Tapahtumat

Mustavalkoinen piirros miehestä, jolla on hattu, silmälasit ja sikari

Tie Vienaan -symposium vienalaisuuden kuvasta kirjallisuudessa 17.-18.9.2022 Kuusamossa

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 18.7.2022

Vienan virroilla, Kalevalan kankailla

Viena, tuo Karjalan tarunhohtoinen osa, on karjalaisen kulttuurin aarreaitta. Vienan Karjalaan tehtiin tutkimusmatkoja jo 1700-luvun lopulla. Suomalaisten tietoisuuteen alue nousi kansallisromanttisen Karjala-harrastuksen myötä, kun tunnetut kareliaanit – taidemaalarit, valokuvaajat, arkkitehdit, kirjailijat ja säveltäjät – ammensivat sieltä luomisvoimaa 1800-luvun lopulla.

Vienan Karjala on innoittanut kirjailijoita kautta aikojen. Sieltä kerättiin pääosa Kalevalan eeppisistä runoista 1800-luvun alkupuolella.

Mutta oliko vuonna 1636 Oulussa kuollut Johannes Messenius, ruotsalainen kirjailija ja historioitsija, ensimmäisiä, joka käsitteli Suomea laajemmin julkisuudessa? Joko hän tunsi Vienan Karjalan? Entä Henrik Gabriel Porthan, vuonna 1804 menehtynyt, isänsä puolelta karjalaista juurta ollut kansanrunouden kerääjä ja tutkija? De Poësi Fennica -teoksessaan hän viittasi aikeeseensa julkaista karjalaisia itkuvirsiä.

Karjala-teemaan tarttuivat teoksissaan myös esimerkiksi Johan Ludvig Runeberg (Hirvenhiihtäjät), A. W. Ervasti (Muistelmia matkalta Venäjän Karjalassa kesällä 1879, Suomalaiset Jäämeren rannalla, Ahma), Juhani Aho (Juha), Santeri Ivalo (Juho Vesainen), Iivo Härkönen sekä Onttoni Miihkali eli Mikko Karvonen.

Vienako vain idyllinen Kalevalan laulumaa?

Ilmari Kianto oli suuri Vienan tuntija. Hän teki peräti 50 vuoden ajan lukemattomia retkiä taivaltaen tiettömän erämaan polkuja kylästä kylään. Hän kirjoitti ihailemastaan Vienan Karjalasta peräti seitsemän teosta, joista osan Suur-Suomi -haaveen lumoissa.

Itä-Karjala on ruokkinut heimosota- ja muuta sotakirjallisuutta runsain määrin. Alue on ollut myös lukuisien tutkimusten, matkakuvausten ja elämäkertojen ehtymätön lähde.

2020-luvulle tultaessa Vienan Karjala on päätynyt myös sarjakuviin, kun Veli-Matti Ural ja Matti-Pekka Heikura loivat legendaarisesta heimosoturista Iivo Ahavasta kuvallisen tarinan.

Neuvosto-Karjalan suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemisen aloitti Suomesta 1920-1930 -luvuilla Neuvostoliittoon siirtynyt tai paennut väestö. Sittemmin karjalaisten kirjailijoiden merkitys kasvoi. Suuria nimiä heidän joukossaan ovat Jaakko Rugojev, Ortjo Stepanov, Nikolai Jaakkola, Antti Timonen ja Pekka Perttu sekä Suomeen muuttanut Arvi Perttu. Miten suomenkielinen kirjallisuus on rakentanut tilaa rajaseudun väestölle, mikä sen rooli on ollut osana Moskova-johtoista kirjallisuusinstituutiota?

Kiinnostava on myös kysymys siitä, ohjailtiinko kirjoittajia aikoinaan, määräsikö jokin taho tai sensuuri sitä mistä sai kirjoittaa tai mitä ei saanut kirjoittaa?

Kuusamo-opisto yhteistyössä Karjalan Sivistysseuran kanssa järjestää kahdennentoista Tie Vienaan -symposiumin Kuusamossa 17.-18.9. klo 13-17.30 lauantaina ja klo 10-15 sunnuntaina. Symposiumissa kuullaan kiinnostavia esitelmiä kirjallisuuden luomasta vienalaisuuden ja laajemminkin karjalaisuuden kuvasta niin suomalaisessa kuin neuvostokirjallisuudessa.

