Artikkelit

Tverinkarjalan kielioppi: pitän ruavon tuloš piäsi ilmah

Kirjoittanut: admin
Julkaistu: 17.9.2020

Irina Novak on tverinkarjalaini, Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan tietomieš šekä tutkimukšien ta oppikirjojen luatija. Heinäkuun alušša ilmešty Tverinkarjalan kielioppi.

Tverinkarjalan kielioppi -kirja on painettu Karjalan tietokeškukšen kuštantamošša Presidentin granttien šiätijön avulla. Irina Petrovnan uuši kirja on teorettini tutkimuš, kumpasešša on esitetty nykyaikasen tverinkarjalan piäšiäntöjä ta normija. Kirja on tarkotettu tverinkarjalan kurššien opaštajilla ta opaštujilla šekä niillä, ket iče opaššetah kieltä.

Kielioppie lišäselitykšenä

– Viime kešänä ilmešty miun ta Irina Komissarovan luatima Miun harpaukšet karielan kieleh -alkeiskuršši. Še on kirjutettu karjalan kielellä. Tverin alovehella olen kuullun opaštujilta ta opaštajilta, jotta on vaikieta opaštuo karjalan kieltä ilman venäjänkielisie šelitykšie. Nykyjäh Tverinkarjalan kielioppie voipi käyttyä lisäšelitykšenä. Nämä kirjat täyvennetäh toini toista, šelittäy Irina Novak.

Kirjan alkušanoissa tutkija esittäy istorijallisie tietoja. Tutkimuš koškou fonetiikan ta muoto-opin eri aspektija. Liittehinä on kieliopillisie taulukkoja ta tverinkarjalan kielen temattini šanaluvettelo. Kirjan tietotoimittajana on L’udmila Gromova, kumpani on erikoistun tverinkarjalan kieleh jo noin 30 vuotta.

– Ennein piti eččie kieliopillisie normija ta šiäntöjä eri kirjoista, ka myö valiččima ainehistuo olomašša olijista tutkimukšista ta yhistimä kaikki yhteh kirjah. Kirjan pohjana on Aleksandr Bel’akovin ta Aleksandra Punžinan töitä, Zoja Turičevan luventokirjoja šekä L’udmila Gromovan mielipito ta huomautukšie. Lisäkši, kielikomiisin toiminnan tulokšet on otettu huomij oh, šanou Irina Novak.

Tverinkarjalan kielen kieliopin luatijan mukah šuurena apuna oli Dmitrii Bubrihin, Aleksandr Bel’akovin ta Aleksandra Punžinan luatima Karjalan kielen murrehkartašto. Še näyttäy murtehien eroja ta leveimmin käytettävie varianttija.

Čopakan ruavon tuloš

Tverinkarjalan kielioppi on Novak Irinan pitän ta čopakan ruavon tuloš. Hiän on tutkin tverinkarjalan murrehta jo 11 vuotta ta opaštan šitä Tverin alovehella piettävillä kurššiloilla jo viisi vuotta. Kurššij a varoin Irina Petrovna valmistau kieliopillista ainehistuo.

– Rupesin kirjuttamah tätä kirjua viime vuuvven talvikuušša Kozlovo-kylän seminarin jälkeh, mih otti ošua kielentutkijie, opaštajie, opaštujie. Opaštajat valitettih šitä, jotta kielen opaštamini on heilä vaikieta, šentäh kun hyö ei täyšin tiijetä kielioppie eikä voija šelittyä oikein. Hyö tarvittih kielioppie. Seminarin šuositukšena oli valmistua tverinkarjalan kielen kielioppi. Mie otin šen tehtäväkši. Puolen vuuvven piäštä mie jo annoin kirjan painoh.

Ruavon aikana piävaikeukšena oli riitakyšymykšet. Kaikista murtehellisista varianttiloista piti valita yksi, kumpani olis šopin normilla.

– Olen monta kertua kuullun kielen pakasijista, jotta heijän paikallisešša murtehešša ei šanota niin, kuin kirjašša on kirjutettu. Mie šelitän heilä, jotta hyö voijah käyttyä omua murrehta, kenkänä ei pakota käyttyä normitettuo kieltä, vet še on tärkie enši vuorošša niillä, ket halutah opaštuo kieltä. On mahotointa luuvva omua kielioppie joka piirie varoin. Šiännöt ollah tärkeitä painotuottehie, festivalija ta muita tilaisukšie varoin, kertou kirjan luatija.

Kielen kehityš antau toivuo

Irina Petrovnan mukah erähät kyšymykšet ei ole vielä ratkaistu. Äšen kirjan toimittamisen vaihiešša tuli mieleh muuttua mitänih. Šitä enämpi, toičči piti toimie vaštoin šiäntöjä:

– Esimerkiksi, itkie- ta lähtie-verbien normitetut monikon 3. personan muuvvot on “itetäh”, “lähetäh”. Ka tverinkarjalan murtehešša on juurruttu itkietäh-, lähtietäh -variantit. Kirjašša esitän juuri ne muuvvot, šentäh kun ne kuulutah eläväh kieleh.

Päinvaštoin erähissä kyšymykšissä on piäšty šopuh. Esimerkiksi, palatalisatij on merkin käytöššä.

– Jotta tekstissä ei olis liij n äijän pehmennyšmerkkijä, myö piättimä käyttyä niitä vain niissä šanoissa, kumpasissa palatalisatijo ei riipu fonettisešta tilašta: n’aba, n’okka, jänis’. Toivon, jotta niitä šiäntöjä otetah huomijoh.

On painettu kirjan 500 kappalehta. Niitä juatah Tverin alovehen kirjaštoih ta karjalan kielen kurššien opaštajilla. Halukkahat voijah oštua kirja netin kautti. Lisyä tietuo voipi šuaha VK-sosialiverkon tverkarelkirjuta -ryhmän johtajilta.

Irina Novak toivou ta uškou, jotta kirja auttau tverinkarjalan murtehen kehityštä ta šäilyttämistä.

– Ka aika näyttäy, lisyäy tietomieš. Irina Petrovnalla on ristiriitaisie ajatukšie tverinkarjalan tulovaisuošta:

– Još niät väjenlašentojen virallisie tietoja, tilanneh näyttäy šurulliselta. Ka joka vuosi mie tuttavuššun karjalan kieleštä ta juurista kiinnoštunehih ihmisih. Heilä karjalan kieli on tärkie tarkotuš. Vuuvvešta vuoteh niitä on enemmän. Nykyjäh heilä on mahollisukšie kehittyö. Še antau toivuo.

Teksti: Irina Zaitseva, Oma Mua 16.9.2020
Kuva: Ort’o Novak

Lue nämäkin:

Omat mečät ollah mielusammat

Omat mečät ollah mielusammat

Entisaikojen karjalaisen ihmisen elämä oli yhteiseluo mečän kera. Koko elämänpiiri oli puuta: rakennukšet ta kulkuvälinehet, työvehkehet ta pyyvvykšet, talon tarpehet ta lapšien kukkaset. Puu on ainut materiali, kumpani kaunistuu ijän ta käytön mukah. Monet puulajit...

Voibigo korona auttua karjalan kieldy?

Voibigo korona auttua karjalan kieldy?

Kandurahvahien kielis voidas tulla uvvet einehet nygyaigazien, koronah joudunuzien da pöllästynnyzien ristittyzien piälöih. Ylimiäräzet tuottehet jiähäh jällel. Kaikenmostu eluo on jo liigua, ei sen verdua jo pie rahvahale. Muailmu on täyzi lomuu da romuu. Rahvas...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.