Uutiset

Hannu Turunen: “Karjalažus nägyy da kuuluu perehpruazniekois da ilonpidolois”

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 8.3.2021

Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Erähänny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos on olluh Suomes, Ruočis da Anglies eläjiä karjalastu. Heidy kaikkii yhtistäy karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru.

Kiännösseminuaran opastajinnu ollah Helka Riionheimo da Natalia Gilojeva. Kielentarkastajinnu ollah Natalia Gilojeva (livvinkarjala) da Ol’ga Karlova (vienankarjal).

Livvinkarjalakse pagizuttelut luajittih Šutoin Miikul (Joona Sutinen), Heidi Kuosmanen, Milla Tynnyrinen, vienankarjalakse – Johnny Haataja, Jelena Rapa.

Enzimäine pagizuttelu on Šutoin Miikulan. Šutoin Miikul (Joona Sutinen) on pagizutelluh Hannu Turustu.

– Hannu Turunen pidäy Päivännouzu-Suomes, Lapinlahten hierus rahvahanopistos karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kursua, kus paistah karjalakse, opastutah kielioppih, kižatah gr’uuhah da kävväh koufeil.

– Kenbo olet da kuspäi tulet?

– Olen Hannu Turunen, 67-vuodehine penzielolii kuvataijon opastai. Olen rodužin Hyrynsalmelpäi da elänyh Lapinlahten hierus 39 vuottu. Minul on karjalazet sugujuuret tuatan puoles.

– Kusbo olet tuttavunnuh karjalan kieleh da konzu olet opastunnuh pagizemah karjalakse?

– Karjalan kieldy olen kuulluh jo lapsennu, gu buabo (tuatan muamo) da vienankarjalazet pagolazet, kudamat tuldih Kainuoh 1920-luvul, paistih karjalakse. Suistamol paistu karjalan kielen murreh tuli tuttavakse, konzu menin yhteh suistamolazen evakkoperehen tyttärenke, da sidä ielleh mučoinke toiči käytämmö kois. Konzu kävyin enzimästy kerdua rahvahanopistoh karjalan kielen kursale, opastundukielekse rodih livvinkarjal, sendäh gu kai materjualat oldih livvinkarjalakse.

– Kuibo karjalažus nägyy sinun elokses?

– Moneh luaduh. Pravoslaunoi uskondo da kiriköllizet pruazniekat ollah vuitti elaigua. Yhtevyöt mučoin pereheh oldih plotnoit, ga mennyh koronavuozi on niilöi murendannuh. Karjalažus nägyy da kuuluu perehpruazniekois da ilonpidolois, ga sežo jogapäiväzes elokses on moizii dieloloi, kudamii luajimmo karjalazeh tabah. Ezimerkikse, koin čomendukset, pruazniekkusovat, pastandat, syömizien luajindu da poverkat ollah moizii dieloloi. Lapsile da bunukoile olemmo opastannuh karjalakse tervehtys- da kiitändysanat, da hyö sežo niilöi hyväl mielel käytetäh. Ližäkse muuzikku, karjalazet pajot da kirikköpajot kuulutah meijän yhtehizih dieloloih. Tiettäväine moine suguperindehien, karjalan kielen da kul’tuuran suvaičus da elvytys on olluh tärgei dielo jälgimäzet 25 vuottu.

– Piet Päivännouzu-Suomes, Lapinlahten hierus rahvahanopistos karjalan kielen da kul’tuuran kursua. Äijängo vuottu kursu menöy, hätkengo olet sidä iče pidänyh, äijygo kursal on opastujua da midäbo sie ruatah?

– Kursua Lapinlahten hierus ollah pietty tostukymmendy vuottu. Opastujua on joga vuottu olluh enämbi kymmendy, nygöi on nellitostu. Iče kävyin enzimästy kerdua kursal sygyzyl 2009 da opastajannu olen olluh nygöi kuuzi vuottu. Muga duumaičen, što olen sežo opastui – kursal kaikin opastammo toine tostu. Olemmo opastunnuh kielen tavallizii rakendehii, tavoittehennu kielentundo eloksen eri tilandehis. Lugemizen ellendämine da kieliopin perusdielot ollah tavoittehennu, kuduah jogahine on kebjieh piässyh. Ga iändämine da paissun kielen ellendämine on jygiembi ruado niilöile, kudamil ei ole aijembua karjalan kielen maltuo. Kursan opastujil läs kaikil juuret ollah Raja-Karjalas, ga keräl on sežo ristikanzoi, kudamil ei ole karjalastu suguu da ylen hyvin hyögi maltetah karjalakse! Igiä kursalazil on nygöi kaikil piäl 50 vuottu, da vai erähil karjal on olluh moine lapsuon kodikieli. Ga emmo vai opastu kaiken aigua – pastammo piiruadu, kävymmö koufeil da čuajul, piemmö Rastavua, kezäl kižuammo gr’uuhah. Toiči kävymmö konsertoih.

– Lapinlahten karjalazet kävväh joga vuottu yhtes Karjalah. Kunnebo oletto käynnyh, hätkengo oletto sie kerral da maltetahgo kursalazet käyttiä matkan aigua karjalua?

– Matkuammo enimyölleh suguloin kodikonduloil, Suistamoh da Salmih. Puaksuh matku on organizuittu Suistamon kirikön pruazniekan aigah. Toizielgi olemmo käynnyh, ezimerkikse, Petroskoile da Kižin suarele, Vahnal Valamoile, kerras kävyimmö Novgorodah. Matkat kestetäh läs nedälin. Karjalakse voibi paista Vieljärves da Kinnermäs da sežo Petroskoil, ezimerkikse, suomelas-ugrilazes školas. Suistamon pajopruazniekois erähät suomelazet pruazniekkugost’at paistah sežo karjalakse.

– Mittuine on sinun mieles Lapinlahten karjalan kielen kursan tulii aigu? Ongo pluanoi sinul kursah niškoi?

– Meijän kursale pidäs suaha ližiä nuordu opastujua. Toinah voizimmo algua uvven kursan vai nuorienke, ket tahtotah opastuo karjalan kieleh. Vahnembien opastujienke voizimmo jatkua paginpiirinny.

Teksti: Šutoin Miikul, 3.3.2021 Oma Mua
Foto: Hannu Turunen on pidänyh rahvahanopistos karjalan kielen da kul’tuuran kursua kuuzi vuottu, ga duumaiččou, što on ičegi sai ližiä opastustu, kursal kaikin opastetah toine tostu. Kuvas Hannu on oman Mossekažinke, kudamua toiči nimittäy “Gospodin Moskvič” libo “Moskvičču”. Päivännouzu-Suomen yliopistos pietyn kiännösseminuaran opastui Šutoin Miikul. Šutoin Miikul on Joona Sutizen karjalaine nimi.

Lue nämäkin:

Kiljuhanhi pesii taas mahdollisesti  Suomessa

Kiljuhanhi pesii taas mahdollisesti Suomessa

Tutkijat selvittävät, pesiikö äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi taas Suomessa – vesistöistä otetaan DNA-näytteitä. Suomessa kiljuhanhelle otollisin pesintäalue on Tunturi-Lapissa. Viimeksi laji on pesinyt maassamme 1990-luvulla, mutta nyt kasvaneen kannan vuoksi...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.