Artikkelit

Vaigiet arbaitukset: Vieljärvi da Vuohtanjogi

Kirjoittanut: Toimitus
Julkaistu: 22.11.2023

Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallele viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi on toven vaigei arbaitus.

Vieljärvi-järvi on suurimii Suvi-Karjalan järvilöi. Se kuuluu Luadogan vezistöh. Järven pinduala on 58 nellikkökilometrii. Piduhuttu sit on läs 18 kilometrii. Kaikis levein kohtu vähästy enämbi kuuttu kilometrii on Hauginiemen da Jyrgilän välil. Iellehpäi järvi kaidenou. Vieljärvi ei ole ylen syvä, keskisyvys on vai seiččei metrii, syvimäs kohtas 14 metrii. Järveh laskehes kaksi jogie – Nälmänjogi da Vuohtanjogi da 18 ojua, a sitpäi virduau vai yksi Videlenjogi, kudai matkuau suureh Luadogah. Järvel on moni suardu, suurimat ollah Suuri libo Jyrgilän suari da Salonsuari. Aigoinah Salonsuarel oli kylägi. Muutgi rannat oli eloitettu ammussah. Enzimäi pohjazet, sit suvirannat. Nygöi kaikis suurin kylä järven rannal on Vieljärvi. Järven nimenny Vieljärvi tietäh jo monii sadoi vuozii, kylän nimenny se on äij iä nuorembi. Mindäh Vieljärvi on Vieljärvi?

Vieljärven kirjaston ruadai, paikalline eläi Svetlana Jegorova tiedäy kuulužan legendan tämän nimen roindas:

– Sanotah, ku kerran kento kupsu ajoi siiriči i ainos diivih: no vie järvi! Op’at’ järvie oli äij y, ga vie järvi vastah tuli. Sendäh sanoi Vieljärvekse. Vieljärvekse rodih meijän Vieljärvi. No en tiijä, oligo se tozi, vai muite sanottu. Ongo tämä rahvahan sellitys oigei? Tiettäväine, Vieljärven kylä on suannuh oman nimen järven mugah. Da tämä nimi on tietois jo sadoi vuozii. Näemmö sen Oniegujärvengi viij endeksen verokirjois. Sie mainitah kylät Vidlojärvel, “на Видлоозере, на озере на Видле”.

– Tämä Vieljärvi on niilöi Karjalan paikannimilöi, kudamat arbaitutetah ylen äijäl. Se onnuako on nenii vahnoi ezikarjalazii nimilöi, kuigi äijät muut suurien järvilöin nimet. Myö tiijämmö, ku se on sidä samua alguperiä kuigi Videlenjoven nimi. Joven nimes on parembi säilynyh se alguperäine formu, migu järven nimes. Järven nimes vuitti sanan vardalos, iändehis oli hävinnyh tiettylöin syylöin periä. Videl-nimi vois olla saamelastu alguperiä. Sendäh gu sit on loppuoza -le (Videlen), saamen kieles moine loppu on verbilöis luajittulois nominois. Toizin sanojen, tämä Videl on kudamastahto saamelazes verbis luajittu nimi. Samah luaduh kui Tampereen nimi Suomes. Enzimäi se on olluh Tampele. Nimeh on peittynyh saamelaine sana, kudai on luajittu verbis “virduau”. Se on moine virdupaikku. Toven Tammerkoski on ylen kuulužu koskikohtu. Simpele-nimigi on sežo muga roinnuh. Vaigu en vie voi sanuo, midä alguperiä on Vieljärvi da Videl-nimi, kui net voibi kiändiä karjalakse. Toinah konzutahto tämä arbaitus arvatah, sellittäy paikannimistön tutkii, fi lolougientiij on doktoru Irma Mullonen.

OHTA, UHTU, VUOHTU

Vieljärven kylä oli olemas jo 1500-vuozil. Vaigu silloi se ei olluh Vieljärvi, nimi oli toine. Oniegujärven viijendeksen verokirjois vuozil 1582/83 mainitah Fokin kylä Ohtalahtes:

Деревня в Охтелаксе Фокино, а в ней крестьян: Иванко Фокин, дворы ставят после войны, да двор пуст”.

Fokin kylä Ohtalahtes, sit muanruadajua miesty: Ivanko Fokin, taloloi nostetah voinan jälles, da tyhjy taloi”.

Kylä Ohtalahtes oli vikse sit, kus on nygöine Jovensuu. Tämä on kohtu keskikyliä, kus Vieljärven järveh laskehes Vuohtanjogi. Ohtalahti sit olis nygözeh luaduh Vuohtanlahti, nygöine Vuohtanjogi enne oli Ohtanjogi.

Vuohtanjogi lähtöy Vuohtjärvespäi da laskehes Vieljärven järveh. Piduhuttu joves on 12 kilometrii. Melličöil Vuohtah laskehes Muižarvenjogi. Opimmo piäs tä perile, kui on roinnuhes Vuohtanjoven nimi. Tämägi on vie yksi vaigei arbaitus.