Symposiumin ohjelma

Tallenna ja tulosta ohjelman pdf tästä

Lauantai 17.9.

  • 12.15–13.00 Lounas (12 €)
  • 13.00–13.15 Tilaisuuden avaus, Eeva-Kaisa Linna Karjalan Sivistysseura, puheenjohtaja
  • 13.15–14.00 Suomalaisia Viena-kuvan kivijalan rakentajia Porthanista Paulaharjuun, Jouni Alavuotunki, FL
  • 14.00–14.30 Vesainen ja Ahma – veriviholliset ja heimoveljet, Pekka Vaara, historioitsija

    1890-luvulla Santeri Ivalo ja A. W. Ervasti kirjoittivat 1500-luvun lopun vihanpidosta vienankarjalaisten ja suomalaisten välillä. Ivalon teos Juho Vesainen ilmestyi 1894 ja sitä pidetään suomalaisen elämäkertaromaanin tiennäyttäjänä. Ervastin käsikirjoitus Ahmasta ilmestyi arkistojen kätköistä yli sata vuotta myöhemmin.

  • 14.30–14.45 Keskustelua
  • 14.45–15.15 Kahvi (5 €)
  • 15.15–16.00 Samuli Paulaharjun Viena: ristiriitainen Viena suomalaiskansallisen katseen kohteena, Tiina Seppä, FT, dosentti

    Samuli Paulaharju liikkui Vienassa sekä keruumatkoilla että irredentistisillä, heimosodiksi nimitetyillä sotaretkillä Suomen sisällissodan jälkeen. Lisäksi Paulaharju teki pitkän keruuyhteistyön Vuonnisesta kotoisin olleen Anni Lehtosen kanssa; yhteistyö tapahtui pääosin Oulussa, Paulaharjun kotikaupungissa, jossa Lehtonen vietti talvet erilaisissa ansiotöissä.

    Paulaharjun Viena oli sekä myyttinen runon ja muinaisen tietämyksen kehto että sivistymättömyyden ja ymmärtämättömyyden tyyssija. Molemmat ovat myös yleisemmän kansallisen Viena-kuvan puolia, jotka näkyvät ja kuuluvat kansanrunoudentutkimuksessa, myös esimerkiksi Martti Haavion näkemyksissä.

  • 16.00–16.30 Kansakunnan synnystä heimosotiin – Viena-kirjallisuuden vaikutukset suomalaiseen politiikkaan ja yhteiskuntaan, Tuomo Kondie, FM, väitöskirjatutkija

    Kuinka Vienaa koskeva kirjallisuus ja sitä kautta rakennettu Karjala-kuvasto on vaikuttanut suomalaiseen politiikkaan ja yhteiskuntaan. Se on ollut keskeinen tekijä esimerkiksi 1800-luvun suomalaisaatteessa, kansakunnan rakentamisessa ja itsenäisyyspyrkimyksissä, heimosodissa, jatkosodan aikaisen miehityshallinnon toimissa ja myös evakkojen asutuspolitiikassa.

  • 16.30–16.45 Keskustelua
  • 16.45–18.10 Juha. Ilmari Särkän vuonna 1956 ohjaama elokuva, joka perustuu Juhani Ahon saman nimiseen romaaniin. Johdatus elokuvaan Jouni Alavuotunki
  • 19.00– Illanvietto, buffet (25 €), muusikko Arto Rinne esiintyy

Puheenjohtajana toimii Eeva-Kaisa Linna

Sunnuntai 18.9.

  • 10.00–10.45 Ilmari Kiannon taistelu Vienan vapaudesta, Panu Rajala, FT, kirjailija

    Ilmari Kianto matkaili koko ikänänsä Vienassa niin kauan kuin se oli mahdollista ja taisteli Vienan vapauttamiseksi, mutta ei tässä tehtävässään koskaan onnistunut. Se oli hänen kirjallis-poliittisen uransa suurin pettymys ja turhautumisen aihe.

