Uutiset

Tutkijat ečitäh uušie tietoja karjalaisista runonlaulajista

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 26.4.2021

Kalevalan piirin runot ta runonlaulajat on tutkittu parahiten. Šemmoni piätöš voipi luatie julkaistujen ta arhiivoissa šäilyjien materialien miärän mukah. Eeppistä kanšanrunoutta Kalevalan piirissä kerättih kuin Šuomen folklorin tutkijat, niin ni Venäjän folkloristit. Tämän piirin eläjiltä kerätyt runojen tekstit on painettu Šuomen kanšan vanhat runot -moniošašešša kokomukšešša.

Neuvoštoliiton aikana runoja Kalevalan eläjiltä kirjutti Risto Bogdanov vuotena 1928, myöhemmin hiän julkaisi ošan niistä Karjalaini kokomuš-kirjašša, mi painettih Leningradissa vuotena 1929. Šen lisäkši vuotena 1928 runoja keräsi N. Hristofanov, vuosina 1934 ta 1938 – Paraskovja Kuikka, T. Toppinen, U. Harlamova. Vuosina 1935 ta 1936 – J. Lipkina, 1937 – T. Ananina, 1938 – Ivan Pažlakov, 1939 – Juakko Rugojev, F. S. Fomkin, 1940 – M. V. Gordejeva, A. R. Leontjeva, N. O. Lehto. Vuotena 1941 – E. M. Gran, N. O. Lehto, K. Luoto, 1945 – E. M. Gran, 1946 – Viktor Jevsejev, Jegor Kallio, 1947 – Elina Guttari, Jegor Kallio, V. K. Melläri, 1948 – Elina Guttari, Viktor Jevsejev, Unelma Konkka, 1949 – Viktor Jevsejev, Paraskovja Kuikka, A. P. Mäkelä. 1957 – V. I. Kiiranen, Paraskovja Kuikka, 1963 – J. V. Krasovskaja, A. S. Tupitsina (Stepanova), 1967 – A. S. Stepanova, 1968 – Elina Timonen, 1975, 1979 – R. P. Remšujeva, 1984 – A. S. Stepanova.

Nyt Karjalan runonlaulajat: šähkötietošanakirjasaitilla on kerätty tietoja Kalevalan piirin 29 runonlaulajašta.

  • Aksinja Ivanovna Ananina, Kenttijärvi, 1876;
  • Agafja Ivanovna Antipina, Pirttilakši, 1874;
  • Anastasija Sidorovna Bogdanova, Lonka, 1897;
  • Anastasija Ivanovna Kallio, Pirttilakši, 1880;
  • Nikolai Kirillovič Karhu, Latvajärvi;
  • Vasilii Andrejevič Kirillov, Vuokkiniemi;
  • F’odor Leontjevič Larionov, Šuopaššalmi, 1910;
  • Varvara Matvejevna Lesonen, Pirttilakši, 1853;
  • Matr’ona Patrikejevna (Terentjevna) Lesonen, Venehjärvi, 1877;
  • P’otr Jemeljanovič Lesonen, Kivijärvi, 1882;
  • Stepan Jemeljanovič Lesonen, Kivijärvi, 1879;
  • Fedot Terentjevič Lesonen, Venehjärvi, 1845;
  • Jevgenija Ivanovna Lesonen, Kenttijärvi, 1884;
  • Matr’ona Sidorovna Lettijeva, Vuonnini, 1868;
  • Jevdokija Vasiljevna Lipkina, Uhtuo, 1883;
  • Hotatta Ivonovič Malikin, Vuonnini;
  • Anna Sidorovna Malikina, Vuonnini;
  • Marija Vasiljevna Malikina, Hämen Kuomutti, 1895;
  • Filimon Vasiljevič Minin, Ohta, 1910;
  • Marija Ivanovna Mihejeva, Uhtuo, 1884;
  • Marija F’odorovna Nikulina, Jyškyjärvi, 1891;
  • Mavra Maksimovna Pankratjeva (Pimenova), Jyškyjärvi;
  • Tatjana Aleksejevna Perttunen, Latvajärvi, 1880;
  • Marija Andronovna Remšu, Kivijärvi, 1865;
  • Anna Mihailovna Rettijeva, Vuokkiniemi, 1895;
  • Mihail Petrovič Stepanov, Haikol’a, 1898;
  • Kirill Petrovič Haurinen, Uhtuo, 1868;
  • Mavra Maksimovna Hotejeva, Uhtuo, 1864;
  • Jevgenija Ivanovna Hämäläinen, Kivijärvi, 1882.

Tietoarhiivašša on vielä folkloritallennukšie 47 esittäjältä, kumpasien elämänkertatietoja Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ruatajat ei tiijetä.

