Pääkuva: Vienalaisen runolaulun viimeisin taitaja Suomessa oli Jussi Huovinen, joka on myös Kyllä mie šukuni tiijän -kirjan kansikuvassa lapsenlapsensa Natalien kanssa. Jussi Huovisen syntymästä on tullut tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Kirjan kansikuva: Jalo...
Kuva: Esimerkkejä Karjalan Sivistysseuran julkaisemista sukukirjoista. Karjalan Sivistysseura etsii henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan ja kirjoittamaan juuriltaan karjalaisen sukunsa tarinoita sukukirjojen tai artikkelien muotoon. Seura on valmis...
Piäkuva: Ontajärven kolhosin lukutupa ulkoilmašša, 1952. Nikolai Grinin Luve enšimmäini oša: https://uutiscuppu.karjalansivistysseura.fi/ontajarvi-istorijan-sivuja-seluallen/ Ontajärven kylä šijoutuu tašasella ta matalalla alovehella šamannimisen Ontajärven luona....
Piäkuva: "Ontajärven kylä, 2018 vuosi." Tatjana Petrenko Ontajärven kylä šijoutuu tašasella ta matalalla alovehella šamannimisen Ontajärven luona. Enši kertua šitä pientä volostie mainitah vuotena 1857. Kylä Lapin pokostoissa Ontajärvi kuulu Lapin pokostojen Puatenen...
Tämä on jatko-oša. Alku on täššä. Uušien perehien šynty Majuri Salomon Enbergin johtamien ruoččilaisien hyökkäykšen aikana Grigorilla oli 19 vuotta, a hänen tulija Okahvie-naini oli kuušivuotini. On kuvittelomatointa, min ihmehen anšijošta heijän vanhempien onnistu...
Haluon omistua kerrontani meijän “vašemella olkapiällä” ta šen eryähillä nykysillä jatkajilla. Muutoma vuosi takaperin mie luvin Narine Abgar’anin kirjuttaman kirjan “Ihmiset, kumpaset ollah aina miun kera”. Milma šyväšti liikutettih šemmoset šanat: “…Šie olet...
Palaka Remšu kerto, jotta hiän hyvin muistau omua ukkuoh. Ukko oli Niskajärven Hovatta, Lešoni. Šehän oli niijen Väinämöisien laulaja. Ukko kävi laulamah. Palaka ei tarkkah muistan, jotta minne hiän kävi, lienöykö Petroskoih, vain ihan Moskovah šuaten 1937 vuotena....
Viime kešänä myö Oma Mua -lehen toimittajan Maikki Spitsinan kera olima työmatalla Karhumäjen piirin Puatenešša. Kahešša päiväššä pakauttelima vanhempie ta nuorempie kyläneläjie, kumpaset paissah karjalakši. Tällä kertua esitän pakinan Sellin kyläštä šyntysin olijan...
Miän pereh ei ollun šuuri, mammalla ta tatulla – näin meilä kučuttih tuattuo – oli kolme lašta, mie vanhin (š. 1930), veikko Teppo (š. 1933) ta čikko Zoja (š. 1939). Perehen vanhemmat šekä kaikki kantatuatot oltih šyntysin Uhtuon piirin Šompajärven kyläštä.Mammalla...
Tämä kertomuš on miun täjistä, miun muamon šeukušta Tatjana Sikosešta. Hiän on šyntyn Kalevalašša, Likopiän Huovisien talošša. – Tiijän, jotta tuaton puolelta juuret ollah tiältä Uhtuošta, Kalevalašta. Ka muamon (Jouki Huovisen) tuatto oli šyntysin nykyjäh Šuomešša...
