Ennen aigah kačottih da löyvettih eriluaduzie ennusmerkkilöi muun kessessä luonnosta. Luajittih i eriluaduzie taigoi, kumbazista piäteldih tulijua elosta.
Tärgielöi ennussettavie azieloi oldih tulijat siät muanruannan nägökulmasta segä tulijat sulhazet da andilahat. Raštavan aigah näidä merkkilöi ečittih liijatengi Raštavan huondeksena segä Raštavan da Vierissän välizenä aigana, svätka-aigana.
Raštavan merkit
Raštavan aigah ei suanun koskie halgopinoh sentäh kun tulijana vuodena sai muga äijän valittua läzimistä kuin on Raštavan aigah halgopinoh kossen. Raštavan aigah ei suanun i ni murendua kaivon libo lähtehen veinsilmyä sentäh kun silloin murdaja kavotti hänen eloksenozan tulijaksi vuuveksi. Sentäh sydämeh varussettih kylläldi halguo da veziastiet sijotettih käyttökohtien lähillä ennen Raštavua. Päččih pandih halguamattomie halgoloi, jotta naizet suadais poigalapsie.
Raštavana pidi havaččuo ylen aigazeh sentäh kun legendoin mugah Spuassa oli syndyn aigazeh. Järgieh nousemizen jälgeh lähettih pihalla kaččomah taivahan merkkilöi. Midä aigazembah pereh havačču, sidä aigazembah ehittih tulijana kezänä vil’l’a tukuta da muut talohusruavot ruadua. Midä enämbi Raštavan huondeksena nägy tähtie, sidä enämbi tulijana vuodena suadih vil’l’ua, da midä kirkkahemmin ne läpetettih, sidä tervehembinä da ozakkahambina perehenjäzenet kessettih.
Aigazeh havaččumine da emännöimine oli tarvis sengi täh, jotta aigane emännöimine tagai sen, jotta talon tyttäret piästäis aiembah miehellä da poijat naizella.
Raštavan huondeksena lattielda kabrassetut topatgi kerrottih tulijasta naindaozasta. Topat viedih kolmen dorogan ristaukseh. Sieldä, kusta enzimäne miesgost’a tulou, tullah sulhazet tulijana vuodena. Kun tuas harakka tulou kessellä dorogua viejyillä topilla, viejä mänöy miehellä.
Unessa nägi tulijan muatuššan, konza pidi Raštavan aigah langavyyhtie pieluksen alla. Kenen kera unessa kudo kangasta, hänen sai muatuššaksi.
Konza Raštavana mändih liäväh, ni rauhallizina maguajat lehmät tiijettih rauhazua keziä. Rauhattomat lehmät tuas ennussettih rauhatoinda keziä.
Raštavan jälgehizet merkit
Raštavan da Vierissän välizenä aigana liijatengi nuorizo ečči ennusteluksie. Oli tärgiedä tiediä, konza da mimmone vastineh tulis kohalla libo mi olis enzimäzen lapsen sugupuoli. Neidizet mändih lammasnahkazen od’d’ualan kera vähimyttäh kolmen dorogan ristaukseh, polvituttih kessellä ristausta, peitettih od’d’uala heijän piälöin yli da syvennyttih kuundelemah. Aižakellon iänie kuulija naine sai sulhazen pyhäkessen (Raštavan da maidopyhälassun väline aiga) aigah, ristikanzoin vesselie iänie kuulija pruaznuičči svuad’boi pyhäkessen aigah da piluamista libo nuagloin iškuo kuulija kuoli tulijana vuodena.
Neidine kävi peitočči hänen mielespiettävän nenäpaikkazen libo muun pikkubrujazen da pani sen pieluksen alla. Kun hiän yöllä nägi oman mielespiettävän unessa, briha armastau händä ielleh. Kun hiän nägi unessa, jotta mielespiettävä tulou käymäh hänen brujua, hyö männäh venčalla pyhäkessen aigah.
Neidine libo nuori muččo, kumbane tahto tiediä hänen enzimäzen lapsen sugupuolen, kävi pimiellä peitočči kukon kammarih da pani sen niššan piällä poikellah pitän rugehen ollen. Kun kukko jatko seizomista, tulija enzimäne lapsi olis poiga. Kun kukko laškeudu vačalleh lattiella, enzimäne lapsi olis tyttö.
Liziä merkkilöi da ennusteluksie löydyy kniigoista, kumbazet ollah oldu tämän kirjutuksen lähtehinä:
Sauhke, Niilo: Karjalan praašniekat (Gummerus 1971)
Ogneva, Ol’ga da Konkka, Aleksi: Pyhät da arret. Karjalaine rahvahankalendari.
Piäkuva: Akvarella, Matti Manni
Teksta: Va’nan Martin Ieva