  • A. K. Bogdanova, Uhtuo, 1864;
  • Jekaterina Vesiljevna Bogdanova, Puanajärvi, 1865;
  • Marija Vasiljevna Bogdanova, Šalkovuara, 1864;
  • Aksinja Ivanovna Vasiljeva, Čikša, 1872;
  • Marija Petrovna Vatanen, Koštamuš, 1881;
  • V. I. Jegorova, Röhö, 1860;
  • Sofja Aleksandrovna Jelizarova, Puanajärvi, 1865;
  • Anastasija Ivanovna Kallio, Tollonjoki, 1876;
  • Matr’ona Vasiljevna Karmujeva, Vuokkiniemi, 1876;
  • Jelena (Helena) Grigorjevna Karpova, Alajärvi, 1867;
  • F’odor Fillipovič Karhu, Röhö;
  • Avdotja Mihailovna Karhujeva, Latvajärvi, 1841;
  • Marija Mihailovna Karhujeva, Latvajärvi, 1849;
  • Anna Vasiljevna Kettunen, Luušalmi, 1906;
  • Palaga Ivanovna Kirillova, Piešunki, 1896;
  • Ivan Andrejevič Kondratjev, Vuokkiniemi, 1910;
  • Avdotja Jakovlevna, Kuz’mina, Šompajärvi, 1896;
  • Stepanida Sem’onovna Kuz’mina, Haikol’a, 1900;
  • Anastasija Artemjevna Lazareva, Uhtuo;
  • Irina Timofejevna Laukkanen, Šuojärvi, 1889;
  • Anastasija Andrejevna Lesonen, Vuokkiniemi, 1910;
  • Marija Timofejevna Lesonen, Tollonjoki, 1910;
  • Anna Grigorjevna L’ummos, Kepa, 1896;
  • Muarie L’aukkainen, Kontokki;
  • Malikin F’odor Ivanovič, Vuonnini, 1864;
  • Irina Sidorovna Mattinen, Uhtuo, 1871;
  • A. Mitrofanova;
  • Anna Sem’onovna Mäkelä, Vuokkiniemi, 1868;
  • Marija Nikulina, Jyškyjärvi, 1880;
  • Anna Andrejevna Nikulina, Jyškyjärvi, 1937;
  • Paraskovja Pankratjeva, Jyškyjärvi, 1882;
  • Agafja Ivanovna Pekšujeva, Vuokinšalmi, 1875;
  • Mihail Ivanovič Pekšunen, Šuojärvi, 1881;
  • Jefrem Sergejevič Prohorov, Vuokkiniemi, 1878;
  • Varvara Nikiforovna Prohorova, Ponkalakši, 1884;
  • Ol’ga Aleksejevna Rekina (Artemjeva), Šuopašvuara, 1892;
  • Aleksandra Andrejevna Remšujeva, Vuokkiniemi, 1914;
  • Aleksandra F’odorovna Remšujeva, Niskajärvi, 1902;
  • Irina Ivanovna Remšujeva, Vuokkiniemi, 1840;
  • Aleksandra Petrovna Samoilova, Uhtuo, 1905;
  • Fedosja Zaharovna Stepanova, Šompajärvi, 1905;
  • Marija Ivanovna Terentjeva, Pirttilakši, 1911;
  • Uljana Ivanovna Tuntujeva, Kontokki, 1909;
  • Ol’ga Fadejeva, Venehjärvi;
  • Pantelei Fokin, Akonlakši, 1839;
  • Uljana Petrovna Hoikka, Uhtuo, 1887;
  • Uljana Panfilovna Järvisalo, Kenttijärvi, 1877

Teksti: Valentina Mironova, Oma Mua 21.4.2021
Foto: Runonlaulaja Aksinja Ivanovna Vasiljeva, Kalevala, 1970-vuuvvet. Kuva otettu pereharhiivašta.

Lue nämäkin:

Nedälin 6 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Nedälin 6 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Yrityksii evustai Eloikeinoeloksen keskusliitto EK vuadiu miljardoin veroalendustu yrityksile Kaikkiedah 3,5 miljardan euron veroalenduksen tarkoituksennu olis ravevuttua Suomen hillennyh talovus kazvandah. Keskusliitto ehoittau, gu yritysvero libo yhtehistövero...

Nedälin 5 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Nedälin 5 Yle Uudizet karjalakse Yle Areenassa

Srojimiszakonan kebjendämizet ollah viritetty kunnat eččimäh uuzii taboi rannoin suojuamizekse. Vuvven allus voimah tulluon uvven zakonan mugah moizih al 30:n kvadrattumetrin talovushuonuksih niškoi, kui ezimerkikse randukylylöih näh, enämbiä ei pie pakita...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.