Vuvvennu 1935 piettih 100 vuottu Kalevala-eeposan enzimäzen painoksen ilmah piäständäs. Uhtuol oli suuri pruazniekku dai silloi Uhtuon piiri sai uvven Kalevala piiri -nimen. Nämmien pidoloin aigua kyläs löydyi suuri joukko suuperindön maltajua. Viijen vuvven peräs, vuvvennu 1940 Uhtuol piettih runonpajattajien kerähmö, kuduan aigua paikallizii nerokkahii runonpajattajii kuhkutettih sepittämäh uuzii runotevoksii. Heijän joukos oldih nygöi hyvin tundietut runonpajattajat Marija Mihejeva, Tatjana Perttunen, Kauroi Haurinen da Jouki Hämäläinen. Vuvvennu 1949 Moskovas oli pietty suuri kogo Ven’an runonpajattajien kerähmö, kudai oli omistettu “Kalevalan” tävven painoksen 100-vuozipäiväle, erähil karjalazil kyläläzil runonpajattajil oli mahto puuttuo Ven’an piälinnah da ozuttua omua neruo laval. Tämä suuri pido andoi uvven potkun runoloin luadimizeh. Rodih vägi tukku uuzii pajoloi, kudualoi tiedomiehet da rahvahanrunohuon suvaiččijat pandih mustoh.
Erähii nämmis runolois voibi lugie myös Juakko Rugojevan vuvvennu 1959 ilmoih piässyös Laulu uudesta sammosta -kniigas.
Kalevalan juhla
Laulut syntyi Lapin rajalla,
pohjan peltojen perillä,
Kalevalan kankahilla.
Illoin yhtehen yhyttiin,
saatiin toinen toisihinsa
tulilie’en loimutessa,
pärevalkean valossa.
Kenpä parahan osasi,
siinä laulut laulettihin,
ilovirret viereteltiin,
siinä satuja sanottiin,
jotta töitä toimiteltiin.
Laulut on laulettu suusta suuhun,
polvi polvelta kulettu,
ei tiennyt entinen kansa,
ymmärtän ei yhet urohot,
että laulut laajalti leviää,
kohoo maineen kukkuloille,
näin suureksi sukeutuu,
kasvavat näin kaunehiksi
Kalevalan kansan laulut.
Sata vuotta on saanun siitä,
ilmestyi kun ihana kirja,
Kalevalan kaunis eepos.
Eipä muualla maailmassa
ole näin juhlaa jaloa
kuin on maassa mahtavassa,
nerokkaassa neuvostossa.
Annetaanpa arvo suuri
runouvelle vanhan rahvaan.
Vielä virtyet viriää,
laulut laajalta kehittyy
keskuuvessa nuoren kansan,
kansan nuoren nousevaisen.
Nuorukaiset, neitokaiset,
kehitelkäät taitoanne
runouvessa uuven ajan!
Ilo on suuri ihmisillä,
nuorisolla nousevalla,
vakavasti valmistuu se
juhlaa vastaanottamahan.
Ei ole moista ennen kuultu
eikä kuultu, eikä nähty
Kalevalan laulumailla,
kaunehilla kankahilla,
kuulun Kuitin kuulemilla.
Teksti: Valentina Mironova, Oma Mua 2.3.2022
Foto: Runonpajattai Jouki Hämäläinen (Jevgenija Ivanovna) rodivui vuvvennu 1882 Kalevalan piirin Kivijärven kyläh.
