tutkimus

Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo

Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo

Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu kui Karjalas, mugai ulgomual karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova. Vieno Fedotova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas...

Ota ošua runoperintehellä omissetuh seminarih

Ota ošua runoperintehellä omissetuh seminarih

Karjalaisella runoperintehellä ta Pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettuo seminarie vietetäh Karjalan tašavallašša. Karjalaisien runojen vuuvven rajoissa 24.–25. šyyškuuta 2021 Kalevalan pos’olkašša pietäh Karjalaisella runoperintehellä ta Pohjosen...

Nina Mamontova pani alguh paikanimilöin tutkimuksen Karjalas

Nina Mamontova pani alguh paikanimilöin tutkimuksen Karjalas

Enzimäine Karjalan paikannimistön tutkii Nina Mamontova täytti 80 vuottu. Kielentutkijan vuozipäiviä vaste “Oma Mua” pagizutti Nina Mamontovan opastujua da kolleegua, nimistöntutkijua, filolougientiijon doktorua Irma Mullostu. – Kielentutkii Nina Mamontova täytti 80...

Lyydin korpus kielen tiedustajile da opastujile abuh

Lyydin korpus kielen tiedustajile da opastujile abuh

Orazkuun 23. päivän pidetäh Lyydiläižen päiväd. Mikš täl päiväl? Lähes kaks’kymment vuotte tagaperin vuodel 2003 orazkuun lopus Lyydin siebran valičuksen siebralaižed tuldih Kujärveh ruadomatkah, kus piätettih opastamah lyydin dialektad Kujärves. Lyydin dialektan...

Tutkijat ečitäh uuzii tiedoloi karjalazis runonpajattajis

Tutkijat ečitäh uuzii tiedoloi karjalazis runonpajattajis

Kondupohjan (endizen Petrovskoin) piirin kylih kirjuttamah rahvahanrunohuttu käydih vie 1800-luvun lopul suomelazet tutkijat. Vuozinnu 1871-1872 rahvahanperindön tutkii da keriäjy Axel August Borenius oli seiččie kerdua käynnyh Vienan da Anuksen Karjalah pagizuttamah...

Tutkijat ečitäh uušie tietoja karjalaisista runonlaulajista

Tutkijat ečitäh uušie tietoja karjalaisista runonlaulajista

Kalevalan piirin runot ta runonlaulajat on tutkittu parahiten. Šemmoni piätöš voipi luatie julkaistujen ta arhiivoissa šäilyjien materialien miärän mukah. Eeppistä kanšanrunoutta Kalevalan piirissä kerättih kuin Šuomen folklorin tutkijat, niin ni Venäjän folkloristit....

Tutkijat ečitäh uuzii tiedoloi  karjalazis runonpajattajis

Tutkijat ečitäh uuzii tiedoloi karjalazis runonpajattajis

Priäžän piirih rahvahanrunohuon tutkijat ruvettih käymäh vie 1930-luvun allus. Enimytten piettih matkoi Viktor Jevsejev (vuozinnu 1934-1936, 1945, 1948), A. Galaktionova da Mitrofanov (1936). Suuri joukko kävyi runoloin eččoh 1938 vuvvel. Keriäjien keskes ollah I....

Karjalaiset  Ruočin mualla

Karjalaiset Ruočin mualla

Päivännoušu-Šuomen yliopistošša on pietty kiännöšseminari, missä opaštujat kuin šuatih tietoja kiäntämisen teorijašta ta praktikašta, niin ni kuoteltih kiäntyä iče. Yhtenä tehtävänä heilä oli valmistua pakauttelu šuomekši ta kiäntyä še karjalakši. Pakauteltavien...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.