Uutiset

Tutkijat ečitäh uuzii tiedoloi karjalazis runonpajattajis

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 3.5.2021

Kondupohjan (endizen Petrovskoin) piirin kylih kirjuttamah rahvahanrunohuttu käydih vie 1800-luvun lopul suomelazet tutkijat. Vuozinnu 1871-1872 rahvahanperindön tutkii da keriäjy Axel August Borenius oli seiččie kerdua käynnyh Vienan da Anuksen Karjalah pagizuttamah karjalazii. Kaikkiedah häi pani mustoh 1 600 tekstua. Kuulužimannu anuksenkarjalazennu runonpajattajannu, kuduadu Borenius löydi Suvi-Karjalan čupul, oli Arhippu Muilačču Elmitjärvespäi. Myöhembäh Nevvostoliiton aigua Muilačun bunukkoi. Anastasija Nikiforovua da Marija Arhipovua kirjutettih Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajat. Nygöi Karjalan runonpajattajien saital löydyy Kondupohjan piirin 15 runonpajattajan nimie da kuda-midä tieduo heih nähte (luvettelos on pajattajan nimi, kylä, kuduas hänes kirjutettih runoloi, da pajattajan roinduvuozi):

  • Paraskovja Mitrofanovna Artamonova, Jängäjärvi, 1847
  • Marija F’odorovna Arhipova, Elmitjärvi, 1886
  • Aksin’a Petrovna Buldujeva, Vuohtjärvi
  • Aleksandra Ivanovna Zaitseva, Pidžul, 1866
  • Fedosja Ivanovna Zaitseva, Pidžul, 1874
  • Tatjana Grigorjevna Iljina, Lubasalmi, 1855
  • Andrei Konstantinovič Isakov, Činojärvi, 1888
  • E. A. Karpina (I. A. Kirpina), Mundärvi, 1911
  • Anastasija Petrovna Larionova, Uškalu, 1910
  • Stepanida Petrovna Markova, Säpsjärvi, 1852
  • Akulina Sergjevna Martinova, Soudjärvi, 1864
  • Ol’ga Mihailovna Melehova, Suopohju, 1882
  • Anastasija F’odorovna Nikiforova, Elmitjärvi, 1888
  • Jekaterina Ivanovna Sofonova, Kentdärvi, 1856
  • Jevdokija Grigorjevna Terentjeva, Ol’koilu, 1881 (1888).

Tutkijoil on tiijos vie 23 hengie, kudualois 1900-luvun aigua on pandu mustoh erilazii runoloi. Arhiivas paiči runoloi on vaiku heijän nimet da roinduvuvvet, tostu tieduo ei ole säilynyh.

  • Akulina F’odorovna Andropova, Kuudamlahti, 1900
  • Van’a Arhipov, Elmitjärvi, 1931
  • Irinja Arhipova, Elmitjärvi
  • Agafja Jefimovna Afanasjeva, Ol’koilu, 1866
  • Anna Jegorovna Bogdanova, Vuohtjärvi, 1868
  • Matr’ona F’odorovna Varviainen, Koikari
  • Anna Fedotovna Vasiljeva, Pidžul
  • Paraskovja Jakovlevna Vasiljeva, Pidžul, 1864
  • I. L. Gavrilova, Koikari, 1903
  • Paraskovja Lukinična Jeremejeva, Ol’koilu, 1871
  • Nikolai Gavrilovič Jefimov, Pyhäniemi, 1877
  • Anna Borisovna Jefimova, Lindjärvi, 1907
  • A. Zaitseva, Vuohtjärvi
  • Matr’ona Osipovna Isakova, Mundärvenlahti, 1913
  • Jevdokija Bogdanovna Larionova, Vuohtjärvi, 1873
  • Paraskovja Dmitrijevna Larionova, Koikari
  • Anna Nikolajevna Leontjeva, Justjärvi, 1878
  • Marija Ivanovna Moisejeva, Uškala, 1865
  • Marija Jakovlevna Sem’onova, Kellola, 1871
  • Ol’ga Vasiljevna Filippova, Vuohtjärvi
  • Fedosja Afanasjevna Filippova, Koikari, 1867
  • Jelena Ignatjevna Fomina, Himola
  • L’ubov’ Kuzminična Česnokova, Justjärvi, 1880

Kielen, literatuuran da histourien instituutan rahvahanrunohuon tutkijat kiännytäh Oma Mua-lehten lugijoin puoleh da kyzytäh abuu. Tutkijat tahtotah suaha enämbän tieduo Karjalan runonpajattajis. Olis hyvä tiijustua nämmien ristikanzoin eländyvuvvet, toinah omahizet mustetah midätahto heijän elaijas, keltahto on vahnoi kuvii. Suadu ainehisto sijoitetah saitale illh.ru/KC2/ dai abuniekoin nimet mainitah keriäjikse.

Teksti: Valentina Mironova, Oma Mua 28.4.2021
Foto: J. Surhasko. Instituutan tutkijat piettih yhtevytty tundiettuloin runonpajattajienke da heijän omahizienke. Kuva luajittih vuvvennu 1988, tagariävys ollah tutkijat Santra Stepanova, Tatjana Sen’kina da Raisa Remšujeva. Enziriävys on runonpajattajan Anastasija Nikiforovan tytär.

Lue nämäkin:

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Viikon 39 karjalankieliset radiouutiset Yle Areenassa

Helsingin käräjäoikeudessa on alkanut tällä viikolla poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa arvioidaan sika-influenssa-rokotteen ja narkolepsian syy-yhteyttä seitsemän sairastuneen osalta. Kuluttajien luottamus talouteen saavutti syyskuussa jälleen uuden pohjalukeman,...

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Uusi Pieni suomi-karjala sanakirja vapaasti saatavilla

Karjalan Sivistysseuran pääsivuilla on julkaistu Oppimateriaalit-osiossa uusi Pieni suomi-karjala sanakirja. Sanakirjan ovat laatineet Euroopan kielten päivän 26.9. innoittamana Olga Karlova, Katerina Paalamo ja Natalia Giloeva. Sanakirjassa karjalan eri murteet on...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.