Uutiset

Uvves kniigas sanellah, kui opastua lastu karjalan kieleh pienyössäh

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 11.11.2020

“ABČ. Šag navstreču libo Askel kohti karjalan kieldy” on karjalankieline vastineh ven’ankielizele tuandoi ilmah piässyöle čomale opastusnevvole. Sen kirjuttajannu on vieljärveläine Natalja Antonova. Kniigu da kaksi brošuurua ollah valdivollizen rajan eri puolil kahten yhtevyksen – Karjalan Kielen Koin da Karjalan Sivistysseuran – ruadotulos.

– Ku pidäzimmö kniigan ezittämispivon elävälleh, sen verdua rahvastu eri kohtispäi ei kerävys, pagizi kieliaktivistu, Karjalan Kielen Koin ruadai, kielipezädielon tiedäi Natalja Antonova online 6. kylmykuudu, konzu piettih kniigan prezentatsii. Täs tuli kanzoin- dai muanväline pido, karjalastu da suomelastu ymbäri Ven’ua da Suomie. Kniigan pohjakse tuldih Nataljan monivuodehizet ruadokogemukset karjalan kieldy koskij ois projektois, merkittävembii kudamis on kielipezän jalloile suatandu Vieljärven kyläh Karjalan Kielen Kodih.

Luaji algu karjalakse – on Karjalan Sivistysseuran da Karjalan Kielen Koin yhtevyksien kolmevuodehine projektu, kudamas suitettih tieduo, kulleh nygözis ololois suau opastua pienii lapsii karjalan kieleh kui Ven’an, mugai Suomen puolel. Projektan puittehis kehitettih Karjalan Kielen Koin kielipezän ruandua da levitettih azieh pädeviä tieduo leviembäzele. Projektan piätuloksennu rodih ynnällizen kniigan (opastusnevvon) da kahten pienembän brošuurazen ilmahpiäständy – suurehko pökki aijankohtastu, piädykauti kehitettyy tieduo da neruo.

Karjalan kielen siirdämine sugupolvespäi toizeh on karjalazile pahakse mielekse katkennuh jo mennyön vuozisuan aijal. Kui Ven’al, mugai Suomen puolel löydyy aniharvu lapsi, kudamale karjal on kodikieli. Kirjuttai Natalja Antonovan sanoin mugah, tädä kuvua vois murraldua, ku karjalazet kačottas oman kielen kehitändydieloloih toizin da kielen siirdämisty tulij oile sugupolviloile piettäs kaikis tärgevimänny.

– Karjalazet, olemmo vägie, himuo, aijankohtastu tieduo da motivatsiedu vajuat. Myö olemmo pessemistat, ičegi emmo usko, ku karjalan kieldy vois kiännyttiä järilleh omien perehien elaigah, ajattelemmo, ku se aigu jo ammui meni. Yhtelläh viga on se, ku myö emmo tiijä da malta, kui se vois azuo, toizekse – emmo arvosta oman ičen roulii, a piemmö toivehtu opastajih tiedomiehih. Toizekse, meil pidäs kehtata muuttuo ičel da muuttua meijän piämiärät muamankielen kehittämizes. Myö varuammo muuttumistu, sanoi Natalja Antonova kniigan ezittämispivol.

“ABČ:s” on kolme ozua, käytändöpuolizikse kehitettyy, ezimerkit piäl. Enzimäzes ozas Natalja šeikkuperäzesti sanelou, kulleh vahnembat yhtes libo kento yksi vahnembis, kieldy maltai, vobi allata paista lapsele karjalua ihan roindua myöte, kui sih varustuakseh vie enne lapsen rodivundua, midä materjualua tallel panna, mittumua sanastuo juohatella, kui auttua omua iččie kielen dai varavoloin puoles. Natalja kaččou vahnemban kielineroh ei kui mihtahto akadeemizeh tiedoh, a luovah ruadoh, kypsenemizeh elaijan mugah. Häi on varmu, ku ei pie varata allata paista omale lapsele sidä kieldy, midä iče maltat. Parembah pagizendah voibi tulla lapsukkastu kazvattajes, täshäi on aigua mondu vuottu.

Kniigan toizes ozas Natalja Antonova sanelou, kuspäi voibi suaha abuu da tugie, kui vois käyttiä hyväkse perehen da eländykohtan abuu, midä muite on kehitetty karjalan kielel meijän yhteskunnas, ku kai nämmä suaha yhteh talteh pagizij an ristikanzan elokseh. Kolmandes ozas sanellah karjalan kielen opastamizes koin ulgopuolel, midä vois ruadua konzu omas perehes jo ei ole nimidä kielellisty tagustu da omat jo ei voija andua lapsele karjalua. Sellitettävät ollah kielipezät, kielikerhot, školaopastukset, perehien verkostumizet, vierahien ristikanzoin kielinerot. Natalja Antonova reknailou, ku myö, karjalazet, emmo hyvin arvosta niidy ristikanzoi meis ymbäri, kuduat paistah karjalua muamankielenny, muga sanottuloi, kielisuuloi. Niidybo terväh jo ei rodei, a heijän kielimaltot ollah pošti käytämättömät hyväkse. Hyö voidas olla suurekse hyövykse kielenopastajile, kieliopastundoin planiiruiččij oile dai muite, kädeh pädijät rahvas niilöile, ket ruvettih kiändymäh karjalan kieleh ezin.

“ABČ” on aiga čoma kaččuo. Petroskoilaine taidoilii Ilja Padčin, kudual on jyškyjärveläzii juurii, luadi vesselät, optimistizet kuvitukset kniigah. Ezmäzikse “ABČ” puuttuu Karjalan kirjastoloih, školih da päivykodiloih, karjalazih yhtevyksih, kul’tuuru- da tiedolaitoksih. Himoniekat suajah ostua kniigan Karjalan Kielen Kois.

Teksti: Šallun Anni, Oma Mua 11.11.2020

Lue nämäkin:

Kielikurššit loputtih Kesselipiä-pelillä

Kielikurššit loputtih Kesselipiä-pelillä

Karjalan ta vepšän kielien peruštietojen Onko helppo šanuo?! -kurššit piätyttih. 15 opaštujua on šuorittan loppututkinnot ta juhlittih kurššien piättymistä. Šiih liityttih opaštajat ta projektin luatimisjoukko.Kurššien piättymistä juhlittih...

Itäsuomalaiset hotellit odottavat kiireistä kesää

Itäsuomalaiset hotellit odottavat kiireistä kesää

Suomalaisten kaukokaipuusta huolimatta hotellialalla uskotaan, että lähestyvästä kesästä on tulossa vilkas myös kotimaassa. Lue lisää Yle Uudizet karjalakse: https://yle.fi/uutiset/3-12457415 Lisäksi, ukrainalaiset ovat löytäneet jo hyvin työpaikkoja Satakunnasta....

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.