Artikkelit

Suuri pereh rouno

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 24.3.2021
Asiasanat: kulttuuri

Omapajolazet kerrottih meile omas ruavos horas, konsertumatkois da omis armahis pajolois. Nygöi Oma Pajo -horas on 25 nerokastu pajattajua da muzikantua. Niilöin keskes on horan johtai L’ubov’ Nikitina, kuduan juuret ollah Heččulas,da konsertumeisteru Radis Gainijatov Baškortostanan tazavallan V’azevka-kyläspäi tulluh. Pajattajien joukos ollah: Nina Agar’ova (Priäžy), Jelena Andrejeva (Šoutjärvi), Marina Baranova (Čalna), Polina Belousova (Gabozero), Jelena Bukašova (Zagubje), Natalja Gromova (Nuožarvi), Sergei Jevstafejev (Porajärvi), Marina Žamova (Heččul), Tatjana Zaitseva (Alavoine), Zoja Ivantsova (Koivuniemi), Nikolai Karpin (Porajärvi), Margarita Kemppainen (Sändäm), Natalja Leontjeva (Anuksenlinnu), Jelizaveta Markova (Puatene), Valentina Makarova (Anuksenlinnu), Nadežda Mičurova (Anuksenlinnu), Anna Mitrukova (Anuksenlinnu), Nadežda Petrova (Kurbu), Valentina Toivonen (Puatene), Larisa Utkina (Riipuškal), Anna Usova (Videl), Jelena Fokina (Jouhivuara), Viktorija Heikkinen (Vuokkiniemi), Vladimir Jartsev (Priäžy).

Enimät pajattajat eletäh nygoi Petroskois, salbavomerkilöis ollah heijän tuatoušinat.

Anna Usova

– Minä tulin horah 18 vuottu tagaperin. Sil aigua horas pajatti enimite vahnembi polvi. Hyö hyvin paistih karjalakse da oldih ylen vesselät inehmizet. Minungi roindukyläs, Videlespäi, oli sil aigua yksi pajattai – L’udmila F’odorovna Bobina. Minuu lämmästi vastattih horas. Autettih panna mustoh pajoloi. Net silloi enimite oldih liirizet. Nygöi on äijy vesseliägi pajuo. Tunzin iččie silloi gu omien keskes. Ajelimmo eri kylih Karjalua myö da kogo matkan aigua mašinas kuuluttih pajot. Muga äijän vahnat pajattajat mustettih pajuo, ga vaigei oli uskuo. Sit vahnembis inehmizis kerävyi Kezräjäine-pajojoukko. Vahnoi pajoloi pajatettih muga čomasti, da kai kyynäl silmile nouzi heidy kuunnelles.

Myöhembi horah rubei tulemah nuorembuagi rahvastu. Tuldih miehet Nikolai Karpin da Sergei Jevstafejev. Heijän tulendu toi horale iäničomevuttu, a pajattajile naizile da kaččojilegi äijän hyviä mieldy. Kerran horan johtai L’ubov Nikitina potakoičči minuu kiändämäh yhten pajon tekstua karjalakse. Mugai repertuaras rodih kiännöspajoloi. Pajatammo minungi kiännettylöi pajoloi. Net ollah “Valgiel lumel” da “Valgei koivuine”. Myöhembi opiin kirjuttua omiigi pajoloi. Hora pajattau kaksi niilöis – “Härkinäine” da uuzi Videlel-pajo, kudamua rubei pajattamah meijän solistu Sergei Jevstafejev. Horal täydyi mennyt vuon 30 vuottu. Se ei ole suuri igä, ga ei jo ni ylen pieni. Kai horaniekat suvaijah omua muadu, omua karjalastu pajuo da vuotetah uuzii matkoi, kus mielihyväl ozutetah oma uuzi programmu.

Natalja Gromova

– Minun armahin pajo karjalan kielel on “Kazvatti muamo minuu”. Sidä ylen äijäl suvaičči minun muamo, sidä pajuo minä pienyössäh kuulin kois. Tulin Oma Pajo -horah – duumaičin, muamal olis hyviä mieldy sendäh. Muamo tuli Petroskoih vuvvennu 1947 Anuksen piirin pienes kyläspäi da ei ni maltanuh ven’akse. Häi ruadoi Sl’uudan fabriekas 1950-luvul da pajatti horas. Hyö pajatettih karjalakse da ven’akse, pajoloin kauti muamo opastui ven’an kieleh.

Olen hyväs mieles, ku pajoloin kauti Oma Pajo -pajojoukko avvuttau säilyttiä meijän muamoloin kieldy. “Oma Pajo” ei ole vaiku karjalazien pajoloin suvaiččijoin joukko, se on suuri pereh, kudual on mieldykiinittäi histourii. Joga projektan da joga matkan hyvyös meijän pereh rodieu vie lujembi.

