Artikkelit

Mustavalkoisessa kuvassa puutaloja kylän tien varrella

Tunguonkarjalazet da heijän runot

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 7.12.2021
Asiasanat: historia

Karjalazii runoloi tiettih dai pajatettih ymbäri Karjalua, ga yhtes kohtas enämbän, toizes vähembän. Nygöi on ylen jygei sanuo, min periä eri alovehien karjalazet eri luaduh mustettih tädä omaluadustu pajoperindyö. Onnuako täh piätökseh myö tulimmo nygöi iče, konzu ečimmö arhiivois ainehistuo libo otammo mintahto kniigan kädeh. Gu ei ole kogomukses äijiä tämän alovehen runoloi, sit sanommo, gu ei tietty libo ei maltettu pajattua. Voibi täh azieh kaččuo toizesgi puoles. Onnuako tiedomiehet ei ehtitty kävvä joga kyläh, ei ehtitty pagizuttua rahvahii, ei ehtitty panna mustoh kaikkie. Perindö jiäy tundemattomakse. Sidä ei tietä sissäh kuni kentahto enzimäine ei tule da ei avua sida “sanastu arkuu”. Tunguon karjalazien rahvaharunohuon da runolauluperindön löydäjäkse voibi sanuo Santra Stepanovua. Vuvvennu 2020 nägi päivänvalgien Tunguon rahvahan suusannallista perinnehty -kniigu, kudai ylen terväh löydi omii lugijoi da rodih bibliogruafizekse harvakse.

Tämän kniigan sivuloil ezmäzen kerran oli painettu vägitukku kalevalanmittastu runuo: eepillizii pajoloi, svuad’bupajoloi, tiedohussanoi da lapsien folklourua.

Konzu suomelazet 1800-luvul käydih Vienan Karjalah eččimäh runoloi da kirjuttamah sanastuo sanakniigoih niškoi, Tunguon čupun kylät ei jiädy käymättäh. Tunguon kylis ruadoi, ezimerkikse, Arvid Genetz, ga pahakse mielekse vähä midä rahvahanrunohuttu silloi hänes puutui kirjuttua. Suomelazen literatuuran arhiivas Helsinkis on olemas tunguonkarjalazien folklourua. Vuozinnu 1930–1950 suomelazet tiedomiehet pandih mustoh ainehistuo niis karjalazis, kuduat vuozinnu 1921–1924 tuldih elämäh Suomeh. Meigäläzet zavodittih kerätä rahvahanrunohuttu täl alovehel läs samal aijal. Ezmäzenny keriäjänny oli myöhembäh tundietukse tulluh rahvahan kirjuttai Juakko Rugojev. Vuvvennu 1937 vie nuorennu opastajannu hänel puutui kävvä nämmih kohtih, kuulta eläviä tunguon paginluaduu da panna mustoh harvinastu ainehistuo. Häi ezmäzenny kirjutti Kilpakosinta-, Päivölän pivot-, Vellamon neito-, Meren kosijat-, Neidon lunnastus- da muudugi runuo. Myöhembäh 1956–1959 vuozil ližiä runuo puutui suaha praktiekan aigua yliopiston opastujil F. Fodoroval da I. Kondratjeval.

Ihmisiä pöydän äärellä juomassa teetä, pöydällä on samovaari

Tutkijan Santra Stepanovan paginkanzat Anna
da Boris Artemjevat omas kois Uškelan kyläs
vuvvennu 1972.

Samal aigua nämmä keriäjät pandih mustoh suuri vuitti tiedohussanoi, arhiivas löydyy läs 50 tekstua. Onnuako niidy olis kerätty enämbigi, ga aigu oli moine: rahvas varattih sanuo, gu tiettäh niidy, toizekse gu sanonet, ga sit kai voimu sanal iäres lähtöy. Onnuako toiči vie net sanat pättih elaijas. A muite maltettih tiä piästiä eri voimattomuksis, maltettih verdy azettua dai tuldih abuh, konzu mado n’okkuau, tiettih, kui pidäy lastu kylys kylvettiä. Vie läs 30 vuottu tagaperin Tunguon čupul löydyi hyvii maltajii tiedoiniekkoi, kuduat mustettih nämii luguloi dai mielihyväl saneltih niidy tutkijoile. Kalevalanmittazien runoloin joukkoh kuulutah sežo svuad’bupajot: niidy ennevahnas pajatettih andilahan kois (Kokko lendi -pajuo) da sit sulhazen kois, konzu vastattih molodoloi (Miero vuotti uuttu kuudu -pajuo). Ilmai niidy runoloi da itkuvirzii ni mi svuad’bu ei mennyh. Kalevalanmittazii bajutuspajoloi lapsih niškoi Tunguol ei olluh äijiä, puaksembah lapsile pajatettih pitkii runoloi. Muga oli Kiestinkin čupulgi, täs mainitah omis kniigois tutkijat. Nenga perindö säilyi da siirdyi polvespäi polveh.

Kaččuo Tunguon rahvahan suusannallista perinnehtä -kniigua nygöi voibi Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital: http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/ustnaja_poezija_tungudskih_karel_szhat.pdf

Runoloin ližäkse tiä voibi lugie suarnoi, legendoi da tiijustua midä vie tiettih da maltettih Tunguon čupun karjalazet. Kirjutustu valmistajes olen käyttänyh Sandra Stepanovan kniigan “Tunguon rahvahan suusannallista perinnehtä” algusanas tieduo.

Teksti: Valentina Mironova, Oma Mua 1.12.2021

Lue nämäkin:

Olgan čuppuni: Šormet multah

Olgan čuppuni: Šormet multah

Kuuntele artikkeli luettuna:   Kevät kallistuu kešäh päin. Nurmella noušou vihanta. Valkie-, kelta- ta šinipäiset krookussat avauvutah päiväpaissošša. Koivun lehet ollah hiirenkorvalla. Meččä alkau vihertyä. Lintuset kilpua čirčetetäh. Pihamualla raštahat...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.