Helmikuun 24. päivä muutti maailmaamme dramaattisesti: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja on siitä lähtien kylvänyt tuhoa ja kuolemaa suvereeniin maahan.
Hyökkäys tuomittiin välittömästi laajasti maailmalla, Euroopassa ja Suomessa, ja yhteistyö Venäjän kanssa käytännössä jäätyi paikoilleen. Venäjän vähemmistökansojen etuja ajavat järjestöt ovat lamaantuneet; kansalaisyhteiskunnan toimintaa on Venäjällä rajoitettu eri keinoin jo pidemmän aikaa.
Länsimaat ovat asettaneet pakotteita ja rajoituksia, jotka on suunnattu Venäjälle ja Valko-Venäjälle valtioina. Kuten opetus- ja kulttuuriministeriö OKM asian ilmaisee, ”linjaukset kohdistuvat Ukrainan tueksi; eivät venäläisiä henkilöitä vastaan.”
Ukrainan sota on kanssamme joka hetki, ja kiristynyt maailmantilanne vaikuttaa tietysti jokaisen suomalaisenkin elämään. Tilanne kahdessa maassa elävälle karjalankieliselle ja yhteistyöhön tottuneelle yhteisölle on raskas.
Karjalan kielen elvytys saatiin viime vuonna hyvään vauhtiin, kun OKM antoi vastuun siitä Itä-Suomen yliopistolle. Vuosien 2021 ja 2022 kielenelvytys toteutetaan hankkeena, jolle OKM on myöntänyt 200 000 euron suuruisen avustuksen. Tulevaisuudessa elvytyksen toivotaan vauhdittuvan, kun Marinin hallitusohjelmaan sisältyvä kielipoliittinen ohjelma valmistuu. Kyseessä on ensimmäinen kielipoliittinen ohjelma, joka käsittelee muita kuin Suomen kansalliskieliä, ja myös karjalan kieli on tässä ohjelmassa mukana. Ohjelman piti valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä, mutta nyt se näyttää jumittuneen valtionkoneiston rattaisiin. Ennen kaikkea odotetaan, että elvytystyölle saadaan jatkuva tuki, jotta elvytystoimia voidaan suunnitella pitkäjänteisesti.
Karjalan kielen elvytyksen kannalta tärkeää olisi ollut saada ohjelmaan kielipoliittisen lainsäädännön laatiminen. Kuten saamen kielten kehittäminen on osoittanut, niiden aseman edistämisen on mahdollistanut ennen kaikkea se, että niillä on takanaan laki ja sen asettamat vaatimukset.
Itä-Suomen yliopisto elvytyksen veturina on vauhdittanut karjalan kielen kehittämistä. Yliopiston elvytyshankkeen toiminta jatkuu suunnitelmien mukaisesti. Toki sodan merkitystä joudutaan pohtimaan myös karjalan kielen elvytyksessä. OKM:n linjauksen mukaisesti korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön venäläisten organisaatioiden kanssa on jäädytetty. Eniten tämä vaikuttaa yliopiston tutkimukseen, ja karjalan kielen kehittäminen ylirajaisesti on jouduttu katkaisemaan.
Jokapäiväinen elvytystyö ei kuitenkaan ole muuttunut. Nyt kun toinen vuosi on käynnistynyt, yliopistolla on jo käsitys siitä, mitä voidaan tehdä ja mitä kannattaa tehdä. Tärkeän asian hyväksi on tehty paljon työtä, tuloksia on näkyvissä ja lisää on tulossa. Yliopisto ei tietenkään toimi yksin, vaan karjalan kielen hyväksi työskentevät useat kansalaisjärjestöt ja lukuisat yksityishenkilöt. Elvytyshankkeella on ollut yhteistyötä useiden tahojen kanssa, ja tätä yhteistyötä halutaan tulevaisuudessa kehittää entisestään.
Elvytyksen käynnistäminen on nostanut esiin runsaasti ilon aiheita: karjalan kielestä kiinnostuneita on Suomessa todella paljon! Eri paikoissa kurssit täyttyvät, avoimen yliopiston kursseille on hakeutunut ennätysmäinen määrä osallistujia. Yliopisto-opintoja sivuaineena karjalan kielessä suorittaa yhä useampi, ja on esitetty toive saada karjala myös pääaineeksi.
Elvytyshanke on koko ajan toiminut poikkeusoloissa. Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet siihen, että toimintaa on järjestetty lähes pelkästään verkossa. Koska karjalankieliset asuvat ympäri Suomea, verkkotapahtumat antavat kaikille mahdollisuuden osallistua. Digitaalisesti tapahtuvan koulutuksen kehittyminen ripeästi on suoranainen seuraus pandemiasta.
Tarve kaikenlaiselle karjalankieliselle materiaalille ja eri opiskelutavoille on suuri, ja myös karjalan opettajien tukeminen on tärkeää. Tulossa on sekä tekstimuotoista että videomateriaalia.
Karjalan Sivistysseura on julkaissut ahkerasti karjalankielisiä teoksia, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti kielen oppimisessa ja kehittämisessä. Ilman lukumateriaaleja kieli ei juurru, mutta jos sitä ei puhuta, se kuolee.
Vaikeasta maailmanpoliittisesta tilanteesta huolimatta karjalankielisen yhteisön työ oman kielen ja kulttuurin edistämiseksi jatkuu.
Karjalan kielen elvytysohjelman tekemisiä voi seurata blogissa https://blogs.uef.fi/karjalanelvytys/
Teksti: Eeva-Kaisa Linna ja Helka Riionheimo
