Mennytvuon kezäl 2022 kävyimmö ruadomatkah Anuksen piirih. Vuitin materjualois panimmo tallele yhtes Petroskoin konservatourien muuzikantutkijoinke, sendäh pagizimmo rahvahienke ven’akse. Yhtelläh pidäy sanuo, ku 1930-1960-luguloil roinnuot anukselazet ylen hyvin...
31. tammikuuta alkaa Oulussa Pohjankartanon koululla luentosarja, joka käsittelee Vienan Karjalan ja Suomen välisiä yhteyksiä. Luennoilla perehdytään erityisesti Vienan Karjalan ja Suomen yhteyksiin 1900-luvulla, kun ihmiset liikkuivat Venäjän ja Neuvostoliiton rajan...
Raija-Liisa Mäkelän uusin teos Solovetskin luostari – Venäjän historian peili avartaa tietämystä poliittisen valtionterrorin tarkoitusperistä ja käytänteistä, joista Venäjä ei ole vieläkään vapautunut. Kirjan julkistustilaisuus järjestetään Oodi-kirjaston...
Oli erähičči talo da siellä ukko da akka segä kolme lasta. Sih aigah vil’l’eldih vie kaskie, semmone leppämua kazvoi nagrista hyvin. Keviällä talon eläjät kassen poltettih da tuli nagrehen kylvöaiga. Palo oli kynnetty, harattu da varussettu, jotta se oli valmis...
Tämän vuvven aigah Suomes piäzi ilmah vie yksi kniigu karjalan kielel – “Bubrihan yhtenäne karjalan kieli”. Sen toimittajannu da ilmahpiästäjänny on Martti Penttonen. Jo kirjan nimi ičessäh vihjuau sih, mis on pagin sit. Kuulužan suomelas-ugrilazien kielien tutkijan...
Suistamalla on voinun olla kirikkö jo 1600-luvulla, gu muanmittari Erik Utterin karttah vuuvelda 1648 on piirretty kolme kiriköllistä rakennusta, kumbazet oldih Alatussa, Niinisyrjässä da Laidivozessa. Ruočin da Ven’an voinien täh Suistama tuli välillä hyllätyksi, a...
Pirtissä ruattih Pellavan ta villan kutomista vaššen pirtissä oltih kankašpuut. Još kankašpuita tarvittih pirtissä koko ajan, ni lattieh luajittih šyvennykšet šen čorpilla, a korkiet takapuut luajittih kattoh šuaten, jotta kankašpuut paremmin pisyttäis kuvonnan...
Ennein vanhah mečäštämini oli tärkeimpie elinkeinoja ta lisäkši vieläi tienesti. Nykyjäh mečäštäjie on vähän, šentäh nämä tavat ta šamoin niihi kuuluja šanašto aletah katuo rahvahan muissista. Aleksi Remšujev kyllä tiesi hyvin äijän meijän mečäneläjistä. Hiän kerto...
Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....
Šiivo ta puhtahuš Karjalaiset ollah kuulusat puhtahuon pitäjät. Lapšija peštih tuohiropehissa. Niissä še i lapšen vuattiet peštih, erikseh aikuhisien vuatteista ta eri muilalla. Yhtehisie vuatteita peštih puisissa kartoissa ta huuhottih toiseh paikkah jyššetyššä...
