Kešäkuun 10. päivänä Karjalašša vietetäh Karjalaisien runojen päivyä. Muutoma vuosi takaperin ruvettih viettämäh Runojen päivyä, šentäh kun juuri šinä päivänä vuotena 1820 enšimmäini runo oli pantu paperilla. Tapahtumašta tuli perinneh. Tänä vuotena še niise šai...
Nykyaikaset folkryhmät keräyvyttih monikulttuuriseh VALGO-festivalih Petroskoissa.Lauluja karjalan ta vepšän kielellä, perintehellisien šävelmien šovitukšie šai kuulla 21. oraškuuta Petroskoissa. Noin šeiččemen tuntie katkuamatointa muusiikkie eri tyylilöissä...
Keppikävely tuli meile susiedumuas Suomespäi vähästy enämbi kahtukymmendy vuottu tagaperin. Nygöi niken ei huaristelei, konzu pihal vastah tulou naine libo mies kepit käis. Allus kai sormel ozutettih da vie kyzyttih: “Kunnebo sukset unohtit?” Kuilienne 2000-vuozien...
Teema on valitettavan ajankohtainen, samankaltainen kohtalo koskettaa tälläkin hetkellä laajoja kansanjoukkoja, lähellä meitä. Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa paetessaan järjetöntä sotaa kotimaassaan.Timoi Munnen kirjoittamassa ja esittämässä...
Kevätkuun 14. päivänä huomattava karjalaini horeograffi ta balettimuasteri Viola Malmi ois täyttän 90 vuotta. Merkkipäivällä omissettuo juhlallista lehistönäyttyö vietettih Karjalan tašavallan kanšallisešša musejošša. Kanšallisešša musejošša piettyh lehistönäyttöh...
Roštuošta Vieristäh šuaten tulou Vierissänkeški. Karjalašša šiih aikah manklauvutah. Ihmiset muutetah omua ulkonäkyö, toičči tuntomattomakši. Hyö pannah piällä muurnin kiännettyjä lammaštuluppoja, novetah omie nuamoja, piiruššetah viikšet. Erähät pannah piäh mitä...
Šuomen Kuhmo-kaupunki valittih šuomelaisugrilaisekši kulttuuripiäkaupunkiksi. Tämän statussin kaupunki šuau vuuvvekši 2023. Kulttuuripiäkaupunkin statussi merkiččöy, jotta Kuhmošša tulou enemmän kulttuurimatkailun kehittämisen mahollisukšie. Šamoin kaupunki tahtou...
Karjalaisien runojen vuosi on loppun Karjalašša. Vuosi oli rikaš tapahtumilla ta monilla karjalaiset runot tultih innoššukšen lähtehekši. Vuuvven lopputilaisuošša šelailtih tapahtumien kalenterie ta muisseltih, mitä oli pietty vuuvven aikana koko Karjalašša. Ehotuš...
Olen loppenuh oman projektan “Kalevala joga päiviä”. Luvin vuvven aloh kai kiännetyt livvikse “Kalevalan” 50 runuo. Sain äijän viizahuttu, uuzii mielii. Se on ilmanigäine stolal piettävy kniigu. Kui algavui neče projektu. Lönnrotan “Kalevalan” tekstanke ven’an kielel...
Timoinke olen konzugi luadinuh pagizuttelun, kudaman oččikokse rodih “Minä elän karjalakse”. Nygöi Unis da mierol-ozutelman enzi-illan jälles voin sanuo, gu häi eläy dai ozut telehes karjalakse. Toizielpäi: mindäh ozuttelehes, eläy häi karjalakse lavalgi. Kačot da...
