historia

Oikeus omaan kieleen on ajaton kysymys

Oikeus omaan kieleen on ajaton kysymys

Yli sata vuotta vanhat ajatukset puhuttelevat edelleen Terveh! Täällä kirjoittaa Marie, tämän kesän Karjalan Sivistysseuran korkeakouluharjoittelija. Aloitin harjoitteluni muutama viikko sitten ja olen viihtynyt seuralla erinomaisesti. Työhöni kuuluu erityisesti...

Karjalazien runoloin päiväkse

Karjalazien runoloin päiväkse

Ei ammui meijän tazavallas – Karjalas – on roinnuhes uuzi pruazniekku – Karjalazien runoloin päivy. Mustoitan, gu pruazniekkupäiväkse vallittih 10. päivy kezäkuudu. Sinäpiän vuvvennu 1820 Sakari Topelius-vahnembi omas kois pagizutteli Akonlahtespäi tulluzii...

Šilmälasit

Šilmälasit

Varmašti joka ihmini vaikkapa kerran elämäššä paššautteli tavallisie tahi pimentäjie šilmälasija. A tiijätkö šie, kuin mukava niillä on istorija? Vanhimmat šilmälasit tietomiehet löyvettih Tutanhamon-faraonin kropničašta! Ne oltih kakši hyvin hoikkua izumrudin...

Lönnrotin šyntymäpäivyä vietettih musejošša

Lönnrotin šyntymäpäivyä vietettih musejošša

Jo monta vuotta peräkkäh tunnetun folkloristin ta runojen keryäjän Elias Lönnrotin šyntymäpäivän kynnykšellä Lintuset-päiväkojin kašvatit kašvattajieh kera käyväh Kalevalaisien runonlaulajien musejošša. Šemmoni perinneh šynty, konša lapšien opaššušlaitokšešša toimi...

Kunne et piäše autolla, šinne piäšet šukšilla

Kunne et piäše autolla, šinne piäšet šukšilla

On hyvin mukava hiihtyä kevyällä, konša järven jiällä on hanki. Še ei keššä, još aštuo kenkissä, ka šukšilla voit vapuašti hiihtyä kunne tahot. Tänä vuotena talvi oli kylmä ta jiä on pakšu – hiihtyä šitä myöten on turvallista. Täkši kevätkuukši meilä miun potruškan...

Kyyrö Ontrein ta Muarien elämä Šuomešša

Kyyrö Ontrein ta Muarien elämä Šuomešša

Vuotena 2002 Vuokkiniemeššä Il’l’anpäivän pruasnie kan aikana pakautin šuomelaista ruatajua Juho Tervoista. Enši kerran hiän tuli tänne, konša tarvittih talkoomiehie kylän kirikön viimeistelyh, hiän oli kirikön räyštähie luatimašša ta lakkuamašša. Šiitä mäni vuosi...

Lapšena šyöty huttu oli makein

Lapšena šyöty huttu oli makein

Osrahuttuo ta šankija Kerran meijän Magnit-kauppah tuotih tavarua, ta šuurmojen kešen huomasin osrua. Še oli niin vualie ta puhaš, jotta mie en keštän olla oštamatta. Koissa kuavoin vettä pieneh kattilah. Konša še kiehu, mie lisäsin vähäsen šuolua, kakšikolme...

Kanadan- ja amerikansuomalaiset metsurit Neuvosto-Karjalassa

Kanadan- ja amerikansuomalaiset metsurit Neuvosto-Karjalassa

Noin 6 500 suomalaistaustaista siirtolaista muutti pääosin 1930-luvun alussa Pohjois-Amerikasta Neuvosto-Karjalaan rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Yleisellä tasolla ilmiöstä tiedetään aika paljon. Silti se tosiasia, että miespuolisista muuttajista jopa...

Tulkua meilä čäijyllä ta kahvilla!

Tulkua meilä čäijyllä ta kahvilla!

Nykyaikani ihmini on tottun šiih, jotta čäijy ta kahvi aina ollah kiän alla. A mitein ennein karjalaiset Vienan Karjalan kylissä käsiteltih čäijyn- ta kahvinjuontua, ta mitein šuatih niitä juomie? Juuri čäijyn- ta kahvinjuonnan perintehistä – šemmosista mukavista...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.