igäzeh mustoh nämmien kohtien nimilöi.
Kniigan prezentatsien lopus Irma Mullonen potakoičči lapsii kiinittämäh huomivuo paikannimilöih. Net ollah vahnembat Karjalan äijii materjuallizii kul’tuurupaččahii, niilöi maksau kunnivoija da säilyttiä.
Teksti: Ol’ga Smotrova, Oma Mua 20.4.2022
Foto: Tatjana Akulova