Jelena Fokina

– Kaksikymmen vuottu tagaperin kuulin Seesjärven naizispäi, ku Petroskois on hora, kuduas pajatetah vaiku karjalan da suomen kielel. Sendäh ku minun tuttavien da omien joukos rodih vähembi karjalastu, ga omua kieldy en tahtonuh unohtua – lähtin pajattamah “Omah Pajoh”. Sit aijas hora rodih elaijan vuitikse, äijät omapajolazet roittih lähäzikse dovarišoikse. Horan repertuaru on ylen suuri da eriluaduine. Uuttu pajuo valmistajes myö kuundelemmo, oigiehgo se kuuluu karjalakse, arbuammo, rodiego se mieldy myö kuundelijoile.

Horan parahii matkoi oli matku suomelas-ugrilazien rahvahien festivualih Saranskah. Sie oli ylen suuri da čoma konsertu, pidoh yhtyi Vladimir Putingi.

Kaikis parahat kuundelijat ollah kylän rahvas. Ezitymmö silloigi, konzu zualas on vaiku kolme-nelli ristittyy, ga meijän muuzikku ylen äijäl vaikuttau heih.

Hyvittelen horaniekkoi, potakoičen heidy iellehgi säilyttämäh horan perindölöi, ku karjalazii pajoloi tiettäs da suvaittas kuundelijat.

Nadežda Mičurova

– Minä tulin pajattamah Oma Pajo -horah vuvvennu 2009 yliopiston loppiettuu. Ylen äijäl himoitti pajattua omal kielel. Silloi horas oli enämbi vahnembua rahvastu, kielen kandajua, i oli hyvä mieli kuunnella, kui hyö paistah karjalan kielen eri murdehil da pajatetah. Minul oli keneh kaččuo da kenes opastuo. Puutuin omah pereheh rouno. Äijät pajot, kudamii silloi pajatettih omapajolazet, oldih tutut minule. Kuulin kui pajatetah niilöi toizet horat da pajojoukotgi. Ičegi pajatin erähii pajoloi, konzu kävyin Anuksen lapsien Oravaine-ansamblih. Oli moiziigi pajoloi, kudamii minun kodoilas Anuksen čupul harvah sai kuulta. Sanommo, minuu ylen äijäl miellytti Vieljärven čupun pajo (“Vedlozerskaja liričeskaja”) libo pajo “Smiettizin”. Nämmä pajot ollah ylen čomat da syväindykoskijat. Horas on äijy mostu hyviä da čomua pajuo. Jälgiaigua rodih vie enämbi. On hyvä mieli, gu Oma Pajo-hora ei seizo yhtel kohtal, ainos vai kehittyy da sen pajopino vai korgenou. Se, tiettäväine, on meij än horan johtajan L’ubov Nikolajevna Nikitinan suuri ruado, gu häi yhtistäy meidy kaikkii, potakoiččou pajattamah, yhtymäh projektoih da kirjuttamah pajoloi karjalan kielel. Hyvittelen kaikkii horaniekkoi merkivuvvenke da toivotan heile tervehytty, ozua da himuo pajattamah

Radis Gainijatov

– Oma Pajo -horas ruan konsertumeisterannu vuvves 2018 algajen, soitan bajanal da karjalazil perindöllizil soittimil. Sen ližäkse harjaittelen pajoloi miehien-pajattajien kel. Karjalazet pajot ollah lähäzet minule, sendäh ku opastun Petroskoin konservatourien suomelas-ugrilazien rahvahien muuzikan ozastol. Iče pajatan karjalazii runoloi, ezittelin runuo horan pruazniekkukonsertas, kudai piettih 1. kevätkuudu. Suvaičen karjalazii pajoloi, hos olen udmurtu da tulin opastumah Petroskoih Baškortostanan tazavallaspäi.

Teksti: Oma Mua 17.3.2021
Fotot: Margarita Kemppainen, Natalja Gromova, Kirill Ognev

Lue nämäkin:

Uutta runoutta: Sriäppijä

Uutta runoutta: Sriäppijä

Piäkuva: Sriäppijä. Kuva: Andreas Lischka/Pixabay Sriäppijän käpöset pienet ta pehmiet. Taikinah ševottau ruista ta vehnyä, Lisäkši maituo, voita ta hiivua – Annetah noušša še nyt pikku hil’l’ua. Taikina kiukualla ähkäy ta öhkäy, Potakat hellalla veješšä röyhkyäy....

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.