historia

Kanadan- ja amerikansuomalaiset metsurit Neuvosto-Karjalassa

Kanadan- ja amerikansuomalaiset metsurit Neuvosto-Karjalassa

Noin 6 500 suomalaistaustaista siirtolaista muutti pääosin 1930-luvun alussa Pohjois-Amerikasta Neuvosto-Karjalaan rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Yleisellä tasolla ilmiöstä tiedetään aika paljon. Silti se tosiasia, että miespuolisista muuttajista jopa...

Tulkua meilä čäijyllä ta kahvilla!

Tulkua meilä čäijyllä ta kahvilla!

Nykyaikani ihmini on tottun šiih, jotta čäijy ta kahvi aina ollah kiän alla. A mitein ennein karjalaiset Vienan Karjalan kylissä käsiteltih čäijyn- ta kahvinjuontua, ta mitein šuatih niitä juomie? Juuri čäijyn- ta kahvinjuonnan perintehistä – šemmosista mukavista...

Tunguonkarjalazet da heijän runot

Tunguonkarjalazet da heijän runot

Karjalazii runoloi tiettih dai pajatettih ymbäri Karjalua, ga yhtes kohtas enämbän, toizes vähembän. Nygöi on ylen jygei sanuo, min periä eri alovehien karjalazet eri luaduh mustettih tädä omaluadustu pajoperindyö. Onnuako täh piätökseh myö tulimmo nygöi iče, konzu...

Marija Ontrontytär Remšu

Marija Ontrontytär Remšu

Kenpä Kalevalan piirissä ei olis tunten runonlaulajua Marija Remšuo? Eikä ainuoštah Kalevalan piirissä, vain niise muuvvalla hiän oli tunnettu. Huolimatta šiitä, jotta Marija Remšu kävi läpi raškahan ta voimiekyšyjän elämän taipalen, hiän oli reipaš vanhuš,...

Oma valgei valdaine

Oma valgei valdaine

Andilahan svuad’buitku omale muamale Suuret passiboizet, naine kalliz armoizeni, Kaiken kazvindoinaigazis, hyvyizissy, Kuijo ylen puaksuh kerdaizet (i), Sarvunalaizin unuizin magavuttelid (i). (Otettu hääitkus U. Konkka, P. Lukina, N. Onegina 1968 vuvvel Dessoilas...

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Alku Huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla. (Imehnini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla) Akonlakši Karjalaisen perehen elämäštä Karjalan šuuret perehet elettih tavallisešti šovušša....

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

Karjalaisen perehen rakenneh ta šen jäšenet

XIX vuosišuan lopušša ta XX vuosišuan alušša Karjalašša oli kakši perehen peruš muotuo: šuuri jakamatoin pereh, kumpaseh kuulu 20-25 henkie ta pieni. Šuuri pereh yhisti omahisien 3-4 šukupolvie: ukkuo tahi tuattuo poikineh, akkoneh ta lapšineh. Isäntä ta emäntä...

Santra Stepanovan elämän polku

Santra Stepanovan elämän polku

Jo heti kannešša näkyy yhellä autolla tahi hevoiskärryllä ajettava muantie. Šen molommin puolin šeisotah vahtina koivikot kešävuatteissah, aivan kun tahottais kyšyö: “Hyvä imehnini, jakšatko šie aštuo?” Jyrkältä vuaralta kaččuon alempuana loittuona šinertäy järvi....

Fabergé ta Perhin: Keisarilliset  Äijänpäivän jiäličät

Fabergé ta Perhin: Keisarilliset Äijänpäivän jiäličät

Šuvalovin palatin šinini pirtti on erikoini paikka. Šiinä voit nähä Fabergé-yritykšen tunnettujen Äijänpäivän jiäliččöjen šuurimman kokoelman. Ne ollah Piiterin yhen kuulusimmista yksityismusejoista – Fabergé-musejon helmijä. Fabergén Äijänpäivän jiäličät oli luajittu...

Tutkijat ečitäh uuzii tiedoloi karjalazis runonpajattajis

Tutkijat ečitäh uuzii tiedoloi karjalazis runonpajattajis

Kondupohjan (endizen Petrovskoin) piirin kylih kirjuttamah rahvahanrunohuttu käydih vie 1800-luvun lopul suomelazet tutkijat. Vuozinnu 1871-1872 rahvahanperindön tutkii da keriäjy Axel August Borenius oli seiččie kerdua käynnyh Vienan da Anuksen Karjalah pagizuttamah...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.