Timoinke olen konzugi luadinuh pagizuttelun, kudaman oččikokse rodih “Minä elän karjalakse”. Nygöi Unis da mierol-ozutelman enzi-illan jälles voin sanuo, gu häi eläy dai ozut telehes karjalakse. Toizielpäi: mindäh ozuttelehes, eläy häi karjalakse lavalgi. Kačot da uskot.
– Sinun uvven Unis da mierol-ozutelman enzi-ildu oli 2. ligakuudu Viinijärvel. Ozakse olin silloi paikal da voin sanuo, gu se on koskettai da ajattelemah virittäi. Olet maltanuh hyvin ozuttua, kui pienen ristikanzan kauti on histourii mennyh da mittumua jälgie on jättänyh. Konzubo da kui tuli sinulles mieleh ideju luadie ozutelmu? Mindäh piähengekse olet vallinnuh juuri brihačun?
– Ideju tuli mieleh jo vuozii tagaperin, ga vaste nygöi 2021 sain abudengua käzikirjutuksen da kogo projektan azumizeh. Monolougu olis jygei azuo abudengattah. Allus algajen duumaičin piäroulih brihačun. Minun oma tuatto oli brihaččuine, konzu heile pidi lähtie evakkoh. Sit iče minä olen toizen polven evakko.
– Piähengen nimi on Santtu. Kuuluu sie Van’oingi nimi. Kuibo olet vallinnuh nämmä da muut nimet?
– Hänen nimi on Mikiččän Puavilan Šakko. Voibi Santuksegi kuččuo. Minul eläy Karjalas yksi ylen lähäine Santtu – Santtu Karhu. Šakon Hyrzyläs eläjien dovarišoin nimet otin omil poijilpäi: Pedru, Miitrei da Van’oi.
– Sinä ozuttelettos kaikis roulilois: olet pieni brihačču, se samaine kazvanuh briha, nevvostoliittolaine saldattu, suomelaine opastai. Kenbo vie da oletgo ihan allus piättänyh, gu kai roulit oldas sinun? Ongo jygei vai kebjei siirdyö roulihpäi toizeh da ezimerkikse pienes brihačus brihah?
– Vie olen konduktoru Värčilän raududoroguazemal keviäl 1940. Kerdomukseh pidi vältämättäh suaha nämmä toizet roulit da monolougua ku olin luadimas, ičehäi pidäy kai ozuttua. Sidä diivuičemmos, kui kebjiet kai siirdymizet ollah. Toinah minä olen putin ozuttelii. Kai ozuttajan ruado tiettäväine nouzou omis tundoloispäi. Sendäh onnuako kai menöy nenga kebjieh.
– Pagizet ozutelmas karjalakse, ven’akse da suomekse sego ližäkse vie karjala-suomi-segakielel sit, konzu tahtot ozuttua, kui brihačun kieli on muuttunuh Suomes eläjes. Ongo jygei siirdyö kielespäi kieleh? Kui olet vallinnuh net kohtat brihan segakielizes paginas, kuduat ollah jiädy karjalazikse da kuduat ollah muututtu suomelazikse?
– Minähäi iče olen segakieline da olen kuulluh toizii segakielizii karjalazii ezimerkikse Paginpertis. Kielen muuttumine karjalaspäi suomekse meni kirjuttajes muga kui automuattizesti. Sit harjaituksis sanat vie mugavuttih ozuttelijan suuh.
– Sinun ozutelmas on sen aijan atmosfi eru ozutettu ylen hyvin. Kusbo olet eččinyh vahnanaigazet sovat da muut rekviziitat?
– Minul on taloi täyzi kaikenluadustu vahnua sobua da muudu lomuu. Kai hatut, šliäpät da muut piäspiettävät, kudat ollah käytös täs suures roulis, ollah minun omat. Sit vuarnakon ostin kustahto.
– Midä tahtot sanuo nygözile karjalazile da suomelazile tämän oman ozutelman vuoh?
– Tahtozin sanuo, ku tämä ozutus andau hoivendustu da liä kiččöy meidy kaikkii, ket ollah menetetty oman kielen, vieron da identitietan.
– Kuibo duumaičet, äijätgo tunnustetah sinun ozutelmas iččie libo toinah omii sugulazii?
– Karjalazile tämä on yhtehine suuri da merkiččii kogemus. Duumaičen, ku äijät voijah tunnustua mielet, kudamii täs ozutetah.
– Hyvä olis kävvä nečen ozutelmanke školih. Midä sanozit algusanois školah tulduu?
– Algusanat sanou brihačču, kudai tulou kerdomah heile oman eloksenstarinan.
– Ozutelman enzi-ildu, kui jo olen maininnuh, oli Viinijärvel. Sit 17. ligakuudu tulet Jovensuun Paginpertih, min jälles 19. ligakuudu Päivännouzu-Suomen yliopistoh livvinkarjalan kursale da ozuttelettos luvendon sijas. Konzubo da kus voibi nähtä ozutelmua tuliel aigua?
– Karjalan kielen nedälil kylmykuun lopul opin ozuttua tädä joga päiviä. Tiijoitan täs dielos myöhembä.
Teksti ta foto: Hiloin Natoi, 13.10.2021 Oma Mua
