Artikkelit

Ryhmä miehiä ja naisia seisomassa nurmikolla keltaisen rakennuksen edessä

Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 2.9.2022
Asiasanat: Tver, tutkimus

Tänä vuodena 21.–24. heinäkuuda Tverin oblastissa Ruameškan rajonašša, šigäläzissä karieloin kylissä, ruado tutkimušmatkakunda, kumbane keräili šielä lingvistizie da etnologizie materialoida.

Tämä on ollun jo toine žemmuone tutkimušmatka jälgimäzen aijan aloh. Enžimäne tutkimušmatka proidi mänevuodena 2021, i niinže – Ruameškan rajonašša: šilloin že mäni Nikol’skoin s’olašša da žen Tverinkarieloissa: tiedomatka Ruameškan piirin karieloih ymbärykšeššä – Solomčan, Fiilihän da Tuučovan kylissä. Ka jo toizičči žemmuone ajeluš tverinkarielaziin luona yhistäy yksimielizie inehmizie – tutkijoida da aktivistoida, kumbazet tutkitah da luajitah tunnetavakši karielan kieldä da karielan kulturua.

Tutkimušmatka mäni Ol’oššovan kylissä

Tänä vuodena matkakunnan peryštänä lieni tutkijoin arteli Petroskoista, Veniähen tiedoakademijan Karielan tiedokeššukšen Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutašta – nämä oldih kielentutkijat Irina Novak i Natalija Pellinen, rahvahan runoloin tutkija Marija Kundoz’orova da etnologa Sergei Minvalejev. Lizäkši täššä artelissa oldih tutkijat da aktivistat Tveristä i Smolenskašta – istorijan tutkija Anna Savinova, karielan kielen opaštaja Anastasija Runtova, kulturologa Grigorii Zaitsev da allakirjutannun aktivista Aleksandr Bulkin.

Tänä vuodena miän tutkimušmatka mäni karielan Ol’oššovan kylissä, kumbazet ollah noužurannan puolella Ruameškašta; da niinže Nikol’skoin kylissä, kumbazet ollah laškurannan puolella Ruameškašta.

Tutkimušruado oli ažetettu žen rukah: miän šobukaš tutkijoin arteli jagualieči pieniksi partiloiksi, i kakšiin-kolmiin myö lähettih pagauttelemah kyläläzie (informantoida). Paginat informantoike pidimä kaikkieh näh: mittynäne ennen oli kylä, kuin ennen elettih, kuin naičettih, kuin kažvatettih lapšie, kuin ruattih, midä uššottih, kuin pruazniekat pruaznuidih, kuin piiruat paissettih, kuin olutta pandih, kuin läzimizistä piäššettih, kuin kätettih, konža da mintäh karielat tuldih tänne, mytyš on karielan taba – i vielä äijiä-äijiä mih näh. Paginat informantoinke oldih enämmiten karielakši.

Harmaa rakennus jossa on kaksi tornia

Bogojavlenjan kirikkö Ol’oššovan kylän luona.

Matkakunda tutki 10 Karielan kylie

Kohaldi matašta myö šanelima omah ruadoh näh, tverinkarielazin taboih näh, kieleh näh kyželykšen rukah, jogo päiviä piäštiän ilmoih VK-šša (joukošša “KKII:n nuoret tutkijat”) matkaarvautukšet. Arvautukšet oldih niistä inoiloista azieloista, kumbazie myö vaštaimma omašša matašša, – žen muozet: Ken on “pitkänäppi”, “tuhmatukku” ali “laiskapužu”? Mintän skančat karielakši kučutah “kukkopiiraiksi”? Mi yhistäy kumuškua da šeppiä? Konža rodiu “kal’l’a” oluon pannešša? Mih männäh Ol’oššovan rannan eläjin nimet “ylöväzet” da “alovazet”? Mi on “juablokka kuadeissa”? da toizet.

Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan kielitiijon sektoran vanhembi tiedomieš Irina Novak, luadien ajelukšen kogonazen tulokšen, šanou:

– Voit vediä yhteh, što karielan kielen olenda Ruameškan rajonašša Tverin oblastissa ves’ma huolettau, vain vielä on lujahko. Vanhemmat rahvaš paissah karielakši, keški-igäzet – maltetah.

Kaikkiedah miän matkakunda tutki 10 karielan kylie Ruameškan rajonašša; tunnuštuači äijinke mielövinke ristikanžoinke da kallehinke informantoinke; kirjutti paginoida lähillä 20 čuasuloida karielan kielellä; keräi moni folklornoida tekstoida, etnografi zie tiedoloida, da niinže äijä foto- da videomaterialoida; kävi monilla šomilla paikoilla.

Kaikin kerätyöt matašša audio-, video- da fotomaterialat lietäh annettavakši Kielen, kirjallizuon da istorijan instituutan fonogrammarvivah. Žen jälgeh nämä materialat männäh karielan kielen kursoih; lietäh käytettäväkši tiedokirjutukšien kirjuttuas’s’a, karielan meroprijatijoin valmistuas’s’a; männäh luadie.ru-karielansaitalla varoin, da niinže painamizih sotsialnoissa verkkoloissa.

Seminuara Ol’oššovakyläššä

Nyt lyhyöh šanelen tiedomatan hronologijua.

21. heinäkuuda miän matkakunda keriäči Tverissä i läksi Ruameškah. Tulduoh Ruameškah meidä rakkahaldi vaššattih rajonan administratsijan huonehešša tägäläzet naiz’-karielazet. Myö tunnuštuačima, juoldima čuajuo karielan piirainke, šanelima toine toizilla iččieh näh, omah ruadoloih näh, novžovan aijan pluanoih näh. Bes’ouduiččima kuin karielakši, niin i veniäläkši. Miän tiedomatkan tarkotukšie niinže emmä unahtan: naizet žaleimatta annettih meilä tiedot karielan kieleh da taboih näh.

Prostiečehuoh rahmal’noinke ruameškalazinke myö läksimä Ol’oššova-kyläh, missä illalla, kylän kluuban huonehešša, rodih seminuara, kumbazella myö – ekspeditsijan ožanottajat – šaneldima kyläläzillä omua ruadoloida da tutkimizie: Irina Novak i Natalija Pellinen šaneldih tverinkarielan murdehie, Anna Savinova – karieloin šiirdymizie tverin mualoilla, Marija Kundoz’orova – “Kalevalan” runoloida tverin karieloissa, Anastasija Runtova – oman karielan kielen opaššandua, Aleksandr Bulkin – šuomelazin tutkijoin ajelukšie tverin karieloih 19:nnen ijän lopušša, Sergei Minvalejev – karieloidalyydiköidä i hiän kieldä da kulturua, Grigorii Zaitsev – oman karielan internet-saitan luajindua. Seminuaran jälgeh juoldima kyläläzinke čuajuo da mieleheldi pagizima toine toizinke.

Kaksi miestä juttelee penkillä, kolme naista juttelee vieressä seisten, Takana on puuaita ja vihreitä puurakennuksia.

Pagizemma informantoinke Zales’s’an kyläššä.

Elävä yhtevyš ristikanžoinke

Tois’piänä, 22. heinäkuuda, alottuači välitöin ruado da materialoin keriändä. Päivän aloh ekspeditsijan ožanottajat pagauteldih informantoida – Ol’oššovan, Zales’s’an da Nebiličan (ven. Zaručjan) kylissä.

23. heinäkuuda, jiädyöh yökši Zamit’t’ašša – vanhašša veniäläzešša s’olašša – myö eistymä Nikol’skoin karielan s’olah päin. Šielä piäruado oli Illinä-kyläššä, missä oli kerätty bohatta kielimateriala. Niinže myö olima Denisovan kyläššä da Namasteri-kyläššä (ven. Mohnetsi), kumbazešša tägäläzet rahvaš hil’l’akkazin rakennetah Uspenien kirikkyö. Tägäläne naine, jälgimäzen tägäläzen papin tytär, šuatto meidä kirikköh, šaneli žen istorijua da oman perehen istorijua.

