historia

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Työ kultua myöten kävelettä

Työ kultua myöten kävelettä

Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...

Strannikkojen šalaset kel’l’at Vienan kylissä

Strannikkojen šalaset kel’l’at Vienan kylissä

Kel’l’an tavat Akima Rugojevin taloh oli liitetty hiršini kel’l’a, šen katto oli yksipuolini. Šiinä oli kiukua ta piisi, no kosinuo ta karšinua ei ollun. Šinne piäsi tallista. Kel’l’an šeinät oli höylätyt. Šen ieššä oltih portahat ta kolme rappuista, korkie kynnyš ta...

Strannikkojen šalaset kel’l’at Vienan kylissä

Strannikkojen šalaset kel’l’at Vienan kylissä

Starovieroista kuulin šattumalta. Konša tutkin kylän taloja ta muita rakennukšie, kuulin uušie šanoja: kel’l’a, strannikat, čerdakka. Ihmettelin ta kyšyin, mitä ne merkitäh? Šelvisi, jotta čerdakka oli huoneh lakašša, kumpasešša oli ašetettu puini kivotti...

Karjalaini pal’l’ahalla kallivollaki pärjyäy

Karjalaini pal’l’ahalla kallivollaki pärjyäy

“Ennein jokaihini mečäšti, kalašti” Karjalaiset šanottih ičeštäh: “Karjalaini voit i kallivolla elyä”, “Väkövät oltih, muasterit”, “Karjalaini ilman veistä ei voi olla: häneltä veičen otat, hiän toisen luatiu, ka ei hyö toračut oltu”, “Miehet ei issuttu, ruattih...

Oikeus omaan kieleen on ajaton kysymys

Oikeus omaan kieleen on ajaton kysymys

Yli sata vuotta vanhat ajatukset puhuttelevat edelleen Terveh! Täällä kirjoittaa Marie, tämän kesän Karjalan Sivistysseuran korkeakouluharjoittelija. Aloitin harjoitteluni muutama viikko sitten ja olen viihtynyt seuralla erinomaisesti. Työhöni kuuluu erityisesti...

Karjalazien runoloin päiväkse

Karjalazien runoloin päiväkse

Ei ammui meijän tazavallas – Karjalas – on roinnuhes uuzi pruazniekku – Karjalazien runoloin päivy. Mustoitan, gu pruazniekkupäiväkse vallittih 10. päivy kezäkuudu. Sinäpiän vuvvennu 1820 Sakari Topelius-vahnembi omas kois pagizutteli Akonlahtespäi tulluzii...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.