Priäžän piirih rahvahanrunohuon tutkijat ruvettih käymäh vie 1930-luvun allus. Enimytten piettih matkoi Viktor Jevsejev (vuozinnu 1934-1936, 1945, 1948), A. Galaktionova da Mitrofanov (1936). Suuri joukko kävyi runoloin eččoh 1938 vuvvel. Keriäjien keskes ollah I....
Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Yhtenny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos...
Päivännoušu-Šuomen yliopistošša on pietty kiännöšseminari, missä opaštujat kuin šuatih tietoja kiäntämisen teorijašta ta praktikašta, niin ni kuoteltih kiäntyä iče. Yhtenä tehtävänä heilä oli valmistua pakauttelu šuomekši ta kiäntyä še karjalakši. Pakauteltavien...
Tuhukuun allus Päivännouzu-Suomen yliopisto on pannuh rattahile karjalan kielen elvytysprojektan. Ezmäzikse projektan hantuzis piettih kyzely sähközen ankietan vuoh da nenga kerättih yhteh karjalanpagizijoin sego karjalan kielen suvaiččijoin mielii kielen elvytändäh...
Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Yhtenny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos...
Päivännoušu-Šuomen yliopistošša on pietty kiännöšseminari, missä opaštujat šuatih tietoja kiäntämisen teorijašta ta praktikašta šekä kuoteltih kiäntyä iče. Yhtenä tehtävänä oli valmistua pakauttelu šuomekši ta kiäntyä še karjalakši. Pakauteltavien joukošša oli...
Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Erähänny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos...
Algu Myö jatkammo painua runonapajattajien luvetteloloi. Nygöi tiij ustammo, ket ozutettih omii pajoneroloi Anuksen piiris. Enzimäzes luvettelos, kuduah kuuluu 31 runonpajattajua, on niilöin pajattajien sugunimet, kes on pandu mustoh kerdomuksii heijän omas elaijas,...
Karjalaisešša perinteheššä runonlaulaja on universalini šanamuasteri. Runonlaulaja yhtä hyvin tiesi eeppisie ta loihturunoja, hänen muistissa šäily hiä- ta tuuvitušlauluja, hiän tiesi šuarnoja ta tarinoja. Melkein šamanvertasešti runonlaulanta kuulu kuin miehillä,...
Karjalainen sukuni -webinaarisarja innosti osallistujia – luentosarjaan on ilmoittautunut lähes 300 Karjalasta ja karjalaisuudesta kiinnostunutta. Ensimmäistä luentoa Mitä Karjala on? on katsottu YouTubessa jo liki 800 kertaa. Karjalainen sukuni -webinaarisarjan...