Jälgimäzenä päivänä, 24. heinäkuuda, miän matkakunda myöštiäči Ol’oššovan randoih. Myö tiedeleldimä S’olan (Dij ovan), Stuaroin da Pol’ankan kylät (“ylöväzet”), Ol’oššovan da Nebiličan kylät (“alovazet”). Ves’ma tulokšellizešti ruadoma da lämbimäh pagizima informantoinke. A ildapuoleh pidi prostiliečie rahmal’noinke Ol’oššovan rannanke i lähtie pois’, kodih – Tverih, Petroskoih, Smolenskah.

Tämä tiedoajeluš ei ole vain ruado, materialoin keriändä, informantoin kyželykšet. Enžimäzičči tämä on elävä yhtevyš ristikanžoinke: vaštavukšiin ruadosti, erotukšiin igävä, interesnoit šanelukšet elännäštä, mielilöin yhteyvyndä, mahtoloin da tiedoloin vaihoš toine toizenke, juumora, šuutkat da nagro. Tämä kaikki andau vägie, täštä rojitah pluanat noužovah aigah.

Kaikešta šiämeštä šanomma šuuret passibot kaikilla ristikanžoilla, kumbazet annettih meilä oman aijan tämän ajelukšen aloh! Erähät kiitokšet ožutamma Ruameškan tverinkarielan avtonomijan predalla Kullinalla Nina Aleksejevnalla da Ol’oššovan kyläpiirin predalla Kričkinalla Vladimir Aleksandrovičalla – avušta šyin miän ruovon da jogopäiväizen elokšen peruštamašša.

Yksi mies ja kolme miestä keskustelevat talon seinän vieressä penkeillä.

Muamo ta poika Ruameškan
rajonan Stuaroi-kyläštä.

Karjalaisen Mekan hahmo

Loppuziksi tahon lizätä miän ajelukšen yhen ožaottajan šanat. Natalija Pellinen, ičeh on vienankarielane, šanelou:

“Enšimmäistä kertua kävin tverinkarjalaisien luona karjalan kielen kurššiloilla vuotena 2015, vain šilloin vuorovaikutuš paikalliseläjien kera ei ollun šuuri. Miun luati mieli tulla tänne uuvveštah juuri karjalaisien keškeh. Miula, Karjalan tašavallan karjalaisella, tulo Tverin Karjalah on šama kuin muuttanuon heimokunnan vaštuamini. On niin äijän yhtehistä, puitto ei oliskana näitä vuosišatoja erikseh toini toisista. Vaikehukšie karjalaisien kera paissešša melkein ei ollun, erikoisešti niijen ihmisien kera, kut käytetäh karjalua elämäššäh šiännöllisešti.

Esimerkiksi, Ol’oššinašša mie pakauttelin ijäkäštä ämmyö, kumpani kertuakana ei täšmentän kyšymykšieni, äšen pahoinkuulijana olleššah hiän kaikkie ymmärti, šeikkaperäsešti ta järköväšti kerto kiinnoštavua. Muutoma pakauteltava mainičči, jotta mie pakajan “puhašta” karjalua, šen aikah kuin heijän muissistah monet karjalaiset šanat on jo pyyhitty pois (tarkottaen tverinkarjalaisien käyttämyä venäläisperäistä šanaštuo, on mainittava šen yhteyveššä, jotta erähien näijen lainašanojen ikä kiertyy vuosišatoih).

Šuurin oša ihmisista, kut tultih miula vaštah Tverin Karjalašša, ollah erikoisen avomieliset ta vierahanvaraset inehmiset. Monen karjalaisen luokše – kaunehen kielen ta hyvän šiämen takie – vois tulla pakautteluh toiseh ta kolmantehki kertah (en pie tapana vaivuttua ijäkkähie ihmisie pakautteluilla, mit keššetäh enemmän, kuin puolitoista tuntie peräkkäh) ta on suali, jotta tutkimušmatan mauntietoh ta šuunnitelmih šemmoset toistokäynnit ei kuullun.

