Artikkelit

Terho Rojo: “Olen savolaine karjalazien juurienke”

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 2.9.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Tässäh olen pagizutelluh Suomes eläjii karjalan kielen opastujii da karjalazii nuorii aktivistoi. Tämä pagizuttelu eruou niilöis pagizuttelulois. Täl kerdua paginale on tulluh tavalline keski-igähine ristikanzu, kudual on karjalazii juurii, ga häi ei pagize karjalakse eigo ni ole karjalaine aktivistu. Yhtelläh karjalažus on hänellehgi tärgei dielo. Mittuinebo identitiettu hänel on? Midä häi tiedäy, mustau da ajattelou Karjalah da karjalažuoh näh?

– Sinul on karjalazii juurii. Konzubo tiijustit sih näh?

– Lapseššu kävyin muaman da tuatanke buaballuo, da buabo pagizi karjalakse. Alapitkän kyläs, kus buabo eli, oli toiziigi siirdokarjalazii. Tavalline dielo sežo oli, konzu tuatto da hänen muamo paistih karjalakse keskenäh, ga kois tuatto pagizi muamanke suomekse. Muamo oli savolaine. Silloi karjalan kieldy sanoimmo karjalan murdehekse, mainiččemattah, min kielen murreh se sit olis. Minus se oli buitegu suomen kielen murreh. Se myöhembi vaste selgeni, gu se on iččenäine kieli, kudai on suomen kielele lähembästy suguu.

– Oligo tuattas toiči čökännyh suomenkielizeh paginah karjalazii sanoi? Mustatgo midätahto mostu?

– Tuatto on puaksuh perunua sanonuh kartohkakse da tee oli hänel ainos čuaju. Buabas hyvin mustan kyzymyksen: Ongo jengua? Nygöi huomuan karjalazis tekstois, gu jengu kirjutetah: dengu, ga meil se oli jengu aiven.

– Ongo teil luajittu mittumuatahto karjalastu syömisty?

– Luajittihhäi sidä. Enne kaikkie karjalastu päččilihua, kudamah lihan ližäkse pandih lehmän libo počin maksua da syväindy, midä nygöi Suomes ei ruata. Da kaikkii magiembazet šipainiekat oldih buabal da muamal!

– Midä musteli Karjalah näh tuattas?

– Olihäi se atkal da igävy hänelleh toiči sinne… Tuatan mugah paikallizet suomelazet kummasteltihes da oldih pahas mieles sit, ku siirdokarjalazil oli suurdu Luadogah niškoi luajittuu kalastanduvehkehty. Heijän mieles niilöil vehkehil kalastajes karjalazet voidih “tyhjendiä kogo järven”. Suomeshäi ei Luadogan jyttysty järvie ole.

– Oletgo konzutahto käynnyh Ven’an Karjalah? Mustatgo sen matkan?

– Enzimäzen kerran kävyin Karjalah vuvvennu 2002 da toizen – 2007. Enzimäzel kerdua ajelimmo kai Anuksenlinnassah da toizel kerdua olimmo Karjalan Tazavalas da Viiburis. Tuatto oli roinnuhes Salmis, myö kävyimmö eččimäh kohtua, kus oli olluh hänen kodi. Pahakse mielekse emmo löydänyh sidä. Muamal da tuatal sit oli pahua mieldy. Tuatto tovengi oli liij an pieni, konzu pereh lähti evakkoh, vikse häi ei tarkah ni mustanuh, kus se oma kodikohtu on. Enämbiä hyö ei käydy sinne. Liij akse igävy rodih se matku.

– Sinun sugunimi Rojo – ongo se karjalaine? Midä tiijät sih näh?

– Toizel Rojolpäi olen konzugi kuulluh, gu sugunimi olis tulluh Ispuaniespäi, kus sen merkičys on ‘ruskei’. Tiij än sežo, gu karjalakse rojo on ‘robivo, robl’o, tuli’. Segi sellitys vois olla oigei libo toinah se on roinnuh pravoslaunois Rodion-nimes.

– Suomes kuulutah Yle uudizet karjalakse. Kuundeletgo da ellendätgo niidy? Luvetgo internet-kirjutuksii karjalakse?

– Toiči kuundelen. Vuitin ellendän, da vuitti jiäy ellendämättäh. Lugemine on vaigiembi. En vie harjavunnuh karjalazih č-, ž- da š-kirjaimih… Duumaičen, ku buabo, died’oi da tuatto oldas hyväs mieles kuultuu uudizii karjalakse. Pahakse mielekse hyö ei ehtitty eliä täh aigassah

– Midä sinulles merkiččöy karjalažus?

– Karjalažus on tärgei vuitti Suomen histouriedu. Iče olen savolaine, ga yhtelläh savolaine karjalazien juurienke. Savolažuosgi on karjalažuttu. Paiči muudu olen pravoslaunoi, tämägi on vuitti karjalažuttu.

– Olisgo sinul ičel midätahto kyzyttäviä Karjalah näh?

– Himoittas tiij ustua, luajitannehgo sähköine viizu Karjalah. Se olis ylen hyvä dielo.

Foto: Oma Mua, 26.8.2020

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.