Uutiset

Nainen sinisessä mekossa selaa kirjaa nojatuolissa ja taustalla on iso valkoinen kirjahylly täynnä kirjoja.

“Taival” tariččou runoperintyö ta torvišoittuo

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 30.6.2021
Asiasanat: kirjat, Periodika

Karjalan monešta šuurešta ta merkittäväštä tapahtumašta kertou vereš karjalankielini Taival-almanakka, kumpani tällä kertua on jo kolmaštoista. Almanakan toimittajina ollah Ol’ga Smotrova ta Maikki Spitsina.

Enšimmäini “Taival” näki päivänvalon vuotena 2006. Näijen vuosien aikana almanakan šivuilla painettih erilajista kirjallisutta karjalan eri murtehilla: runoja ta prousua, tutkimukšie ta arvošteluja, henkilökuvaukšie ta kielitilanteheh liittyjie kirjutukšie, muisselmie ta lapšien kertomukšie.

Tänä vuotena almanakan kanšiloih on kerätty erilajisie kirjutukšie karjalan kielen livvin ta vienan šekä tverin ta lyydin murtehella. Tveriläisie ta lyydiläisie kirjutukšie ei ole monta, ka niijen kirjuttajien tahto kehittyä omien murtehien kirjakieltä on kiitettävä.

Vuosi 2021 on ilmotettu tašavallašša Karjalaisien runojen vuuvvekši. Tällä teemalla on omissettu almanakan viisi kirjutušta. Folkloristi Santra Stepanova kertou tapuamisista vienankarjalaisien runonlaulajien Hodo Stepanovan ta Stepanie Kuz’minan kera. Jovenšuulaisen kulttuuritut kimukšen professorin Pekka Suutarin artikkeli on omisset tu karjalankielisen musiikin kehitykšellä Šuomešša.

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkijat niise työnnettih “Taipaleh” omie artikkelija. Niin, Marija Kundozerova šanelou karjalaisen eepossan miiffiseštä Tuonela-muašta, Aleksandra Rodionova kertou lyydiläiseštä itettäjäštä Anna Česnokovašta, kumpani tänä vuotena ois täyttän 120 vuotta. Tutkija Valentina Mironovan kirjutuš tuttavuštau šuomelaisen kirjuttajan, karjalaisen rahvahanrunouven keryäjän Iivo Härkösen muisselmih keruumatoista Aunukšen Karjalah.

– Valentina Petrovnan kirjutukšen tärkevyš on šiinä, jotta še kertou keruumatoista juuri Aunukšen Karjalašša. Vet livviläisien luo šuomelaiset tutkijat käytih vähän, šentäh kun še aloveh on loittona rajašta. A vienankarjalaisien folkorista myö tiijämmä enemmän, šentäh kun Vienah kävi monta šuomelaista tutkijua ta hyö kerättih äijän ainehistuo runonlaulajista ta starinankertojista, šelittäy Periodika-kuštantamon johtaja Natalja Sinitskaja.

Runoniekkojen joukošša tällä kertua ollah jo tutut karjalaisilla lukijilla nimet: Zinaida Dubinina ta Anna Usova. Šamoin almanakan šivuilla on esitetty ni alottelijan runoilijan Sergei Jakovlevin kakši runoelmua. Mieš alotti kirjuttua runoja viime vuuvven šykyšyllä, ka hänen nimi on jo hyvin tuttu Oma Mua -lehen šekä Kipinä-kuvalehen lukijilla.

– Še, jotta miun runoja painettih “Taipalehen” šivuilla on miula hyvin tärkie, merkittävä ta iloni tapahtuma. Nyt mie valmissan enšimmäistä runokokomušta, tahon työntyä še käsikirjutukšien kilpailuh šykyšyllä. Ämmön šuarnat -kokomukšeh kuulutah kuin jo painetut, niin ni uuvvet runot karjalan kielellä, kertou Sergei Jakovlev.

Tänä vuotena lapšien Kipinä-kuvalehti täyttäy 35 vuotta. Leheštä kertou šen toimittaja Ol’ga Smotrova “Kipinä” on Ven’an parahii -kirjutukšeššah.

Prousa-rubrikissa on tarittu luvettavakši Juakko Rugojevin ta Valentina Kondratjevan kertomukšie. A Muisselmat-ošašša on L’ubov’ Baltazarin artikkeli šiitä, mitein pitäy kirjuttua muisselmie šekä hänen kertomukšie lapšuošta, Nikolai Filatovin kuvauš kalaštamisešta ta Galina Piskunovan materiali šiitä, kuin karjalaiset naitih ta miehellä mäntih.

Šamoin Muisselmatošašša on Raisa Remšujevan kirjutuš “Tollonjoki – torvišoitto, kylä Livojoven vesitiellä”. Artikkelissa Raisa Petrovna kirjuttau Tollonjoven kyläštä, missä mäni hänen lapšuš. Kirjutuš pohjautuu naisen šekä hänen vanhempien ta kylän toisien eläjien muisselmih.

Vereš Taival-almanakka vašta ilmešty, a šen toimittajat jo šuunnitellah šeuruavan numeron luatimista. Almanakašta on tullun hyvä kenttä, missä kokenuot kirjuttajat voijah esittyä omie uušie tevokšieh, šekä alottajat – kokeilla nerojah kirjuttamisešša. Almanakan jokahisen kirjuttajan huolena on karjalan kieli ta karjalaini kulttuuri, niijen tulovaisuš.

– Toivotamma lukijilla mukavie hetkijä “Taipalen” šeurašša. Toivomma, jotta še antau heilä luomisintuo ta šuau tarttumah kynäštä. Vuotamma uušie mukavie kirjutukšie! koroštau almanakan toimittaja Ol’ga Smotrova.

Teksti: Maikki Remšujeva, 30.6.2021 Oma Mua
Foto: Uljana Tikkanen

Lue nämäkin:

Taipalen talo otti vaštah vierahie

Taipalen talo otti vaštah vierahie

Vanhoissa karjalaisissa kylissä on olomašša erikoini hyvätahtoni taikavoima. Niissä paikoissa šielu puitto lepyäy ta šie henkität voimie antajua mečän ilmua. On iloista, jotta näillä mailla eläjien kantatuattojen perintehie ta tapoja nyt elvytetäh. Yksi...

Runonlaulajilla omissettih muistomerkki

Runonlaulajilla omissettih muistomerkki

Sohjanankošen kyläššä piettih kalaštajan pruasniekka, šamoin še on pos’olkan päivä. Tänä vuotena pruasniekan ohjelma oli erikoini. Karjalaisien runojen vuuvven rajoissa kylän kulttuuritalon lähellä avattih Louhen piirin runonlaulajien ta starinankertojien muistomerkki...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.