Ainehiston keryäjien tulo on mieleštäni huomattava tapahtuma paikalliseläjien elämäššä. Mintäh? Tietenki šyrjäšeutuloilla harvoin tullah luovat kollektiivit eikä toimenpitoja pietä ušeičči. Onnakko tärkeintä on še, jotta keryäjä rehellisešti kiinnoštuu pakinakaverin henkilökohtasešta istorijašta, omalla tulolla tutkija julistau: vuorovaikutukšella juuri tämän – miärätyn, konkrettisen – ihmisen kera on etnokulttuurista ta tiijollista tärkeyttä.

Tämän matan aikana šaima ottua vaštah lämpimie passipoja miän pakinakaverien lapšilta ta punukoilta šiitä, jotta ämmö tai muamo, ukko tai tuatto meijän kera paissešša ryhistäyty, piäsi parahah voimah, toipu ikäväštä mieleštä ta niin ielläh. Ajattelen, jotta pakajamalla meijän kera karjalakši monilukusista aiheista rahvaš niin kuin myöštyy omih lapšuš- ta nuorušvuosih, vaikka elätyn kokemukšen kannaltaki.

Meijän joukon karjalaisperäsie jäšenie oikein hämmäššyttäy šuuri miärä kivikirikköjä Tverin mualla, šentäh kun koissa, pohjosešša, olemma tottun vain puisien časoun’ojen ta kirikköisien näkyh. Äšen puolekši rainivoissa šeisojat kivikiriköt jätetäh mieleh unohtumattomie vaikutelmie. Niise myö aina ihmettelemmä, konša tutuššumma etnisih venäläisih, kut piäštyöh lapšina tai nuorina karjalaisien keškeh erikoisen hyvin omakšuttih karjalan kielen (Karjalan tašavallašša šellaista niise tapahtu, esimerkiksi, pakauttelima valkovenäläisie, kut vapuašti käytettih karjalua pakinakielenä, vain šentapasista kokemukšista Tverin Karjalan mualla kuulima huomattavašti enemmän).

Tutkimušmatat karjalaisih kylih on ruatoni mielihomma, tiijollini kiinnoššuš šitoutuu henkilökohtaseh, matan ruatotarkotukšet aina liitytäh omih henkisih tarpehih, šammuja kieli ta vähitellen uinuojat kylät ollah šamoin miunki šuru ta kipu.

Tverin Karjalah milma šivotah erikoisen vualiet ta šyvät tuntehet. Tämä šeutu liittyy mieleššäni karjalaisen Mekan hahmoh: paikkah, missä vuosišatojen aikana – monilukusista istorijan myrškylöistä ta muan hirveimmistä vuosista huolimatta – nytki kuuluu muamonkieli, karjala. Tverin Karjala liityy toivojen muah, kunne aina himottau tulla uuvveštah voiman ta innoššukšen ečošša.”

Teksti ta foto: Aleksandr Bulkin, Oma Mua 31.8.2022

Lue nämäkin:

Suurustu suuh, mieldy piäh

Suurustu suuh, mieldy piäh

Kohtuine naine täytty vägie vuotti, konzu lapsi syndyy. Synnytykseh varustuttih jo ennepäi, sihgi niškoi rahvahan keskes oldih tietyt omaluaduzet tavat. Nämmii taboi tiettih da novvettih enimyten akat: enzimäzikse n’ababuabo da suguh kuulujat naizet da susiedat....

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Peša Ruočin paginoi: A, kuulehai sinä, neičykkäne

Ku myö, karjalazet, jouvvuimmo lähtemäh evakkoh, saimmo nähtä monenluadustu vastahottamistu. Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii, oza vähembän hyvii. (Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole.) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh, myö panimmo merkil, što meidy ei ni oldu...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.