Uutiset

Kaksi tyttöä ja yksi poika istuvat harmaan puutalon portailla karjalaisissa perinneasuissa ja toisella tytöllä on kitara.

Taipalen talo otti vaštah vierahie

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 28.7.2021
Asiasanat: Taipale

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua. On iloista, jotta näillä mailla eläjien kantatuattojen perintehie ta tapoja nyt elvytetäh. Yksi elvyttämiskeinoista on kyläpruasniekkojen järještämini muinaisien perintehien ta šiäntöjen mukah šekä lisyämini niih nykyaikasie toimenpitoja.

Heinäkuun 24. päivänä juuri šemmoni pruasniekka piettih Pirttilahen kyläššä Kuittijärven rannalla, mäntyjen ta šammalien kešen. Pirttilahen pruasniekkah tuli Karjalaisen kulttuurin Vienašeuran jäšenie, Kataja-folkloriryhmä, vierahie Vuokkiniemeštä, Koštamukšešta, Petroskoista ta äšen Jegiptistä. Tapahtuma piettih Taipale-paikašša, missä on Gundirevien perehen huuttori.

Taipalen istorijua

Taipalen talon isäntä Leonid Gundirev kerto paikan istorijašta:

– Enšimmäiset eläjät tultih näillä paikoilla noin 600 vuotta takaperin Lapista. Taipale-šana anto paikalla nimen. Ennein tiälä oli rekikeli. Talvisin talonpojat ajettih hakemah heinyä loittosilta niitokšilta, a kauppiehat käytih Šuomeh ta Kemih. Kešäsin matka kulki järvie myöten Ristiniemen ohičči. Vuotena 1960 kylä oli lisätty perpektiivittömien kylien luvetteloh ta likvitoitu. Onnakko kaččomatta šiih yksi Pirttilahen eläjä jäi elämäh kotipaikoilla. Še oli miun ämmö Marija Kallio tahi Taipalen Muarie, kuin häntä kučuttih. Hiän eli Pirttilahešša vuoteh 1980 šuaten, šentäh ämmön talo ni šäily. 1990-vuosina Arhippa Perttusen ta Juminkeko-šiätijöjen anšijošta talo oli korjattu. Vuotena 2019 talošša piettih šuuret restaurointityöt: kokonah purettih lato, vaihettih uušiksi hapannuot hirret ta katto, talon alavenčät niise mutettih uušiksi, šamoin uuvveštah rakennettih liävä. Nyt talo on meijän kulttuuripaikka ta myö olemma ilosie nähä tiälä vierahie.

Leonid ta hänen naini Svetlana juhlallisešti leikattih ruškie lentta uuvvissetun talon avajaisien kunnivokši. Ennein tiälä eli niise Leonidin muamo Meri Gundireva, kummaista tiijetäh kirjailijan šalanimellä Meri Tuisku. Meri Tuisku oli opaštajana, kirjutti kertomukšie ta runoja. Muisto häneštä šäilyy jälkeläisien pereheššä šekä karjalaisien monešša šukupolvešša. Pruasniekašša Ol’ga Lehtinen luki šuomen ta venäjän kielellä Meri Tuiskun hienon runon muamošta.

Pruasniekan monipuolini ohjelma

Yhtänä pruasniekkua ei pietä ilman lauluja ta tanššija. Näitä huvitukšie šopiu kaiken ijän ihmisillä, ei ole mimmosiekana rajoja. Kataja-folklorikollektiivi laulo luonnošta ta rakkahuošta. Viena-šeuran jäšenet valmissettih paikka, missä šai ottua valokuvie karjalankielisien taulukkojen kera, järješšettih lapšien šuoja-esinehen ta šuojakuklan muasteri-oppija, šoitettih jouhikolla, esitettih kanšanpukuo ta tarittih harjotukšie kielikentällä.

Kaikki halukkahat voitih luuvva suaproja ta viijä niitä erikoisilla riuvuilla liäväh tahi šahata hirren kakšikäsisellä šahalla. Talon isännät niise annettih jauhota vil’l’ua jauhinkivillä. Yrittyä luatie šitä oli miellyttävä kaikilla, šentäh täh ruatoh keräyty pitkä jono. Kaikkien ruatojen jälkeh vierahat issuttih nurmikolla, arvattih karjalaisie arvotukšie, nakrettih ta nautittih keškuštelušta.

Vesselänä uuvvissukšena oli juokšu räččinöissä Taipalen talošta järven rannalla ta jälelläh. Valkeissa räččinöissä yhekšän tyttyö juoštih meččyä myöten ta heijän ryhmäh liitty ni jegiptiläini vieraš Marvan karjalaisešša paijašša. Marvan mielty paikalliseh kulttuurih ta opaštuu karjalan kieltä. Kaikila juoksjilla annettih tovissukšet.

Mies vetää heinälastia kärryillä pellolla, missä on harmaa puutalo. Kaksi muuta miestä tukee heinälastia.

Vieraš Jegiptistä Marvan yrittäy ruatua perintehellisie karjalaisien talonpoikien ruatoja.

Niise himottais kirjuttua päivälliseštä – pihalla oli lat’attu šyömistä täyvet stolat. Pruasniekan ošanottajat iče valmissettih ruokua ta tuotih matašša: oli kalua, piiraita, uuhhua, makeita marjapiiraita karpalon, mussikan ta hillon kera.

Näin mäni onnellini päivä Pirttilahešša. Tänä vuotena pruasniekan järještämini oli mahollista Gundirevien perehen šekä Arhippa Perttusen šiätijön Yhteinen Viena -projektin anšijošta.

Teksti: Aleksandra Lesonen, Oma Mua 28.7.2021
Foto: Čikokšet Meri ta Anita Gundirevitlaulettih kaunehen laulun kotitalošta šukutalon portahilla.

Lue nämäkin:

Syksy toi tullessaan köhän ja vuotavan nenän

Syksy toi tullessaan köhän ja vuotavan nenän

Tavallisia virustauteja on tällä hetkellä liikkeellä runsaasti. Flunssakausi alkoi totuttuun tapaan koulujen alkaessa. Taudit eivät tartu niin ärhäkästi kuin korona, ja niiden leviäminen on erilainen kuin koronalla. Lue lisää Yle Uudizet karjalakse:...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.