Artikkelit

Timoi Munne: “Minä elän karjalakse”

Kirjoittanut: Hiloin Natoi
Julkaistu: 4.11.2020
Asiasanat: karjalan kieli

Täl kerdua paginkanzannu on Timoi Munne. Konzu kyzyin hänel, midä häi sanos omas ičes kolmel virkehel, Timoi vastai nenga: “Minä olen Liberis eläi kul’tuururuadai, suuren taloin ižändy da kolmen poijan tuatto. Minul on äijy karjalastu tuttavua mollembil puolil Karjalua. Suvaičen hil’l’ažuttu da elostu kyläalovehel.”

– Enzimäine kyzymys on kummalline. Konzubo sinus rodih karjalaine? Sinähäi et karjalazennu ainos olluh.

– Minul on olluh ainos suomenkarjalaine identitiettu. Tuatan sugu on Karjalan kannakselpäi da muaman Pohjas-Karjalaspäi. Minun leviembi karjalaine identitiettu sai allun, konzu elin Petroskoil 90-luvun algupuolel da sen jälles sit Suomes. Ystävys Santtu Karhun da toizien karjalazienke on olluh minule ylen tärgei.

– Roindua myöte sinun muamankieli on suomi, ga sit sinä vaihtoit sen karjalan kieleh. Konzubo?

– Enzimäzen kerran minä kuulin karjalan kieldy Petroskoil olles 90-luvul. Hil’l’akkazin alloin sit tuttavumah kieleh, enzimäi vaiku šuutkakse, sit Karjalan Kielen Seuras ruadajes da yliopistos opastujes jo tovellizembah luaduh. Kielen vaihtoin terväzeh, konzu vaihtamine rodih mahtollizekse vuvvennu 2010. Karjalankielizii paiči minuu suvus ei ole.

– Maltat karjalakse hyvin. Kusbo olet kieleh opastunnuh? Mindähbo juuri livvinkarjalan olet vallinnuh omakse?

– Da, minä pagizen aiga hyvin, no putilleh kirjuttamine ei mene muga kebjiesti. Enimyölleh olen opastunnuh kieleh kuundelemal, pagizemal da lugemal. Minä ainos pagizen karjalankielizenke vaiku karjalakse. En minä livvinkarjalua vallinnuh ole. Se ičepäinneh tuli moizekse. Toinah se on sevoitus Santtu Karhun da toizien karjalazien paginkielen luaduu da yliopistos dai muijal opastuttuu normiiruittuu livvinkarjalua.

– Karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru – liitytähgo net sinun ruadoh vai ongo niilöil mitahto muu merkičys?

– Se merkiččöy minule äijäl persounallizesti. Karjalaine kul’tuuru on olluh minun ryndähäs jo hätken. Oma sugu da meijän eloksen alovehen istourii on olluh minule ainos mieldykiinittäjäi. Omii vahnembii, died’oloi da buaboloi olen pagizutannuh. Niidy iänityksii toiččinah kuundelen. Jovensuun yliopistos opastuin perindehen tutkimukseh da sie äijäl tutkittih karjalažuttu.

Toizien luajittuloi pajoizii minä pajatin jo enne kielen tovellistu maltanduagi. Sit jo rubein azumah omii. Niidy on kerdynyh jo vägitukku da puaksuzeh pajatan rahvahale. Uuttu pajostugu on ainos piäs haudumas. Pahakse mielekse omua gruppua minul ei nygöi ole. Muuzikan ližäkse minul on olluh kaikenjyttysty literatuuru-, teatru- da kinoprojektua.

– Olemmo sinunke yhtesgi ehtinyh ruadua. Mindäh sinun mieles juuri yhtesruandu on aijankohtaine dielo karjalan kielen kohtal?

– Hos olengi moine erakko da päčin rinnal briilottelii, onhäi se vessel hommata midägi yhtes. Suan paista toizienke rakkahal kielel da oma kielenmalto kohenou. Kaikis tärgiembi on se, gu sit parembi ellendämmö toine tostu, toizien mielii da paginluaduu. Myö karjalankielizet olemmo jo valmehekse levälleh eri čuril.

– Suomes on nähty enzimäine pitky kino karjalan kielel “Sygyzyn jälles roih kevät”, da sinä olet olluh kiändämäs karjalakse ozuttelijoin sanoi. Mi oli sit ruavos kebjevin da mi vaigevin?

– Olihäi se suuri ruado, ku enzimästy kerdua Suomes mostu kinuo olimmo azumas. Kebjieh ei mennyh nimidä täs ruavos. Tiettäväine, kiändämizes on se probliemu, gu ihan yhtenjyttyöh et voi ainos kieles toizeh kiändiä. Merkičys voibi kebjieh da petties muuttuo toizekse. Toine dielo oli se, ku ozuttelijat enne kinon luadimistu ei maltettu karjalakse ni yhty sanua. Tahtoin, gu repliekat oldas ellendettävät da intonatsii olis tävvellizen hyvä. Tekstan ližäkse minä työnnin ozuttelijoile iänitykset da muudugi karjalankielisty kuunneltavua. Minun mieles tulos on hyvä.

– Sinä jo hätken olet olluh Kondiilahtel piettävän Pajotpivon vedäjänny. Kenbo on olluh Pajoloin alguhpanijannu dai kui se ideju lähti kehittymäh?

– Pajoloin alguhpanij annu oli pieni ruadojoukko, kudaman vedäjänny on olluh Jari-Pekka Kinnunen. Myö dogadiimmo, gu karjalankielizel da päivännouzupuolizel rahvahanmuuzikal ei ole Suomes omua piduo. Nygöi olemmo jo nelli kerdua pruaznuinnuh Pajoloi. Kui Karjalas muga i Suomesgi on karjalankielisty pajattajua, pajojoukkuo da gruuppua, on perindöllisty da nygyaigastu muuzikkua. Meile on hyvä kuulta toine tostu, suaja uuzii virityksii da kehittiä karjalastu muuzikkua ielleh. Rahvas ollah otettu Pajot-pivot vastah ylen hyväl mielel.

– Tiijät hyvin karjalan kielen dieloloih näh Suomes dai Ven’an Karjalas. Sanozitgo, midä hyviä da ei ylen hyviä on ruattu tiä da rajan tagan? Mittumua yhtehisty ruaduo vois olla mollembin puolin rajua karjalazil?

– Mollembat valdivot ei ylen hyvin kohtavuta karjalan kieleh. Sih näh ei tietä nimidä, se on heile yksikai libo daže varattavu. Kielen virrallistu stuatussua ei tahtota kohendua. Valdivon hyväksyndy da abu olis ylen tärgei, no yhtel aigua meile pidäy mustua, gu kielen kehittämine da lujendamine on enzimäzikse meijän oma ruado. Paiskua
ainos da kaikkiel toine toizenke omal kielel, se on jo ylen hyvä. Minun mieldy enimite kiinittäy karjalankieline normualine argi da elos da täs dielos pruazniekat dai perindöllizet ruutat ei äijiä avvuteta.

– Karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru nygözes muailmas. Mittumat net oldaneh sinun mieles?

– Karjalan kielel da karjalazel kul’tuural on ylen tärgei rouli minun elokses. Niidy en voi eroittua muus elokses da panna omah čuppuh. Minä en elvytä karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua. Minä elän da olen sidä.

– Kaikil pagizuteltavil kyzyn: Mittuman kyzymyksen tahtozit iče luadie? Luaji da vastua sih. Sinä olet luadinuh moizen: Mi on čomin sana karjalan kieles?

– Suvaičus.

Kuva: Juhani Joensuu

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.