Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu kui Karjalas, mugai ulgomual karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova. Vieno Fedotova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas...
Unelma Konkka, karjalaisen kansanrunouden tutkija, vaalija ja kerääjä, oli syntynyt 21. elokuuta 1921 Inkerinmaalla pienessä Konkkalan kylässä suureen perheeseen. Isä Simo oli taitava ja uuttera maanviljelijä, toimeentulo oli hyvä ja talous vauras. Perhe koki kovia,...
Karjalaisella runoperintehellä ta Pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettuo seminarie vietetäh Karjalan tašavallašša. Karjalaisien runojen vuuvven rajoissa 24.–25. šyyškuuta 2021 Kalevalan pos’olkašša pietäh Karjalaisella runoperintehellä ta Pohjosen...
Enzimäine Karjalan paikannimistön tutkii Nina Mamontova täytti 80 vuottu. Kielentutkijan vuozipäiviä vaste “Oma Mua” pagizutti Nina Mamontovan opastujua da kolleegua, nimistöntutkijua, filolougientiijon doktorua Irma Mullostu. – Kielentutkii Nina Mamontova täytti 80...
Orazkuun 23. päivän pidetäh Lyydiläižen päiväd. Mikš täl päiväl? Lähes kaks’kymment vuotte tagaperin vuodel 2003 orazkuun lopus Lyydin siebran valičuksen siebralaižed tuldih Kujärveh ruadomatkah, kus piätettih opastamah lyydin dialektad Kujärves. Lyydin dialektan...
Kondupohjan (endizen Petrovskoin) piirin kylih kirjuttamah rahvahanrunohuttu käydih vie 1800-luvun lopul suomelazet tutkijat. Vuozinnu 1871-1872 rahvahanperindön tutkii da keriäjy Axel August Borenius oli seiččie kerdua käynnyh Vienan da Anuksen Karjalah pagizuttamah...
Kalevalan piirin runot ta runonlaulajat on tutkittu parahiten. Šemmoni piätöš voipi luatie julkaistujen ta arhiivoissa šäilyjien materialien miärän mukah. Eeppistä kanšanrunoutta Kalevalan piirissä kerättih kuin Šuomen folklorin tutkijat, niin ni Venäjän folkloristit....
Priäžän piirih rahvahanrunohuon tutkijat ruvettih käymäh vie 1930-luvun allus. Enimytten piettih matkoi Viktor Jevsejev (vuozinnu 1934-1936, 1945, 1948), A. Galaktionova da Mitrofanov (1936). Suuri joukko kävyi runoloin eččoh 1938 vuvvel. Keriäjien keskes ollah I....
Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Yhtenny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos...
Päivännoušu-Šuomen yliopistošša on pietty kiännöšseminari, missä opaštujat kuin šuatih tietoja kiäntämisen teorijašta ta praktikašta, niin ni kuoteltih kiäntyä iče. Yhtenä tehtävänä heilä oli valmistua pakauttelu šuomekši ta kiäntyä še karjalakši. Pakauteltavien...
