historia

Runonpajattajan jälgilöi myö

Runonpajattajan jälgilöi myö

Tuhukuun 10. päivänny Pyhärven kul’tuurutalois piettih lyydiläzen itkettäjän da runonpajattajan Anna Česnokovan mustopäivy. Vastavus omistettih Anna Vasiljevnan 120-vuozipäiväle. Karjalazien runoloin matkoi -pido avai Karjalazien runoloin vuvven Karjalas. Tänävuon...

Tutkijat ečitäh uušie tietoja karjalaisista runonlaulajista

Tutkijat ečitäh uušie tietoja karjalaisista runonlaulajista

Karjalaisešša perinteheššä runonlaulaja on universalini šanamuasteri. Runonlaulaja yhtä hyvin tiesi eeppisie ta loihturunoja, hänen muistissa šäily hiä- ta tuuvitušlauluja, hiän tiesi šuarnoja ta tarinoja. Melkein šamanvertasešti runonlaulanta kuulu kuin miehillä,...

“Niitä enne isoni lauloi, niitä äitini opetti”

“Niitä enne isoni lauloi, niitä äitini opetti”

Niitä ennen isoni lauloi, Kirvesvartta vuolessansa; Niitä äitini opetti, Väätessänsä värttinää Minun läsnä lattialla... Rikas karjalaine runolauluperindö eli monien vuozisavoin aigua nerokkahien runonpajattajien vuoh. Meijän ezi-ižät täytty vägie säilytettih sidä da...

Karjalan ammuine brändi

Karjalan ammuine brändi

Mennyt vuon erähäs Jevroupan suures linnas, ylen suures laukas näin karjalan koivus luajitun vahnan sekreterin. Se on moine stolalaudu, kudai suau avata da heittiä alah da sen tagua on äijy piendy škuappastu kirjazih näh. Igiä sekreteril oli puolitostu sadua vuottu! Ga...

Suomelaine eččiy saldatan bunukkoi

Suomelaine eččiy saldatan bunukkoi

Jukka Kaartinen eččiy Ruskien armien saldatan Georgii Komarovan bunukkoi. Nevvostoliittolaine Georgii Komarov joudui suomelazien plenah voinan allus vuvvennu 1941. Luottovanginnu händy pandih Reittiön taloih Sulkavan lähäl auttamah taloin emändiä, Jukka Kaartizen...

Kalevalan kanšanteatterin istorija ta nykypäivä

Kalevalan kanšanteatterin istorija ta nykypäivä

Talvikuun 18. päivänä Kalevalan kanšanteatteri täytti 61 vuotta. Juuri šinä päivänä vuotena 1959 Uhtuon kulttuuritalon dramakerho šai kanšanteatterin statussin. Še päivä tuliki teatterin šyntymäpäiväkši. Teatteritoiminnan istorija alko Uhtuošša vuuvvešta 1924, konša...

Kuuši on Uuvven vuuvven ta Roštuon simvoli

Kuuši on Uuvven vuuvven ta Roštuon simvoli

Uuvven vuuvven ta Roštuon kynnykšellä etnografi ta karjalan kielen opaštaja Valentina Dmitrijeva kertou meilä näijen taikapäivien piäšankarista – ikivihannašta kuušešta. Kuuši on korkie komie puu. Šen korkevuš voit täyttyä 50 metrie. Puun keškimiäräni elinaika on...

Čuvvonnu meile oli kuuzahaine, podarkannu – kringeline

Čuvvonnu meile oli kuuzahaine, podarkannu – kringeline

Uuzi Vuozi vai Rastavu? Kudai on kallehembi da vuotettavembi? Sanommo nenga, ku molletit meile, Ven’al eläjile karjalazile, ollah hinnas. Uuttu Vuottu pruazniekannu ruvettih pidämäh vie P’otr Ezmäzen aigah. Yhtelläh vahnembua polvie karjalazile Rastavu on muite muis...

Mahtava starina – aikamoinen loikkaus

Mahtava starina – aikamoinen loikkaus

Timo Vihavainen luki Sandra Stepanovan kirjan Elämäni polku. Šombajärven kylän istorija šekä muisselmie miun elokšešta ja kirjoitti siitä arvion blogissaan. ”Tämä on monessa suhteessa aivan mainio kirja. Tekijä ei kuulu ns. diginatiiveihin, vaikka kuuluukin nyt olevan...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.