  • 10.45–11.30 Puun ja kuoren välissä: Venäjän Karjalan suomenkieliset kirjailijat tilan ja identiteetin kirjoittajina. Tuulikki Kurki, professori

    Maailmassa on useita valtiollisia rajaseutuja, joilla erilaiset kulttuuriset, kielelliset ja etniset ryhmät ja vähemmistöt kamppailevat omasta tilastaan sekä kulttuuriensa ja identiteettiensä määrittelystä. Puheenvuoro käsittelee Venäjän Karjalan suomenkielisen kirjallisuuden asemaa keskusjohtoisen kulttuurin ja valtiollisen rajaseudun välisissä jännitteissä 1900-luvulta 2000-luvulle. Lisäksi puheenvuoro käsittelee sitä, kuinka Venäjän Karjalan suomenkielinen kirjallisuus ilmentää monilla rajaseuduilla tapahtuneita ja parhaillaan käynnissä olevia rajoihin, tilaan, liikkumiseen ja identiteetteihin kytkeytyviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia prosesseja.

  • 11.30–11.45 Keskustelua
  • 11.45–12.45 Lounas (12 €)
  • 12.45–13.15 Vienan sadut kirjallisen työn innoittajina, Markku Nieminen, kirjailija

    Markku Nieminen aloitti suullisen perinteen keruun Vienassa neljä vuosikymmentä sitten. Muun aineiston ohella hän tallensi systemaattisesti vienalaisia satuja. Tämän tuloksena hän on julkaissut satukirjoja ja -levyjä niin lapsille kuin aikuisillekin. Satujen kerrontatapaa hän on hyödyntänyt myös Vienaa käsittelevässä Kylä-romaanissaan.

  • 13.15–14.00 ”Iivossa kiehui jotain. Sota oli mennyt hänen päähänsä.” Veli-Matti Ural, sarjakuvataitelija

    Karjalan Paavon eli Paavo Ahavan poika Iivo oli jo lapsuudestaan heimoaatteen läpilyömä idealisti, joka haaveili vapaasta Karjalasta ja Vienasta, kuten koko perheensä. Ensimmäisen maailmansodan vuodet mullistavat koko siihenastisen maailman: tuliluontoinen nuorukainen joutuu miettimään, mitä kautta edistää haavettaan. ”Punaiseksi heimosoturiksi” kutsuttu Iivo seikkailee sarjakuvaromaanissa ”Ahava – Ensimmäinen lippu” niin Ilmari Kiannon kuin Vienan Karjalan suurlaulajien kanssa.

  • 14.00–14.15 Kuka oli Onttoni Miihkali? Eeva-Kaisa Linna

    Vienankarjalaista lähtöperää ollut, mutta Kuusamon rajoilla syntynyt Onttoni Miihkali eli Mikko Karvonen eli Mikko (Mikael) Karresand oli heimosoturi, joka joutui pakenemaan Suomeen. Opettajana pitkään Kuivajärvellä työskennellyt Miihkali oli Domna Huovisen vävy ja Ilmari Kiannon kaveri, kirjailija, joka kirjoitti useita sotakirjoja, sotiemme tiedustelija, joka Vuokkiniemen kansalliskokouksessa 20. heinäkuuta 1941 pitämässään puheessa julisti Itä-Karjalan liitetyksi Suomeen.

  • 14.15–14.30 Tilaisuuden yhteenveto ja päätös, Karjalan Sivistysseuran toiminnanjohtaja Eila Stepanova
  • 14.30– Päätöskahvi (5 €)

Puheenjohtajana toimii Senni Timonen

Kuusamo-opistolla on symposiumin ajan esillä Ahava – Ensimmäinen lippu -sarjakuvakirjaan perustuva näyttely.

Symposiumiin on vapaa pääsy.

Lounas 12 € ja päiväkahvi 5 €

Lauantain iltatilaisuuden buffet viinin kera 25 €.

Ruokailuliput voi lunastaa paikan päällä Kuusamo-opistolla.

Lisätiedot:
Kuusamo-opisto, Kitkantie 35, 93600 Kuusamo
puh 050 444 1157, opisto@kuusamo.fi

Lue nämäkin:

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.