– Tämägi arbaitus ei ole arvattu loppussah, ga on kirjutettu tutkimuksis, ku tämä nimi on vahnua suomi-ugrilastu alguperiä da sit pohjannu on vahnu suomelas-ugrilaine sana “ukti”. Se merkičči tiedy, ga ei ratastiedy, ku silloi ei vie rattahii olluh. Se on olluh vezimatku, vezitie. Vezitielöin välis oldih kannakset. Silloi konzu jovvuttih siirdymäh yhtes vezities toizeh. Toinah uktikse sanottih kannastu, kudaman kauti viettih vahnat venehet ennevahnas. Tämä ukti on sit eri suomelas-ugrilazis kielis suannuh erilazen foneettizen forman. Ezimerkikse uhtu, uhti on samua alguperiä, ga ohtagi, ohti on samua alguperiä. Se teriämbi kaikkie on saamelastu alguperiä, sendäh gu saamelazien foneettizien zakonoin mugah ennevahnalline “u” muutui “o”:kse. 1500-luvun dokumentois tämä paikku, jovensuu, mainitah täh luaduh: “на Охте лаксе”. Sit on se Ohte. Kudai jällespäi muutui Vuohtakse, sanou Irma Mullonen.

Oniegujärven viijendeksen verokirjois vuozil 1582/83 löydyi vie kylä jovensuus Uhtas. Toinah Uhta-nimel mainitah sidä samastu Vuohtanjogie, kudamas on meijän pagin.

Деревня на усть реки в Ухте, а в ней крестьян: Онисимко Левонтьев, Миронко Васильев, хоромы ставят после войны немецких людей, да три места дворовых пусты…

Kylä jovensuus Uhtas, sit muan ruadajua miesty: Onisimko Levontjev, Mironko Vasiljev, taloloi nostetah nemeckoin rahvahan voinan jälles, da kolme tyhjiä taloinsijua…

Yhtelläh kiänymmö järilleh sih kannakseh, kudaman nimi oli ukti libo uhtu, ohta. Kus se olis voinnuh olla, kyzyn paikannimilöin tutkijal Irma Mullozel. Häi vastai täh luaduh:

– Se on, tiettäväine, vähäzel arbaitukselline azii da sih pidäs toinah olla arheolougizii tutkimuksii. Yhtelläh voimmo arvata, ku tämä kannas oli kuslienne Vuohtjärven, kuspäi tämä jogi lähtöy, da Nuožarven välil. Libo Vuohtjärven da Šotjärven välil. Sildy gu nämmä ollah eri vezimatkat, vezitiet. Vuohtjärvi kuuluu täh Vieljärven, Videlen da loppujen lopukse Luadoganjärven vezistöh. Ga nämmä Nuožarvi da Šotjärvi ollah Šuoju-joven vezistyö. Ku kaččonemmo kartua, ga voimmo kuvitella, kus tämä vezimatku, vezitie oli kulgenuh.

Suurien vezistölöin, järvien da jogiloin nimet ollah kaikis jygiembät sellitettäväkse. Sildy gu net ollah ylen vahnat, monii sadoi, eiga tuhanzii vuozii tagaperingi annetut. Net eletäh ylen kodvan da kaitah mustuo rahvahis, kuduat elettih meij än kodirannal enne meidy, kenen jället jo ammui on vilustuttu. Mugai Vieljärven da Vuohtanjoven nimet ollah ylen vaigiet arbaitukset meile, nygözile eläjile.

Kuvat da teksti: Ol’ga Ogneva, Petroskoi, Oma Mua 22.11.2023

Piäkuva: Vieljärvi on Suvi-Karjalan suurimii järvilöi. Sen rannat on eloitettu sadoi vuozii tagaperin. Jänöisellän randu.

Kuva: Vuohtanjogi lähtöy Vuohtjärvespäi da laskehes Vieljärven järveh.

Lue nämäkin:

Älä näpistele, yhtistä!

Älä näpistele, yhtistä!

Piäkuva: Karjalazien perindölline syömine – šipainiekat – on tulluh Karjalan brendakse. Kuva: Jelena Migunova On ylen hyvä mieles, ku karjalazien perindölline syömine – šipainiekat – on tulluh Karjalan brendakse, ku sidä suvaijah kaikkiel da tullah meile opastumah...

Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa

Karjalan kieli elämäššä ta harraššukšissa

Piäkuva: Jokahini heistä nyt voipi ymmärtyä, lukie, kirjuttua ta paissa karjalakši. Kuva: Uljana Tikkanen Karjalan kielen vienan murtehen kurššilla oli pietty viimeni oppitunti. Kurššilaisilla oli tehtävä – valmistua esityš ta kertuo, mimmoni rooli karjalan kielellä...

Mikä on Uutisčuppu?

Uutisčuppu – Uudisčuppu on Karjalan Sivistysseuran uusi ajankohtaiskanava. Julkaisemme tällä sivustolla kiinnostavia uutisia ja tietoa tulevista tapahtumista.

Tilaa uutisviesti

Tilaa sähköpostiisi ilmoitukset uusista artikkeleista.