Piäkuva: Juopukan marjoista voit valmistua makeita ruokie. Kuva: Tajana Kan’šijeva
Tuškinpa moni meččäh kävijistä poimiu juopukkua. Paremman marjan ečošša marjamiehet tavallah harpitah näijen tuuheijen marjapenšahien piälličči.
Šyyttä-šuotta tämä marja on jiänyn poimijan huomijon ulkopuolella, a vet še on niise ylen tervehellini.
Juopukašša on äijä vitamiinija, organisie happoja ta minerališuoloja. Še on pohatta C-vitamiinista, šentäh jo vanhoista ajoista alkuan Peräpohjolan eläjät on käytetty tätä marjua keripukki-tautie vaštah. Kuumetautina vereštä juopukkamehuo tahi marjojen keitinvettä käytetäh janon šammutukšeh.
Juopukkalehtien ta okšien keitinvesi on hyvä šyväinkipuloih, šokeritauvin, munuaistautien ta anemijan liäkinnäššä.
Čäijylusikka kuivatettuja lehtijä, kakši-kolme ruokalusikkua marjua ta stokana vettä šekotetah. Tätä šekotušta kiehutetah 10 minuuttie, jähytetäh, šiivilöijäh ta juuvvah päivän männeššä.
Kuivattujen marjojen keitinvesi on hyvä ripulitautih. Ruokalusikkah marjua kuatah yksi stokana kipätkyä, hauvotah 15 minuuttie. Tätä hautehta juuvvah nellä-viisi kertua päiväššä, yksi-kakši ruokalusikkua kerralla. Šamoin kuivattuja marjoja käytetäh enteriittien ta gastriittien liäkinnäššä.
Juopukan marjat hyvin vaikutetah ruuvvanšulatuškanavan toimintah, normalisoijah elimistön ainehenvaihuntua, poissetah elimissöštä toksiinija ta vahinkollisien ainehien kašauttumie.
Juopukan marjoista voit valmistua makeita kiisselija, varen’n’ua, kompottija, morššija, mehuja, vuaššua. Juopukka on hyvä marjapiirakkoihki.
Teksti: Roza Tihonova, Oma Mua 14.8.2024