Artikkelit

Taina Jyrkkärinne: “Salmi on minun armas hieru, sendäh gu tuatan juuret ollah sie”

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 18.3.2021

Päivännouzu-Suomen yliopistos on pietty kiännösseminuaru, kuduas opastujat tiijustettih kui kiändämizen teorieh da praktiekkah näh, mugai harjavuttih kiändämäh iče. Yhtenny ruavonnu heil oli luadie pagizuttelu suomekse da kiändiä se karjalakse. Pagizuteltavien joukos on olluh Suomes, Ruočis da Anglies eläjiä karjalastu. Heidy kaikkii yhtistäy karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru.

Kiännösseminuaran opastajinnu ollah Helka Riionheimo da Natalia Gilojeva. Kielentarkastajinnu ollah Natalia Gilojeva (livvinkarjal) da Ol’ga Karlova (vienankarjala).

Livvinkarjalakse pagizuttelut luajittih Šutoin Miikul (Joona Sutinen), Heidi Kuosmanen, Milla Tynnyrinen, vienankarjalakse – Johnny Haataja, Jelena Rapa.

– Äijän suomelazen juuret ollah Ven’an Karjalas, a ei jogahine ole käynnyh kaččomah, kus heijän vahnembat, buabo libo died’oi ollah roittuhes. Taina Jyrkkärinne tiedäy, što hänel ollah karjalazet juuret. Häi on käynnyh Ven’an Karjalah kaikkiedah nellitostu kerdua. Taina on minun tuatan sevoitar, minä pagizuttelin händy nämmih matkoih näh.

– Myö sinunke olemmo jo tuttavat, ga nygöi sanele omas ičes Oma Mua -lehten lugijoile.

– Olen Taina Jyrkkärinne da roinnuhes Siilinjärvel, ga elän nygöi Suvi-Suomes.

– Maltatgo paista karjalakse?

– Olen kuulluh karjalan kieldy jo lapsennu, gu tuatan muamo, Tat’t’ana-buabo, pagizi karjalakse, i, tiettäväine, minun tuattogi sidä maltoi paista. Konzu lapsennu olimmo gostis sugulazielluo, sie sežo kuului karjalan kieldy.

Kävyin rahvahanopiston karjalan kielen kursal, a minul ei olluh ozua opastundas. Minul oli äijy ruaduo, da sendäh en ennätännyh urokoil. Ičekseh opastundu ei mennyh putilleh, vet’ lašku olen.

– Oletgo käynnyh Ven’an Karjalah?

– Nellitostu kerdua. Enimite Salmih, sendäh gu minun tuatto oli roinnuhes Salmin da Orusjärven puoles matkas. Tiettäväine, i Valamoile, Sordavalah, Räimäläh, Anukseh, Petroskoih, Kižin suarele, Kägisalmeh, Syvärin rannale… Sugulazienke olemmo sežo kierdänyh ymbäri yhtes Luadogan.

– Ongo sinul mittumuatahto armahembua linnua libo hieruu Karjalas?

– Salmi on yksi armahembis, sendäh gu tuatan juuret ollah sie. Valamoin manasteri on ylen suuri, sežo silmänala Luadogale lähäl vahnua rajua – kohturandua et eroita.

– Oletgo paissuh karjalakse Karjalas? Kenenke?

– Olen da opin ainos paista, konzu vai on pättävy kodvaine. Karjalas toizien sevoittarien da heijän muamanke olen paissuh, da myö ellendimmö toine tostu, yhtenjyttyzeh paginluaduh pagizimmo. Savoh kävves pagizen Johannes-diädänke, da vellenke paistes buitegu peitoči sanaine silloi-toiči on karjalakse.

– Sanele mihtahto merkittäväh tapahtukseh näh, kudai rodih matkan aigua.

Päivännouzu-Suomen yliopistos pietyn kiännösseminuaran opastui Heidi Kuosmanen.

– Jogahizeh matkah on syndynyh äijy tunduo da karjalazil on moine taba, gu itku da nagro mennäh bokakkah. Tiettäväine, enzimäine matku tuatan da sugulazienke, gu näin sen, mih niškoi oli olluh paginua, jäi ijäkse mieleh.

Konzu minun tuatto kuoli da tuatan sizären, minun t’outan, kuolendas oli kulunuh 20 vuottu, veimmö pliitan kivellyö, kus hyö lapsennu kižattih. Pliitah on kirjutettu heijän nimet da roindu- da kuolendupäivät. Pliitan kiveh panendu on ainos minun mieles. Joga kerdua, konzu kävymmö tuatan roindukohtah, menemmö nečen kivellyö da ainos kyynälet nostah silmih jogahizel. Pliittu kives muistottau meile, što meijän muamat da tuatat ollah roittu, kazvettu da kižattu nečis kohtas. Puaksuh hörymmö tuatan kodih, kus nygöi on vaigu kižuandukivi da kaivon kivet.

– Tahtozitgo tulielgi aigua kävvä Ven’an Karjalah?

– Tahton, planiiruinnuh olen, ga en nygöi korona-aigua. Ei vuidi ni vuvvennu 2022 matkata, a toinah vuvvennu 2023. Salmi da Valamo vähimyölleh kuulutah matkupluanoih da toinah mi-tahto uuzi linnu libo hieru, kuduah en ole vie käynnyh.

– Ongo sinul midätahto omua kyzymysty libo dieluo, mih näh tahtozit paista?

– Konzu igiä tulou ližiä, sugujuuret alletah kiinnostuttua enämbäl. Lujah tunnen iččie karjalazennu da minus karjalažus nägyy nenga – olen vessel da räpäččy, pajatan, itken da nagran, kai äijäl.

Tahtozin sanuo teile suomelazile, kudamien juuret ollah Ven’an Karjalas – läkkiä kaččomah niidy kohtii, kus teijän vahnembat, buabo libo tuatto ollah eletty. Eččikkiä taloin kivij algu, pordahat, kaivon kivet libo hos kižuandukohtu, ei löydyne nimidä muudu. Kuunnelkua tarkazeh niilöin ristikanzoin starinua, kuduat vie mustetah sillostu elostu, da atkaloikkua yhtes mennytty da menetettyy.

Teksti: Heidi Kuosmanen, Oma Mua 17.3.2021
Foto: Taina Jyrkkärinne oman tuatanke taloin kohtal.

Lue nämäkin:

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.